Mitä enemmän erilaisiin tilanteisiin törmää, sitä enemmän voi huomata, että vastaus löytyy usein perusteista. Perusteiden harjoittelu kuulostaa tylsältä, helpolta ja itsestäänselvältä, mutta se ei ole sitä. Perusteiden harjoittelulla voi luoda hyvää suhdetta ja ennen kaikkea, oppia tuntemaan oma hevonen paremmin.
Siinä, missä koirissa tunnistetaan erilaiset persoonat ja piirteet ja hyödynnetään niitä treeneissä, hevosille on usein vain yhtä ja samaa politiikkaa tarjolla. Kuinka monessa tilanteessa hevosen kanssa hevonen on aidosti iloinen? Entä kuinka usein itse olet hevosen kanssa aidosti iloinen?
Paikoillaan seisomisen opettelu on hyvin yksinkertaista. Se on perustaito, joka usein sujuu, paitsi erikoistilanteissa. Erikoistilanteita voivat olla esimerkiksi tuulinen sää, pelkotilanne, tilanne, jossa et itse voi keskittyä hevosen pitelemiseen tai tilanne, jossa hevoselle täytyy tehdä jotain. Näissä tilanteissa muistaa aina sen, kuinka tärkeä taito on kyseessä.
Kaksi perustyyliä
Paikoillaan pysymiseen on olemassa kaksi perustyyliä ja niiden yhdistelmiä. Ensimmäinen, perinteinen tyyli on sellainen, että hevonen pyydetään pysähtymään ja jos se liikahtaa, sitä häiritään tai komennetaan. Esimerkiksi kiinni sidottuna hevonen liikahtaessaan törmää naruun, ja sen pitäisi aiheuttaa pysähtyminen. Naru seinässä on hyvin selkeä toimintaperiaatteiltaan, kunnes se jonain päivänä pettää. Naru ei kuitenkaan keksi omin päin joka päivälle eri sääntöjä, se ei oman fiiliksensä mukaan pyöri, heittäydy silmille tai läimäytä hevosta – se vain jarruttaa oman kestokykynsä puitteissa. Ihmisen toteuttamana perinteinen tyyli saa enemmän sävyjä; liikahtavaa hevosta häiritään erilaisin tavoin, ja nämä tavat eivät aina hevosen mielestä ole häirintää.
Toinen perustyyli on se, että muistetaan paikoillaan seisovaa hevosta hyvällä. Toisin sanoen kun hevonen pysyy paikoillaan, keskitytään siihen. Annetaan porkkanaa tai rapsutetaan ja tällä tavoin tuetaan hevosen ajatusta paikoillaan pysymisestä. Tämä on tietenkin hevosen kannalta hyvä tapa, ja sillä on usein motivaatiota herkkuihin. Ongelmaksi muodostuu usein malttamattomuus sekä se, että hevonen ei ymmärrä, milloin kuuluu seistä ja milloin taas ei. Jos joskus samasta toiminnasta saa palkkaa ja joskus ei, turhautuminen nostaa päätään. Siksi pelkkien karkkien varassa ei kannata toimia, vaan ujuttaa monipuoliset palkkiot osaksi arkipäivää.
Erilaiset palkkiot
Voit harjoitella paikoillaan pysymistä monissa tilanteissa
Jatka lukemista liittymällä jäseneksi!
Käyn läpi, mitä erilaisia palkkioita voit käyttää ja miten voit toimia, jos et halua kantaa mukanasi porkkanoita joka tilanteessa. Käyn myös läpi kolme erilaista tapaa palkita hevosta (suora palkka, vapautus ja näiden yhdistelmä). Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut materiaalit ja videot.
Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.
Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.
