Rentoutus maximus hevosille – kaikki keinot käyttöön!

Rentoutuminen ei ole välttämättä lopputulos vaan väline, joka vaikuttaa erittäin merkittävästi hevosen hyvinvointiin. Arkipuheessa rentoutuminen jää monesti vaille huomiota, kun kiireen keskellä voi tulla mieleen, että hevosella on 23 tuntia vuorokaudessa aikaa rentoutua. Se on toki totta, mutta suuri osa myös yhdessäolon mukavuudesta syntyy rentoutumisen kautta, ja pääosin tiedostamatta.

Onko rentoutumisella sitten väliä?

Lyhyesti sanottuna on. Sekä katsomalla vaikkapa kouluratsastuksen sääntöjä että katsomalla esimerkiksi laukkakilpailujen tuloksia, voidaan yksiselitteisesti todeta, että hevosen rentous on tärkeää sekä puheen tasolla että käytännön tasolla. Rentous on nimittäin yhteydessä voittamiseen laukkakilpailuissa.

Siitä voidaan keskustella, onko rentous ehdoton edellytys oppimiselle. Siitäkin voidaan keskustella, kuinka rentoja keskimäärin voittavat hevoset koulukisoissa ovat. Kuitenkin kliseinen puhe ja havaitut faktat ovat yllättävän samansuuntaisia, välistä puuttuu vain tiedostava ja suunnitelmallinen toteutus.

Mistä rentoutta saa?

Oletko joskus ajatellut, että rentous tulee aikanaan, iän myötä tai tottumisen kautta? Ajatellaan vaikkapa maneesia, jossa hevosen pitäisi toimia myös ilman kaveria. Toki ympäristö käy tutummaksi joka kerran myötä, mutta syntyykö rentous ilman muita erityisiä toimenpiteitä pelkästään toistuvan altistuksen kautta?

On monia erilaisia näkökulmia rentoutumiseen. Sitä voidaan ajatella lähtökohtana, eli edellytyksenä toiminnalle. Toisin sanoen rentous on lähtökohta kaikelle. Silloin on hidasta edetä, koska ns. mukavuusalueelta poistuminen poistaa rentouden. Toisen näkökulman mukaan rentous on lopputulos, eli toiminnan tuote. Silloin tehdään asioita, ja toistojen myötä hevonen rentoutuu. Siinä ongelmaksi tulee se, että mitä jos lopputulos ei olekaan rentous – mitä jos jännittyneisyys jatkuu ja vahvistuu. Kolmas näkökulma on sellainen, että rentoutuminen on taito, jota voi kehittää ja käyttää.

Millä tavalla rentoutumista voi kehittää ja käyttää?

Onko sinun helppo rentoutua, jos olo on epämukava? Voitko olla ryhmäliikuntatunnilla täysin rennon letkeänä? Mikä sinua auttaa rentoutumaan jännittävissä tilanteissa? Mieti itsesi kannalta, mikä parhaiten toimii rentoutuksessa.

Entä millä tavoin rentoutumisen voi liittää jännittäviin tilanteisiin? Onko mahdollista, että rentoutuisit hammaslääkärissä? Pitääkö hammaslääkärissä käyntiä välttää, kunnes voit täysin varmasti rentoutua? Millä tavalla tämä liittyy hevosiin?

Rentoutumisen taidosta on tutkittua hyötyä vieroituksessa, kengityksessä, matkustamisessa, varusteiden pukemisessa ja kilpailuissa! Rentoutuminen nopeuttaa palautumista ja on todella tärkeää hyvinvoinnin kannalta.

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa esittelen kätevän ja tutkitun tavan rentouttaa hevosta ja opettaa sitä rentoutumaan. Tähän videoon on tulossa myös jatko-osia, joissa rentoutumista harjoitellaan eri paikoissa ja tilanteissa!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Hevoset jännittyvät herkästi ja niitä voi olla hankala saada rauhoittumaan. Jännittyminen altistaa säikähtämisille ja jännittyneen hevosen kanssa puuhastelu on ärsyttävää. Hevosen jännittyminen voi aiheuttaa kierteen, jossa käsittelijä tai ratsastaja jännittyy ja alkaa toimia tavallisesta poikkeavalla tavalla. Tämä taas lisää hevosen hämmennystä.

Vinkki 1 – pysy tutuissa merkeissä

Jännitystä ylläpitävät hermostuvan ratsastajan tai käsittelijän avut, jotka eivät aina pysy johdonmukaisina. Hermostuessaan ihminen voi käyttää tavallista enemmän voimaa, ääntä tai päällekkäisiä eleitä, mikä hämmentää hevosta. Hevosen on helppo keskittyä, kun se saa yhden tehtävän kerrallaan. Se tunnistaa tehtävät, kun käytetään niitä apuja, jotka kyseiselle hevoselle on opetettu. Esimerkiksi jos hevonen on opetettu hidastamaan vetämällä riimusta tai ohjista tasaisesti, se ei välttämättä ymmärrä teräviä nykäisyjä. Se saattaa kiihdyttää hevosta entisestään. Eli lyhyesti: pysy tutuissa ja yksinkertaisissa merkeissä.

Vinkki 2 – valitse ympäristö

Mikäli hevonen jännittyy aina tietyssä paikassa, kuten maneesissa, kannattaa pysähtyä miettimään, mikä paikassa jännittää. Onko maneesissa kolisevat seinät, stressaako muista erossa oleminen hevosta vai jännittyykö se enemmän siitä, että paikalla on muita hevosia? Jos hevonen on maneesissa jännittynyt, ei kannata odottaa, että ongelma ratkeaa itsestään kun vain ratsastetaan sitkeästi hallia ympäri. Mieti, miten voisit ottaa hevosen huomioon niissä tilanteissa kun se jännittää. Jos voi valita maneesikaverin, kannattaa valita se, jota vain kävelytetään; hevosia rauhoittaa se, että ne näkevät rauhallisia lajitovereita, joilla on pää alhaalla. Vähitellen hevonen voi yhdistää paikan tunnetilaan, mikä on monesti tavoite – maneesissa on kivempaa ratsastaa jousilla kuin rautakangella. Lyhyesti: anna hevoselle aikaa, paikka ja mahdollisuuksia saada jännitys hallintaan.

Vinkki 3 – opeta takataskuun pari turvasignaalia

Voit opettaa hevoselle, että se osaa rentoutua vaikkapa aina silloin, kun sitä taputetaan. Voit myös opettaa, että on joku tietty paikka, jossa on aina turvallista – eli käytännössä voit siirtää saman olotilan, joka hevosella on karsinassaan, mihin tahansa paikkaan. Turvasignaalit ovat kiihdyttävien apujen vastakohtia. Kiihdyttäviä apuja ovat sellaiset, joita käytetään usein hermostuneina ja osittain tiedostamatta. Esimerkiksi hevoselle huudetaan tai sitä nyitään narusta tai ohjista niin, että se nostaa päätään. Narusta räimimällä saa hetkellisen hallinnan tunteen ja hevonen on hetken aikaa varpaillaan, mutta se ei opeta hevosta rentoutumaan. Turvasignaaleina voi käyttää mitä tahansa merkkiä ja usein näitäkin käytetään tiedostamatta. Voit miettiä, onko sinun hevosesi oppinut jonkun turvasignaalin: onko jokin asia, jonka tehdessäsi hevonen huokaisee helpotuksesta? Lyhyesti: opeta hevoselle, että oma tekemisesi rauhoittaa sitä, ei päinvastoin.