Mitä tapahtuu, kun pidät hevosen jalkaa ylhäällä, jotta saisit hoidettua toisen jalan?

Varmasti jokainen hevosihminen on ollut tilanteessa, jossa hevosta on pitänyt pitää paikoillaan tai sen potkimista tai muuta vastustelua on pitänyt estää. Jos vaikkapa hevosen yhtä jalkaa pitää hoitaa, on tapana nostaa toinen jalka ylös, jotta hoidettava pysyisi maassa.

Tämä jalkakikka toimii joskus hyvin, mutta esimerkiksi varsoilla sitä ei välttämättä kannata käyttää. Jalkakikkaa yritetään yleensä ennen kuin haetaan huulipuristin – niiden toimintaperiaatteessa on jotain samaa, mutta myös eroja. Huulipuristin kuuluu osittain samaan leiriin ilmastointiteipin kanssa, mutta siitä myöhemmin.

Jalannostokikka on hyvin vanhaa perua ja ehkäpä perimätieto sen periaatteesta on osittain kadonnut, koska sitä sovelletaan myös väärin. Se on yksi niistä hevosiin liittyvistä kikoista, joka siirtyy sukupolvelta toiselle vaikka harva pysähtyy edes miettimään, mihin koko juttu perustuu.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Näet videon, jossa käyn läpi jalkakikan taustaa ja miksi se on joillekin hevosille niin tehokas tapa. Kerron myös, mitä muita, samaan periaatteeseen perustuvia tapoja sinulla on toimia lääkintä- tai hoitotilanteessa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Hevonen toimii jännittävissä tilanteissa joskus vaikeasti ennakoitavalla tavalla. Siihen voi olla vaikeaa saada kontaktia ja usein käsittelijä kokeilee palauttaa hevosta maan pinnalle käyttämällä tavallista voimakkaampia merkkejä. Mikäli hevonen ei ymmärrä mitä voimakkaat avut tarkoittavat, se saattaa kiehua entistä enemmän ja soppa on valmis. Sen sijaan jos hevonen ymmärtää voimakkaat avut, se palautuu nopeasti ja tilanne voi mennä ohi helpostikin.

Hevoselle voi opettaa myös muita valmiita toimintamalleja hankaliin tilanteisiin. Taputus on yksi hyvä tapa palauttaa hevosen huomio – tietenkin edellyttäen, että taputukselle opetetaan jokin merkitys etukäteen. Taputus on ratsatajan kannalta hyvä toiminto, koska samaan aikaan on vaikea kiristää ohjia. Taputus on selkeä ja helposti opittava merkki myös hevoselle. Hankalia tilanteita on miltei mahdoton kokonaan välttää, vaikka yrittäisikin pitää käsittelytilanteet rauhallisina. Hevonen voi kiihtyä jo matkalla tallista tarhaan ja siksi on hyvä tarjota sille muutama kikka näiden tilanteiden varalle.

Näitä kikkoja voi kutsua turvasignaaleiksi. Niitä voi olla useita ja niiden tarkoitus on viestiä hevoselle, että tilanne on turvallinen. Ohjien kiristäminen tai pohkeilla puristaminen voi opettaa turvasignaaleiksi, mutta usein käytännössä niistä tulee enemmänkin kierroksia lisääviä kuin laskevia tekijöitä. Turvasignaalit ovat kaikille saaliseläimille tärkeitä, ja kun pidetään mielessä, että monet ihmiset eleet ja toiminnat ovat enemmän säikäyttäviä kuin turvaa luovia, on hyvä käyttää hetki ja pohtia, millä saisi mahdollisimman monesta arjen tilanteesta mieluummin turvallisen kuin uhkaavan.

Hevostaitokoulun ongelmanratkaisuvalmennuksessa ratkotaan hevosten kanssa esiintyviä ongelmia. Puhutaan stereotyyppisestä käyttäytymisestä ja saadaan näkökulmaa turvasignaaleihin ja pelottavien kohteiden kohtaamiseen. Tule mukaan verkkovalmennukseen!

 

15219980_10154156744142896_1150099100784687011_n

Meillä ihmisillä on joskus asenneongelma eläimiä kohtaan. Asenne syntyy, kun yhdistetään tieto ja tunne. Asenne voi muuttua, kun tieto lisääntyy ja kokemusta kertyy.

Joskus me ajattelemme, että eläimen pitää tai eläin ei voi. Sen ei pidä mitään ja kyllä se voi. Eläin on luontokappale, mutta varustettu ajatuksilla ja tunteilla. Eläimeltä ei voi odottaa kohteliaisuutta tai velvollisuudentunnetta – se tekee juuri siten kun se parhaaksi näkee kussakin tilanteessa.

Hevosen potkaisemaksi joutuminen on yllättävän yleistä. Tutkimuksen mukaan eläinlääkäriä potkaisee hevonen keskimäärin kerran vuodessa. Joidenkin tutkimuksien mukaan klinikalla työskentelevät saattavat pahimmillaan satuttaa itsensä viidesti vuodessa.

Kouluttamalla vaikutetaan hevosen käyttäytymiseen. On kuitenkin syytä muistaa, että vaikka pelkoreaktioita voidaan laimentaa ja korvata muilla käytöksillä, se on niin suuri osa hevosta, ettei sitä kokonaan saa poistettua.

Mitä voit tehdä välttääksesi potkuja?

Tyypillisesti hevonen potkaisee ihmistä vahingossa. Potku osuu ihmiseen, vaikka oli suunnattu toiselle hevoselle. Tällaisia tilanteita voi tulla tarhassa tai laitumella ruokinta-aikoina tai silloin kun yksi hevonen otetaan muiden joukosta kiinni. Hevoset saattavat yrittää potkia toisiaan myös esimerkiksi käytävälle sidottuina. Ratsastaessa liian lähelle toista hevosta mahdollinen potku voi osua ratsastajaa jalkaan. Näihin potkutilanteisiin voi liittyä hevosten välinen kilpailu resursseista.

Toinen syy, miksi hevonen saatta potkaista, on puolustautuminen. Pakoeläimenä hevonen yrittää ensisijaisesti paeta pelottavaa kohdetta. Mikäli pakomahdollisuutta ei ole, eli kun hevonen on sidottu kiinni tai sen liikkuminen on muuten rajoitettua  uhkaavassa tilanteessa, se puolustaa itseään. Joskus potkimiskäytös saattaa yleistyä, kun hevonen oppii, että potkimalla tai uhkailemalla se saa harjaamisen tai satuloimisen loppumaan. Ratsastuskouluhevosilla tämä käytös on tyypillistä. Hevonen kannattaa kouluttaa kaikenlaisiin käsittelytoimiin. Koulutusmenetelmästä riippuen hevosen saa jopa pitämään erilaisista toimenpiteistä.

Potkujen välttämiseksi oma asenne kannattaa tarkistaa. Lisäksi kannattaa lukea hevosen ilmeitä ja eleitä sekä välttää turhia riskejä. Kypärän käyttäminen ei ole koskaan ollut vaaraksi kenellekään 😉