Uskon, että meistä jokainen tunnistaa sen hetken, kun eläin tietoisesti tekee jonkun oppimansa tempun. Se on yleensä se kohta, kun katsojaa alkaa hymyilyttää. Mielestäni joka päivä kannattaa ottaa tavoitteeksi tämä, koska se lisää sekä ihmisen että hevosen hyvinvointia.

Jonkun asian kouluttaminen saattaa tuntua haastavalta projektilta, mutta ei todellisuudessa ole sitä. Lisäksi siihen, miksi ei kannata ”sekoilla kaiken maailman temppujen kanssa” löytyy useita selityksiä, joille ei ole faktapohjaa. Kuten:

  • Älä väsytä hevosta ”turhilla asioilla” tai se ei jaksa keskittyä ratsastukseen

Hevosen aivokapasiteetti riittää kyllä moneen muuhunkin asiaan kuin tallissa ja tarhassa seisomiseen ja päivittäisen liikuttamiseen. Itse asiassa kouluttamalla hevoselle mitä tahansa aivotyötä vaativaa voit saada kuumakallen höyryjä pois ilman vaaratilanteita. Voit saada tahmean hevosen piristymään. Valitettavasti kentän tai maneesin kiertäminen eri askellajeissa ei edellytä hevoselta kovinkaan paljon aivotyötä. Sen sijaan tietoinen uuden asian harjoittelu näkyy hevosessa rentoutena jo yleensä samana päivänä.

  • Jos harjoittelet jotain epäoleellista, hevonen menee pilalle

Väärällä hetkellä tarjottu makupala ei pilaa hevosta. Hyödyttömienkin taitojen harjoittelu voi kehittää myös sinua kouluttajana ja jopa ratsastajana. Mitä miellyttävämpi olet hevosesi mielestä, sitä paremmin te mätsäätte ja sitä ennakoitavammin toimit hevosesi silmissä ja näin ollen sitä luotettavampi henkilö olet.

  • Se oppii liian hyvälle, jos koulutat sitä palkkioiden avulla. Sitten se ei enää tyydy nykyisiin olosuhteisiin.

Kouluttaminen on tyypillinen virikemuoto eläintarhoissa, joissa on rajoitettu tila käytössä. Kognitiiviset virikkeet eivät opeta hevosta liian hyvälle, eikä se opi vaatimaan yövaloa koulutuksen seurauksena. Kouluttamisella pyritään lisäämään hevosen hyvänolontunnetta, mikä vaikuttaa siihen, miten hyvin se pärjää nykyisessä ympäristössään. Mitä tyytyväisempi hevonen on, sitä paremmin se kestää stressiä. Kouluttaminen on hyödyntämätön virike, vaikka se on monesti helpoiten järjestettävissä – tarhan kokoon on vaikea vaikuttaa.

  • Älä tuhlaa kallista aikaasi kaiken maailman hömpötyksiin

Yhtä paljon kallista aikaa kannattaa käyttää välittömään hyvinvoinnin lisäämiseen kuin kipuilmeiden tulkintaan, spekulointiin, satulan sovituksiin, hierontoihin, fyssareihin, solariumiin, lisäravinneostoksiin ja kaikkeen muuhun. Psyykkinen hyvinvointi on yhtä tärkeää kuin fyysinen hyvinvointi, eikä kumpikaan ole toiselta pois. Lisäksi nämä kaksi asiaa voi yhdistää: saat itse valita, onko satulan sovittaminen hevoselle virike vai ei, eli voit joka päivä vaikuttaa siihen, tuottavatko eri hoitotoimet hevoselle hyvää mieltä vai pahaa mieltä.

  • Jos koulutat sitä ruuan avulla, se tekee koko ajan vain sitä yhtä asiaa

Tämä on totta, mutta se on loistava opetus meille ihmisille. Eläin tarjoaa yleensä sitä, minkä se kokee palkitsevimmaksi. Jos se tarjoaa koko ajan vaiin yhtä asiaa, voit taputtaa itseäsi olalle: olet onnistunut tekemään ainakin yhdestä asiasta hevoselle palkitsevaa. Tämän fiiliksen siirtäminen muihinkin asioihin on yksinkertaista ja mahdollista ja jopa suositeltavaa.

Ota vastaan kolmen minuutin koulutushaaste. Älä aseta koulutukselle muuta tavoitetta kuin hymyreaktion saavuttaminen katsojissa. Opeta hevosellesi joku uusi temppu tai taito kolmessa minuutissa. Videoi tämä ja jaa muillekin lukijoille linkkaamalla video tänne!

Kaikilta löytyy kolme minuuttia aikaa. Ongelma on usein mielikuvituksen puute – kun aikaa olisi, ei millään keksi mitä ihmettä tekisi. Listaa itsellesi tärkeitä taitoja ja palaa niihin aina kun aikaa löytyy 🙂

Arjen turvallisuutta ja hyvinvointia lisääviin taitoihin löydät vinkkejä ja uusia näkökulmia hevostaitokoulun verkkovalmennuksesta. 

Hevonen voi purra tai näykkiä eri syistä. Aggressiivinen näykkäisy on tarkoitettu karkottamaan vastapeluri, ja tähän liittyy aina luimistelu, kaulan ojentaminen ja laajentuneet sieraimet. Yleensä jo nämä ennakkovaroitukset toimivat ja itse asiassa harva hevonen jää odottelemaan varsinaista puremaa. Tarkkaavainen hevonen peruuttaa pois uhkatilanteesta eikä ota riskiä tulla purruksi. Ihmistä kohtaan hevonen kohdistaa joskus edellä kuvatun kaltaisia uhkaavia eleitä, joita voi seurata vakava pureminen. On muistettava, ettei näitä tilanteita tulisi koskaan vahvistaa aiheuttamalla niitä.

Toinen tilanne, jossa hevonen usein puree, on leikkiinkutsu. Leikkipuremat ovat yleisiä varsinkin nuorilla oreilla ja ruunilla, ja joskus näitä kohdistetaan myös ihmiseen. Nuoret hevoset saattavat purkaa myös turhautumistaan puremalla, kun ne pitkän tallissa seisomisen jälkeen otetaan talutukseen tai silloin, kun niiden kierrokset syystä tai toisesta nousevat. Leikkipuraisua laimeampi on rapsuttelu, jota hevoset harrastavat keskenään ja joskus tarjoavat sitä myös ihmistovereihinsa.

Pureminen, taskujen hypistely ja leikkipuremat ovat kaikki ihmisiin kohdistettuina hankalia käytöksiä. Onneksi niihin voidaan vaikuttaa koulutuksen avulla.

  1. Ennaltaehkäise – kouluta hevonen luopumaan, älä palkitse sitä taskujesi penkomisesta tai hamuilusta
  2. Analysoi – jos hevonen puree tai näykkii, käytä hetki aikaa siihen että mietit mistä käytös voi johtua. Eläimet eivät tee asioita ilman syytä.
  3. Vaikuta – kun tiedät motivaation puremiseen, voit muuttaa käytöstä. Palkkaa oikeasta käytöksestä, jätä huono huomiotta.
  4. Pyydä apua – jos et pääse tilanteessa eteenpäin, pyydä asiantuntija-apua.

107