Miten hevosen luonnetta mitataan? Valmentaja antaa lausuntoja, tuomari pisteyttää, puskaradio myllyttää ja kasvattaja arvioi.

Koirista ihan tavalliset ihmiset käyttävät vaikka mitä termejä, mutta hevosista puhuttaessa ne ovat (huom, kärjistys) joko kilttejä tai hankalia.

Ehkä hevosilla toimii luonnonvalinta – vaikeita hevosia ei käytetä jalostukseen. Mutta onko vaikeus kuinka paljon geeneissä ja minkä verran käsittely- ja koulutusmenetelmissä?

Jokainen voi tehdä tämän pikatestin omalle hevoselleen.

Mitään kovin syvällistä luonneanalyysia ei näillä evillä voida tehdä, mutta ajatuksia varmasti herää.

  • Pysyykö rauhallisena kun näkee nopeasti liikkuvan esineen tai toisen hevosen?
  • Astuuko lätäköihin?
  • Onko utelias?
  • Kulkee rauhallisesti tarhaan?
  • Onko rauhallinen ennen ruoka-aikaa?
  • Odottaako kärsivällisesti vapauttamista laitumelle tai tarhaan?
  • Ottaako muut hevoset kiinni kävelemällä?
  • Laiduntaako muiden hevosten näköpiirissä?
  • Sietääkö erottamisen muista hevosista?
  • Onko sosiaalinen muita hevosia kohtaan?
  • Antaako harjata mahan alta?
  • Antaako hoitaa kaviot?
  • Onko helppo taluttaa?
  • Suostuuko ottamaan matolääkkeen?
  • Onko helppo pyydystää karsinasta?
  • Pitääkö rapsuttelusta?
  • Lähestyykö sinua karsinassa tai laitumella?
  • Nuuhkiiko sinua jos olet lähellä?
  • Onko aggressiivinen ihmisiä kohtaan?
  • Kärsiikö stereotyyppisestä käyttäytymisestä?

Mielenkiintoisinta on, jos samalle hevoselle saa kaksi tai useampia arvioitsijoita, esim. omistaja ja ratsastaja – sitten voidaan keskustella siitä, millainen hevonen todella on ja miksi.

Kuten tiedämme, hevosetkin ovat persoonia. Olisi hienoa, että hevosen luonnetta kuvattaisiin tulevaisuudessa muillakin termeillä kuin kiltti, hankala tai yhteistyöhaluinen. Nämä kaikki kuvaavat minun mielestäni ominaisuuksia suhteessa ihmiseen, eivät niinkään luonneominaisuuksia. Hevonen on kiltti jos se tekee kuten sanotaan, hankala jos ei tee ja yhteistyöhaluinen jos tekee, onko tämä vähän yksioikoista?

Lomalla on hyvää aikaa analysoida hevosia. Millaisia hevospersoonia teillä on?

Cindy McGrogan, Michael D. Hutchison, James E. King, 2008

Kun harkitsin kouluun opinnäytetyön aihetta, minulla oli selkeä ykkösvaihtoehto. Olisin halunnut testata, miten harjatessa ja satuloidessa näykkiviä ja uhkailevia hevosia voitaisi kouluttaa uudelleen. Työ olisi ollut mielenkiintoinen, mutta jostain syystä opettajat eivät innostuneet. Ehkä kokeessa olisi ollut liikaa hallitsemattomia muuttujia.

Joka tapauksessa harjaamisprotestoijat ovat erittäin yleinen ryhmä ratsastuskouluissa. Satulointi on monille myös vaikeaa, ja etenkin vyön kiristäminen. Mistä tällaiset ongelmat oikein tulevat?

Syitä on lukuisia. Kivut (hyvin usein aliarvioitu syy!), epäsopiva satula, liian kova harja.. Tai vain se, ettei hevonen pidä a) harjaamisesta, b) ratsastuksesta, c) ihmisistä. Aika harvoin mihinkään hevosongelmaan ehdotetaan syyksi että hevonen ei pidä jostakin asiasta. Missä olisi harrastuksen pohja jos todettaisiin ettei hevonen pidä ensinnäkään ratsastajastaan eikä oikeastaan koko lajista? No, miksi se pitäisi?

Tallille ajetaan kaasu pohjassa. Sidotaan turpa kiinni seinään (-). Harjataan pikaisesti (+) ja jos eväkään liikkuu, lasautetaan kylkeen(-) ja karjutaan jotain tilanteeseen sopivaa (-). Heitetään satula selkään(-), vedetään vyö niin tiukalle kuin saadaan(-). Mitä kivaa tässä hevosen näkökulmasta on?

Mitä sitten tapahtuu? Mennään tunnille, ratsastetaan(+/-), tullaan takaisin(+), riisutaan hevonen(+), loimi niskaan(+/-), moikka. Jos tässä on hevosen päivän ihmiskontaktit, voidaan matemaattisesti laskea kuinka paljon hevonen tykkää ihmisten kanssa toimimisesta ylipäänsä. Edellä lueteltujen toimenpiteiden perässä on plussa tai miinus sen mukaan, miltä kyseinen asia hevosesta tuntuu. Kun lasketaan ne yhteen, saadaan päivän kokonaissaldo. Kun lasketaan viikon tai vuoden tai kymmenen vuoden saldo, voi olla, että ollaan pahasti miinuksella.

Ja mitä sitten tapahtuu? No sitten se hevonen masentuu.

Ensi kerralla yritä katsoa milloin hevonen nauttii. Jos tuotat sille pitkässä juoksussa enemmän hyviä asioita kuin ikäviä, olet plussan puolella.