Lisää turvallisuutta hevosten kanssa – vältä vaaratilanteita

Hevostelu on vaarallisempaa kuin moottoripyöräily, aina sattuu ja tapahtuu. Erään tutkimuksen mukaan hevosalan ammattilaiset saavat keskimäärin yhden potkun vuodessa riippumatta siitä, kuinka taitavia he ovat. Hevosmiestaito on suurimmaksi osaksi sitä, että mitään kamalaa ei tapahdu – ennakointia, harkintaa ja pään kylmäämistä.

Mistä vaaratilanteet yleensä syntyvät?

1. Käsittelijällä on valheellinen hallinnan tunne

Hallinnan tunne on suosikkiasia itselleni monin tavoin. Tässä tapauksessa pidän sitä kuitenkin huonona asiana. Jostain syystä koen, että hevoskulttuuriin kuuluu se, että ihmisellä on hallinnan tunne hevoseen. Tämä ei tietenkään ole todellisuutta, koska itseämme noin kymmenen kertaa suuremman eläimen täydellinen hallinta kaikissa mahdollisissa tilanteissa ei vaan ole mahdollista.

Valheellinen hallinnan tunne estää turvallisuusharkintaa ja saa käsittelijän ottamaan turhia riskejä. Hevosiin olisi parempi suhtautua sillä tavalla, että on ihme jos mitään ei satu, kuin niin, että sattumukset ovat harvinaisia vahinkoja.

Kuinka mielelläsi taluttaisit 500-kiloista pupua pitkin parkkipaikkaa? Tai hirveä? Hirveä verrataan hevoseen vain auton konepellillä, vaikka vertauskuvasta voisi olla hyötyä muissakin tilanteissa. Usuttaisitko kesyäkään hirveä liinojen kanssa traikkuun? Tai luottaisitko siihen, että saat sen riimusta pidettyä tilanteessa kuin tilanteessa?

2. Hevonen on liian vaikeassa tilanteessa tai siltä odotetaan liikaa

Kun on “pakko” tehdä jotain, harkintakykymme alenee. Harvoin hevonen käyttäytyy vaarallisesti ilman, että siihen kohdistuu painetta. Toki tarhassa tai laitumella tai muuten vapaana juostessaan se voi potkaista, mutta varsinainen vastustelu ja puolustautuminen alkaa usein tilanteessa, jossa hevosta prässätään.

Tyypillisiä tällaisia tilanteita ovat lastaaminen, pesukarsinaan meno, lääkintätilanteet tai ratsastuksen tai ajon aikana pelottavien kohtien ohittaminen tai pihasta lähteminen.

Pakkotilanne alkaa usein kiltisti, mutta minuuttien ja tuntien aikana äityy todella ikäväksi menoksi. Tässä vaiheessa vaatii todella paljon kanttia puuttua tilanteeseen, vaikka se olisi kaikkien kannalta järkevintä – hevonen karsinaan ja ihmiset kahville. Hyvin hyvin harvinaista on se, että tilanteen pitkittyessä enää vastustelu loppuu, vaan pikemminkin tulee vaarallisemmaksi.

3. Hevonen säikähtää hyvästäkin ennakoinnista huolimatta

Aina voi käydä niin, että hevonen vain säikähtää. Tämä voi tapahtua milloin tahansa, ja tämä on se tilanne, jossa pohjataidoilla on vaikutusta. Mitä tottuneempia ja enemmän hereillä ja tilanteen tasalla käsittelijät ovat, sitä paremmin yllättävistä tilanteista voi selviytyä.

Säikähtämisen varalle voit opetella tausta- ja tukitaitoja sekä nopeuttaa palautumista. Säikähtämiseen liittyvä vaarallinen ajatus on se, että hevonen jotenkin laskelmoisi tai suunnittelisi säikähtämisiään ihmisen pään menoksi. Silloin säikähtämisestäkin voi tulla riidan alku.

4. Edellä mainittujen yhdistelmät

Pahimman tilanteen saa aikaan edellisten yhdistelmä, joka kuitenkin on valitettavan yleinen lopputulos. Hevosihmisen periksiantamattomuus on täysin omaa luokkaansa, ja väitän että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Mitä järkeä on pitkittää lastaustilannetta esimerkiksi viiteen tuntiin, kun yleensä joku paikallaolijoista tietää, että puolen tunnin yrittämisen jälkeen homma ei enää tule paremmmaksi. Olisi loistava ratkaisu keskeyttää tilanne, ottaa aikalisä ja miettiä paremmat strategiat.

Mitä turvallisuuden säilyttämiseksi voi tehdä?

1. Käytä turvavarusteita, äläkä vain puhu niistä.
2. Opettele antamaan periksi ja ottamaan aikalisä.
3. Ota huomioon realiteetit, äläkä kuvittele että tilanne tai hevonen olisi hallinnassa.

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa käyn läpi, mitkä kaikki asiat vaikuttavat hevosen säikähtämisherkkyyteen ja millä tavoin voit pysyä itse kartalla siitä, milloin tilanne on hevosellesi liian vaikea.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lastauskoulu osa 3: harjoitustilanteen rakentaminen

Lastauskoulun ensimmäisissä osissa on keskitytty tukitreeneihin ja ongelman havainnointiin. Lastaus- ja kuljtusongelma ovat siitä ikäviä, etteivät ne yleensä poistu pelkästään yhdenlaisella harjoittelulla, vaan vaaditaan monenlaista oheistoimintaa rinnalle. Tässä osassa keskitytään siihen, millä tavalla rakennetaan hevoselle sopiva harjoitustilanne; montako toistoa kannattaa tehdä kerrallaan ja millä tavalla pidetään huoli motivaatiosta.

Mikä on harjoitus?

Jos ajatellaan, että tavoite on se, että hevonen saadaan kyytiin ja se matkustaa toivotulla tavalla, niin harjoitus on yksi toimenpide jossakin ajan hetkessä, joka tehdään tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Hevosen tilanteesta riippuu se, miten kaukana tavoitteen saavuttaminen on.

Päivittäisen harjoituksen tavoite ei ole se, että hevonen saadaan koppiin. Sen sijaan päivittäinen harjoitus on sarja suunniteltuja tekoja, jotka auttavat seuraavan päivän ja viikon harjoituksia, jotka yhdessä nopeuttavat tavoitteen saavuttamista.

Yksittäinen harjoitustilanne ei ole lastauskokeilu – sillä tavoin saadaan aikaan vain lisää ongelmia. Lastausharjoittelu ei pitäisi koskaan olla sitä, että junnataan sillalla ja yritetään saada hevonen koppiin. Näitä kokeiluja voi toki tehdä, mutta niillä ei ole mitään tekemistä harjoittelun kanssa.

Harjoitus on siis lyhyesti sanottuna sarja suunnitelmallisia tekoja, jotka tukevat seuraavia harjoituksia ja auttavat meitä pitkässä juoksussa saavuttamaan lopullisen tavoitteen.

Mikä on sopiva vaikeustaso?

Mistä sitten kannattaa lähteä liikkeelle? Valitse havainnointiharjoituksessa huomaamasi kohta, jossa homma tökkää. Ota ensimmäiseksi tavoitteeksi jokin ennen tuota tökkäystä. Toisin sanoen, mikäli sinulla on tieto siitä, että hevonen pysähtyy kun sen pää on kopissa sisällä, älä vie sitä siihen asti.

Miksi näin kannattaa toimia? Lastaustilanteen muuttaminen toistuvasti harjoituksesta simputtamiseksi ei ole viisasta. Hevonen oppii kyllä ennakoimaan niitä tilanteita, joissa siihen kohdistetaan painetta ja sitä usutetaan paikkaan, johon se ei halua mennä. Tällaisen “harjoituksen” myötä saatat saada hevosen, joka ei laita enää päätäkään koppiin, vaan liiraa sillan sivuun ja pelaa aikaa, kun joudut uusimaan lähestymisen.

Liian helppoa harjoitusta ei ole. Kaikki kiva, mikä liittyy koppiin, vie sinua eteenpäin. Unohda kaikki sellaiset ajatusmallit, joissa sanotaan, että hevosen pitää tai hevonen ei koskaan saa – ne eivät pidä paikaansa.

Mikä on sopiva toistomäärä?

Uusi, mukava lastaus rakennetaan vahvojen perustusten päälle ja nämä perustukset ovat toistoja. Aiemmin olin sitä mieltä, että toistoja kannattaa tehdä paljon yhden harjoituskerran aikana. Nykyisin olen sitä mieltä, että ei kannata välttämättä tehdä kovin monta toistoa, paitsi silloin kun hevonen on itse aloitteellinen ja omaehtoinen.

Nykyisin olen sitä mieltä, että kaiken tekemisen, myös lastausharjoittelun, täytyy perustua hevosen omaehtoisuuteen ja hallinnan tunteeseen.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos hevonen harjoitustilanteessa haluaa poistua paikalta, sen annetaan poistua. Tämä periaatepäätös saattaa edistää harjoittelua jopa enemmän kuin mikään koulutuksellinen läpimurto – älä anna hevoselle syytä vastustaa sinua.

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa näytän, miten harjoitus kannattaa käytännössä rakentaa ja miten hevosen omaehtoisuutta tuetaan lastausharjoittelussa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lastauskoulu osa 2: lastaustilanteen havainnointi

Mistä lastausongelma alkaa? Entä mihin se päättyy? Onko kokonaisuudessa sellaisia osia, joihin ei liity ongelmia?

Jotta voidaan suunnitella yksilöllinen treeniohjelma, täytyy ensin löytää ongelmakohta. Monesti lastaajan on hankala erotella ja hahmottaa tilannetta, koska itsekin on tietyssä mielentilassa tapahtumahetkellä.

Kaikille ei sovi samanlainen harjoittelu, koska hevoset ja ongelmat ovat erilaisia. Tällä en kuitenkaan tarkoita sitä, että osalle hevosista sopisi keppi ja osalle porkkana. Motivaatio on kaiken harjoittelun perusedellytys, joka täytyy hoitaa kuntoon ja jossa paras asiantuntija on hevonen. Tehokkaan harjoituksen suunnitteluun ei kuulu se, että etukäteen päätetään, mitä tullaan käyttämään palkkiona.

Harjoitusten sisältö ja soveltaminen ovat niitä asioita, jotka riippuvat ongelman laadusta ja hevosesta. Mitä järkeä on tahkota sillalle astumista jos ongelma on takapuomi? Tai jos ongelma on vasta matkan aikana, niin mitä järkeä on taluttaa hevosta levyn päällä viikkotolkulla?

Ulkopuoliset silmät on hyvä ottaa mukaan havainnointiin. Kuvaa lastaus tai pyydä joku paikalle katsomaan. Kun katsot videota tai kun joku katsoo lastausta, tärkein asia on tämä.

Älä tulkitse hevosen toimintaa, vaan pelkästään havainnoi.

Älä pohdi, mikä johtuu mistäkin, vaan katso ainoastaan, mitä hevonen tekee. Tämä ulkopuolisen silmin tarkastelu auttaa sinua jatkossa huomattavasti.

Havainnointilastaamisessa toimi itse, kuten haluaisit toimia silloin kun kaikki menee hyvin, eli älä auta hevosta millään tavalla. Mikäli virität liinat ja luudat, emme voi tietää, vastustaako hevonen enemmän niitä kuin itse koppia.

Liity jäseneksi, niin näet esimerkin havainnointivideosta ja siitä, mitä kaikkea se meille ongelman laadusta kertoo! Jäsenenä pääset mukaan myös lastausryhmään, jossa autan sinua!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lastauskoulu osa 1: Kuljettamisen tukitreenit.

Tämä artikkeli aloittaa blogin jäsenille tarjotun lastauskoulun. Saat lastaamiseen liittyvät treenit kerran viikossa videona yhdeksän euron kuukausihintaan! Voit myös kysyä lisävinkit juuri omalle hevosellesi kun lähetät videon lastauksesta.

Osa 1. Kuljettamisen tukitreenit.

Ymmärrän hyvin niitä ihmisiä, jotka jaksavat ihmetellä miten lastaamisesta ja kuljettamisesta voikin saada niin suuren ongelman. Ymmärrän myös, että erillinen lastaustreeni tuntuu älyttömältä, kun hevoset on aina ennemmin tai myöhemmin saatu kyytiin.

Hevosen lastaaminen silmät peitettynä tai liinojen avulla tai vinssaamalla on suuri riski sekä hevoselle itselleen että lastaajille. Mitä useammin hevosta joutuu kuljettamaan, sitä tärkeämpää on saada homma toimimaan.

Tunnin matka tottuneelle matkustajalle vastaa tunnin lenkkiä. Kuvittele miltä tunnin matka tuntuu kun olet kauhusta kankeana ja yrität pysyä pystyssä.

Lastaamisen opettamisessa pitäisi olla ns. varsinainen harjoitus, sekä siihen liittyvät tukitreenit. Nyt ensimmäisessä osassa keskityn kuljettamisen tukitaitoihin ja annan vinkit siihen, mitä taitoja voit hevoselle opettaa jopa ilman kuljetusvälinettä.

Tukitreenien tarkoitus on tukea varsinaista tavoitetta ja laajentaa taitopohjaa. Lisäksi niiden kautta pystytään opettamaan hevoselle kouluttamisen perusteita. Hevosen on hyödyllistä oppia a) luottamaan ihmiseen, b) että asiat eivät tapahdu sattumalta ja c) oppimaan.

Mitä taitoja hevonen tarvitsee kuljettamisessa?

Kuljettaminen ei ole pelkästään temppu, jolla siirretään hevonen paikasta toiseen, vaan monitahoinen kokonaisuus. Ainakin aiheeseen tottumattoman hevosen mielestä.

Kuljettamiseen liittyviä, mahdollisesti hevosen mielestä oleellisia asioita ovat:

– lajitovereista erossa oleminen
– heiluvalla alustalla seisominen
– sidottuna oleminen
– rajattu mahdollisuus tasapainotteluun ahtaan tilan takia
– rajoitettu näkyvyys
– estetty liikkuminen eteen, taakse ja sivulle

Mikä tahansa edellä mainituista voi olla syy siihen, miksi hevonen ei halua kyytiin. Samalla tavalla joku edellä mainituista tai useampi niistä on myös ratkaisun avain kuljettamisen ongelmaan.

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa esittelen kolme tukitreeniä lastaamiseen! Näissä et tarvitse traikkua.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Video-opas lastausongelmiin

Lastautuminen ja matkustaminen ovat harjoiteltavia taitoja, joita on mahdollista kehittää jatkuvasti. Jos tällä hetkellä kisareissujen toiseksi suurin huoli on lastaaminen, mieti kuinka huojentavaa on kun siitä ei enää tarvitse stressata. Eikä tarvitse pohtia, kuinka paljon suorituskyvystä vie terää pois kuljettamisen aikana stressaaminen.

Traileriin menemisen ongelmat ovat melko yksinkertaisia ratkoa. Tällaisen hevosen tunnistaa siitä, että trailerin nähdessään se osoittaa stressin merkkejä ja yrittää vaihtaa suuntaa. Mitä enemmän huonoja kokemuksia hevosella on lastaamisesta tai matkustamisesta, sitä pidempi prosessi kouluttaminen on.

Isojen hevosten tyypillinen ongelma on se kohta, kun etujalat  tulevat lastaussillan yläosaan. Ne usein mittailevat traileria ja epäilevät, mahtuvatko sisälle. Ne saattavat lyödä päänsä ulos peruuttaessaan. Näiden osalta ongelma usein ratkeaa heti, kun ne saavat riittävästi kokemuksia mahtumisesta.

Osa hevosista menee mielellään sisään, mutta jos joku koskee takapuomiin tai liikkuu niiden takana, ne ampuvat vauhdilla ulos. Tämä ongelma on kinkkinen, koska tähän ei auta ns. vanhan kansan menetelmät, eli liinat tai takaa painostaminen. Näiden hevosten hyvä puoli on usein se, että itse traileriin meneminen ei ole ongelma.

Näiden lisäksi on hevosia, jotka kokevat matkustamisen ahtaassa tilassa epämiellyttävänä. Ne eivät halua tai uskalla ottaa tukea seinistä tai etupuomista ja saattavat pelätä kaatuvansa matkan aikana. Nämä hevoset saattavat ilmentää epämukavuutta kuopimalla tai stressaamalla muuten.


Eikö hevonen mene koppiin? Saako se kilarit koppiin mentyään? Pyrkiikö se pois? Onko se hiessä jokaisen kuljetuksen jälkeen?

Lastauksen pikakoulutus-videosarja tarjoaa käytännönläheisen lähestymistavan lastausongelmiin. Videoiden kautta pystyt analysoimaan, missä tarkalleen oman hevosesi ongelma on ja saat vinkit siihen, miten voit ongelmaa lähteä purkamaan.

Saat vinkit mm. näihin asioihin: mikä rooli luudalla on lastaamisessa? Milloin voi käyttää liinoja? Miksi lastausharjoituksissa kannattaa käyttää ruokaa palkkiona? Miltä hevosen pitäisi näyttää kopissa ollessaan? Miksi on toivottavaa, että se kuopii lastaussillalla?

Hevosen kouluttaminen matkustamiseen on tarpeellinen, mutta voi olla rasittava projekti. Monesti ongelma saattaa olla yksittäisessä asiassa, kuten takapuomin kiinnittämisessä. Tallikäynnillä keskitytään usein tähän ongelmakohtaan, eikä välttämättä kokonaisuuteen. Lyhyestä tapaamisesta jää usein mieleen vain muutamia asioita, eikä kirjallisiakaan ohjeita ole välttämättä kovin helppo noudattaa omin päin.

Uskon, että  tekemällä itse asioita käytännössä on paras tapa oppia. Ainakin parempi tapa kun se, että seisoo tumput suorina katsomassa kun joku demoaa lastaamista. Kun materiaali on netissä käytössä opastusvideoineen, siihen on helppo palata heti koulutussession jälkeen. Myös oman harjoittelun videointi on erittäin hyvä tapa kehittää omaa toimintaa.

Verkkokurssilla saat kaiken materiaalin yksityiskohtaisine ohjeineen käyttöösi. Kenenkään ei tarvitse matkustaa mihinkään, vaan voit käyttää kaiken energiasi oman hevosesi kouluttamiseen. Lisäksi saat yksilöllistä ohjausta aina silloin kun tarvitset.

***********

Hevosten lastauskoulutuskurssilla harjoitellaan lastaamista pieniin osiin pilkottuna niin, ettet välttämättä tarvitse edes traileria ensimmäisissä harjoituksissa. Trailerissa olemisesta tehdään hevoselle mahdollisimman palkitsevaa, jotta se kykenee matkustamaan siellä rauhallisena. Opetusmenetelmänä käytetään operanttia ehdollistamista ja positiivisen vahvistamiseen perustuvia tekniikoita. Koulutus on verkkovalmennus, osallistuminen ja harjoittelu ajasta ja paikasta riippumatonta. Kurssin kesto 6 viikkoa, aloitus 16.8. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: http://www.koirakouluverkossa.fi/tuotteet.html?id=3/17

**********

Koirakoulu Verkossa kursseille voi osallistua kahdella tapaa:

– Yksilöllinen ohjaus – Yksilölliseen ohjaukseen osallistuvat voivat videoida harjoituksiaan ja postittaa niitä koulutusympäristöön jossa kouluttaja kommentoi harjoituksia ja ohjaa osallistujia niissä eteenpäin. Helppokäyttöinen koulutusympäristö on salattu, joten sinne postitetut kommentit ja videot eivät näy julkisesti internetissä. Yksilöllisen ohjauksen paikkoja on kursseilla rajoitetusti.

– Lukuoikeudet kurssimateriaaleihin – Ostamalla lukuoikeudet kurssimateriaaleihin osallistujat näkevät kurssin materiaalit ja videot, mutta eivät saa oikeutta postittaa harjoituksistaan kommentteja tai videoita eivätkä kouluttajan ohjausta harjoituksiinsa. Luku- ja katseluoikeudet hankkimalla osallistuja näkee kaikki kurssin materiaalit ja videot, sekä voi seurata yksilölliseen ohjaukseen osallistuvien harjoittelun etenemistä.

Klikkaa kuvaa ja ilmoittaudu kurssille!

 

lastauskurssi

 

Matkustamiseen liittyy hevosilla useita hankalia asioita. Ne eivät 1) halua mennä ahtaisiin pimeisiin paikkoihin, 2) olla päästään kiinnitettyinä heiluvassa kulkuneuvossa, 3) halua olla erossa lajitovereistaan. Varsinkin usein toistuva kaava, jossa hevonen viedään keinolla millä tahansa traileriin ja palkkioksi tästä kuljetetaan pois kavereiden luota, saa kuljetuksen tuntumaan yhä hankalammalta. Hevonen oppii, ettei sen kannata mennäkään traileriin, koska siitä ei seuraa mitään hyvää. Osa hevosista on helpompi lastata kotiin päin, ehkä siksi että kotiin saapuminen on palkitsevaa.

Joskus on vaikea arvata, mikä hevosen mielestä trailerissa on juuri se hankalin asia. Toisille se on kavereista eroon joutuminen. Tämän huomaa siitä, että seurahevosen kanssa kuljetusongelmaa ei ole.

Tutkijat ovat huomanneet, että yksin matkustamista stressaaville hevosille voi olla apua traileriin tai autoon asennettavasta peilistä. Tutkimuksessa peili melkein korvasi kaverin, hevoset viettivät enemmän aikaa syöden ja hirnuivat ja melskasivat vähemmän kuin yksin.

Peili voi olla hyvä lisä. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise ongelmaa. Lisäksi tarvitaan paljon harjoittelua, jotta hevonen kokee trailerin lieveilmiöineen kannattavana asiana. Tuskin peilistä kuitenkaan haittaa on, varsinkaan jos hevonen joutuu usein matkustamaan yksin, eikä pidä siitä.

Rachel Kay and Carol Hall. 2009. The use of a mirror reduces isolation stress in horses being transported by trailer. Applied Animal Behaviour Science. 116(2-4): 237-243.