Miten saat hevosen marssimaan itse traileriin – katso vinkit videolta!

Mikäli tutkimusta on uskominen, liki puolet hevosista kärsii kuljetus- ja lastausongelmista. Puolet hevosihmisistä ei kouluta hevosia lainkaan lastaukseen – eikö olekin uskomatonta! Ne, jotka kouluttavat tietoisesti, kouluttavat kyselytutkimuksen mukaan paineen ja rankaisujen avulla. Sitten seuraa mielenkiintoinen osuus: hevosen kouluttamattomuuden (koppiin vaan), paineen avulla kouluttamisen (luuta, liinat, säikyttely) ja kuljetuksessa havaittujen ongelmien välillä oli yhteys. Eli toisin sanoen, sitä todennäköisempää on saada lastausongelma, mitä vähemmän treenaa tai mitä enemmän hevosta treeneissä painostaa, pakottaa, juoksuttaa ja säikyttelee. Vastaavasti omaehtoisesti lastattavilla ongelmia esiintyi vähemmän ja riski joutua onnettomuuksiin oli pienempi.

Aiemmin ajattelin, että vapaana lastaamisen harjoittelu on turhaa, koska harvoin oikeilla matkoilla hevosta lähetellään ilman narua kyytiin. Sittemmin olen kuitenkin todennut, että yhtenä harjoituksena muiden joukossa sillä on paikkansa ja se sopii erityisesti niille, jotka reissaavat hevosen kanssa yksin ja sulkevat luukut ja takapuomin itse. Vapaana lastaamisessa näkyy heti motivaatio ja sen puute sekä se, onko harjoittelu maltettu tehdä loppuun asti kaikkine välivaiheineen. Se paljastaa ne kohdat, joissa on vielä parantamisen varaa. Vapaana lastautuminen on hauska testi siitä, missä vaiheessa lastaustreeni on. Se on kuitenkin eri asia kuin taluttamalla tai lähettämällä lastaaminen, mikä voi näkyä siinä, että hevonen on epävarma ja kömpelön oloinen. Tämä vaihe on kuitenkin ohimenevä ja monelle hevoselle terveellinenkin – oppimista tapahtuu myös yrityksen ja erehdyksen kautta.

Vapaana lastaamisessa on nopeasti ajateltuna kolme lähestymistapaa. Yksi on sellainen, että hevonen koulutetaan palkkioiden avulla normilastaukseen ja sitten vain katsotaan, mitä se tekee kun narua ei ole. Toinen on se, että hevonen koulutetaan alun perinkin vapaana, eikä narua koskaan ole ollutkaan. Kolmas on se, että hevonen opetetaan menemään koppiin paineen avulla tai lähettämällä ja sitten vain katsotaan mitä tapahtuu kun narua ei ole. Tavasta riippuen vapaana lastaamisessa on oleellista, mihin ihminen sijoittuu. Onko ihminen lähettäjän paikalla, kopissa sisällä vai jossain muualla? Onko ihmisen sijaintipaikka hevoselle vihje mennä traileriin? Ja vielä oleellisempaa on kysyä, onko tällä merkitystä jos näin on? Mielestäni sillä on merkitystä, varsinkin jos hevonen on koulutettu painostamalla. Jos koulutus on tehty onnistuneesti, hevonenhan marssii koppiin kun ihminen näyttää pienenkin merkin. Eri asia on se, pysyykö hevonen kopissa ja millä fiiliksellä se koppiin menee. Lastaustilanteessa hevonen voi tehdä täsmälleen halutun asian, vaikka se ei siitä pitäisi – tähänhän ”ei kysellä”-koulutus perustuu. Vaikka hevonen menisi koppiin juosten, se voi silti olla hermostunut. Palkkioiden avulla koulutettu hevonen voi olla myös kiireinen koppiin mennessään. Kiireisyys on kuitenkin erilaista, kun motivaatio on erilainen. Tästä aiheesta tulee juttu myöhemmin!

No, joka tapauksessa vapaana lastaaminen pienimmillä mahdollisilla ihmisen antamilla merkeillä on mielestäni hyvä treeni. Siinä on muutamia erityisen hyviä puolia. 1) hevonen saa rauhassa tutustua kuljetusvälineeseen. Tämä on usein aliarvostettu asia. Päin vastoin, hevosen ei yleensä anneta jäädä katselemaan tai haistelemaan vaan hoputetaan suoraan kyytiin. On itsestäänselvää, että mitä enemmän hevonen saa välineeseen tutustua, sitä helpommin se kykenee menemään sisälle. 2) hevonen saa tuntumaa siltaan ja kopin liikkeisiin. Mikäli lastaamisen ottaa vain talutusharjoituksena, tulee usein auttaneeksi hevosta jossain määrin. Kun se menee vapaana koppiin, se voi ponnistaa kyytiin lastaussillan sivusta ja työntää päätään etupuomin alta. Mikäli hevosen annetaan (turvallisuus huomioiden) tehdä näitä kommervenkkejä, se huomaa yrityksen ja erehdyksen kautta, mikä on kannattavaa ja mikä ei. Monelle hevoselle tyypillinen tapa kiertää lastaussillan sivuun jää kokonaan pois ilman toimenpiteitä, jos hevosen annetaan sitä tehdä ja laitetaan samalla sen motivaatio kuntoon. 3) koulutus toimii kognitiivisena virikkeenä. Kun koulutus perustuu täysin omaehtoisuuteen ja hevosella on milloin tahansa mahdollisuus poistua tilanteesta, kyseessä on virike ja se lisää hevosen hyvinvointia väsyttämällä päätä hyvällä tavalla – kyseessä on siis aivopähkinä tehokkaimmasta päästä.

Omaehtoisessa lastaustreenissä on eroa lähettämällä tai taluttamalla tehtävään harjoitteluun. Hevosella on vapaus tehdä mitä se haluaa, joten se käyttää välineitä usein totutusta poikkeavalla tavalla. Tämä ilmiö täytyy huomioida turvallisuudessa, eli varmistaa, että rakenteet ovat hevoselle turvallisia ja sillä on riittävät edellytykset selvitä pienistä ongelmanratkaisutehtävistä. Kaikille hevosille tämä treeni ei sovi – joillekin se voi olla liian itsenäistä toimintaa, johon ne kaipaavat ihmisen apua.

Omaehtoinen lastautuminen on monen haave ja tulevaisuuden toive, mutta se on oikeasti helpompaa kuin voit kuvitella! Aloita jo tänään jättämällä kaikki painostus pois tavallisesta lastaustreenistä ja tee havaintoja. Mihin hevonen menee jos sillä on vaihtoehtoja? Tuleeko se koppiin vain sinun perässäsi? Onko sen motivaatio kunnossa? Muuttuuko se kopissa kiireiseksi? Miten se osaa peruuttaa alamäkeen? Osaako se peruutusmerkin?

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa annan vinkit omaehtoisen lastautumisen harjoitteluun. Näet myös 25 muuta hevosiin liittyvää videota ja yhteensä liki 60 muuta jäsenille tarkoitettua videota!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Padalino et al., 2016

Lastaustrilogia osa 1 – kaikki lähtee asenteesta

Nyt on hyvä aika viimeistään laittaa lastaus kuntoon kesän rientoja varten. Hyvä tapa testata, onko lastaaminen ongelma, on tarjota mahdollisuus mennä traileriin. Jos avoinna oleva traileri hylkii hevosta, voidaan arvata että lastaus ei tule olemaan helppoa. Olisiko korkea aika lopettaa jatkuva stressaaminen siitä, päästäänkö kisoista kotiin ja ollaanko ajoissa paikalla? Olisiko aika säästää hevosen paukut varsinaiseen kilpailusuoritukseen ja jättää matkustamisen turhat rasitukset minimiin?

Tämän lastausaiheisen kirjoitusten sarjan aloittaa pohdinta siitä, mitkä ovat avaintekijöitä lastaamisen menestyksellisessä harjoittelussa. Lastausongelmia on karkeasti kolmenlaisia; ensimmäisen tyypin ongelma liittyy koppiin menemiseen, joka ei onnistu. Toisen tyypin ongelma liittyy takapuomiin – kaikki on hyvin kunnes takapuomi liikahtaa ja hevonen ampuu pihalle. Kolmas tyyppi liittyy matkustamiseen – kun auto käynnistyy, alkaa kolaaminen. Muitakin ongelmia toki voi olla, mutta nämä kolme on selkeästi tunnistettavissa.

Lastaaminen on aidosti vaarallinen tilanne ja jokaisella on oma tyylinsä lähestyä sitä. Usein joudutaan aloittamaan koulutus alusta, jos hevosella on huonoja kokemuksia. Onneksi kuitenkin edistyminen on nopeaa silloin, kun löytyy todellinen motivaatio sekä lastaajalle että lastattavalle.

Mikä on helppoa?

Helpon määrittely riippuu ihmisestä ja hänen kokemuksistaan. Joku voi pitää helppona lastattavana hevosta, jonka lastaus kestää alle 45 minuuttia. Toinen taas ajattelee helpoksi sen, että pystyy yksin lastaamaan ja purkamaan hevosen. Joku pitää helppona lastauksena sitä, että hevonen menee suoraan koppiin silmät peitettyinä tai liinojen kanssa. Ensin pitää miettiä kenen kannalta helppoutta ajattelee. Se, mikä on omistajalle helppoa, ei välttämättä ole hevosen kannalta sitä. Mikäli halutaan tehdä lastaamisesta hevoselle helppoa, on usein asetuttava hevosen asemaan ja pohdittava asiaa sen kannalta. Onko koppi viimeinen mahdollinen paikka, johon hevonen kävelee omaehtoisesti? Vai pyrkiikö hevonen koppiin hinnalla millä hyvänsä? Hevosen näkökulman hahmottelu on erittäin hyvä idea, koska varsinkin silloin kun puhutaan kilpahevosista on järkevää ottaa niiden suorituskyky huomioon. Miten homma sitten tehdään hevoselle helpoksi? Jaetaan se osiin ja treenataan pala kerrallaan. Mieti ensin oma tavoitteesi; miten haluat hevosesi lastautuvan. Haluatko itse olla aktiivisessa roolissa ja vetää, työntää ja avustaa vai haluatko että hevonen menee itse koppiin? Kaikki on mahdollista!

Mikä on rankkaa?

Koppiin kävely ei harjaantuneelle hevoselle ole kovin raskasta. Sen sijaan matkustaminen on rankkaa – tunnin matka vastaa yhtä pitkää lenkkiä. Kokemattomalle hevoselle lastausharjoittelu on myös fysiikkatreeni – kuinka usein hevonen noin muuten vaan peruuttaa alamäkeen? Henkisesti lastausharjoittelu voi olla myös raskasta, riippuen hevosen taustasta ja edellisistä kokemuksista. Lähtökohtaisesti kannattaa ajatella, että kokonaisuudessaan lastaustreeni on hevoselle raskasta. Kun tämän pitää mielessä, ei niin helposti tule vedettyä överiksi.

Lastaajalle on rankkaa muuttaa omaa asennettaan ja toimintatapaansa, mikä on yleensä väistämätöntä uudelleenkoulutuksen ollessa kyseessä. Lastaajalle on rankkaa myös se, että hevoselle pitää antaa aikaa eikä kannata olla koko ajan kannustamassa tai päsmäröimässä. On rankkaa pysyä rauhallisena ja säilyttää maltti. On raskasta ottaa vastaan neuvoja monesta suunnasta ja suhtautua niihin.

 

Mikä merkitys asenteella on?

Ei ole aivan sama, meneekö hevonen koppiin painostettuna vai omaehtoisesti. Se voi riittää monelle, että hevonen menee tai itkee ja menee, mutta kun palataan suorituskykyyn, niin oletko varma että haluat ottaa sen riskin ja antaa muille sen edun? Mitä jos se viimeisen pystyn edellyttämä terävyys lentää ripulin mukana jo tallin pihalle? Lastaajan asenne tilannetta, hevosta ja mahdollista ongelmaa kohtaan ratkaisee monen asian. Mikäli lastaaja asennoituu siten, että mitään ongelmaa ei ole, ei muutostakaan voi tapahtua. Omaa tai varsinkaan toisen asennetta voi olla mahdoton muuttaa, varsinkin kun muutos edellyttää toiminnan muuttamista ja uuden tiedon tai näkökulman omaksumista.

Hevosen halutaan melkein aina olevan passiivinen koulutustilanteessa ja yksinkertaisesti tekemään mitä pyydetään hyvin rauhallisesti ja eleettömästi. Hevonen muuttuu pelottavaksi jos se ilmentää motivaatiotaan. Tämä on selkeä ero vaikkapa koirakoulutukseen, jossa on ihan ookoo jos koira innostuu ja ilmentää motivaationsa. Itse olen sitä mieltä, että kuopiminen lastaussillalla on erittäin hyvä juttu ja koko alkuvaiheen lastauskoulutuksen tavoite. Kun hevonen kuopii sillalla tai vetää taluttajaa traileria kohti, voi lastaaja poksauttaa mielessään tai oikeasti vappuisen kuoharin – ollaan oikealla reitillä! Mitä omaehtoisemmin hevosen annetaan toimia, sitä enemmän se tekee kuten haluamme sen tekevän. Edellyttäen luonnollisesti, että teemme siitä mitä haluamme sen tekevän, kannattavaa. Kun motivaatio on kunnossa, osa ongelmista korjaantuu itsestään. Tästä hyvänä esimerkkinä sivuluisu, eli lastaussillan sivuun kiertäminen. Se jää itsestään pois, kun motivaatio korjataan.

Lastaussarjan seuraavassa osassa keskitytään takapuomiproblematiikkaan!

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa perehdytään lastauksen harjoitteluun ja miten saadaan hevonen ylipäänsä traileriin sisälle 🙂

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Silloin kun ei tarkene olla ulkona voi erilaista ajanvietettä keksiä sisällä. Kuvassa joku voi nähdä oven. Joku toinen, kuten minä, näkee kuvassa trailerin. Eli rampin, pimeän sisätilan ja säädettävät sivulaidat eli ovet – eli täydellisen paikan lastausharjoituksiin!

Sitten vain välineet kehiin, eli raippa, jonka päähän survottu tennispallo sekä herkut. Olin aiemmin opettanut hevosen koskettamaan tennispalloa kepin päässä.

Näytin palloa pimeässä ovensuussa ja hepo marssi kiltisti koskettamaan sitä. Tein noin kymmenen ”lastaamista” muutamassa minuutissa. Samalla tuli harjoiteltua suoraan taakseäin peruuttamista. Hauskaa oli!