Vain rento eläin voi oppia blaablaablaablaajooojoojoojoo. Ethän juokse tallissa tai melua, talli on hevosten koti. Kaikkihan sitä hokevat.

Maalaisjärkikin sanoo että jos samaan aikaan koet kipua tai pelkäät että katto romahtaa, et voi muistaa vieraan kielen sanajärjestyssääntöjä. Emme itse pysty keskittymään kuin yhteen asiaan kerrallaan, miksi vaadimme sitä uljailta ratsuiltamme?

Johtava ohjasote, ulkopohkeen paine, istunta, ääni, taskussa tärisevä puhelin, pensaassa vaaniva leijona, pihalla kirmaavat lapset, peruuttava traileri, tuulen mukana lentävät roskat, vieressä haukkuva koira ja koiralle kiljuva omistaja.

Yksilöissä on eroja, mutta hevonen on perusluonteeltaan säikky tai ainakin valpas. Sitä ominaisuutta ei hevosesta saa pois täydellisesti, ja siksi kaiken toiminnan pitäisi keskittyä pelkoreaktioiden vähentämiseen ja lieventämiseen.

Ympäristön ärsykkeet häiritsevät hevosta siinä missä meitäkin. Uusien asioiden opettelu vaatii keskittymistä, joka ei ole tottumattomalla mahdollista liian virikkeellisessä ympäristössä.

Testiponit suoriutuivat työmuistia vaativasta porkkananlöytämistehtävästä huomattavasti paremmin sellaisessa ympäristössä, jossa niiden oli mahdollista keskittyä. Varsinkin pelokkaammilla hevosilla rauhallinen ympäristö paransi suoritusta huomattavasti. Hälyisässä ympäristössä ponien työmuisti ei toiminut yhtä hyvin, ne unohtivat hyvin lyhyessä ajassa, mistä porkkkana löytyi. Kun ympäristössä oli paljon ärsykkeitä, ne menettivät kiinnostuksensa koko hommaan ja samalla toimintakykynsä.

Vanhoissa kunnon tallisäännöissä on perää. Mikä sinun mielestäsi on tärkein tallisääntö?

Ihmisille työ aiheuttaa stressiä. Jos töissä nyppii, se vaikuttaa vapaa-aikaankin. Ranskassa haluttiin selvittää kärsiikö hevonen työperäisestä stressistä.

Samanlaisissa olosuhteissa eläviä hevosia tutkittiin. Hevoset viettivät 23 tuntia karsinassa ja tekivät tunnin päivässä töitä.

Tutkimuksessa havaittiin, että vikellyshevosilla oli vähiten stereotypioita ja jos niitä esiintyi, ne olivat ns. lieviä muotoja, eli kielen vääntelyä ja nuolemista. Este- ja kenttähevosilla stereotyyppistä käyttäytymistä esiintyi jonkin verran, yleensä se oli tyypiltään nuolemista ja rakenteiden pureskelua.

Kouluhevosilla stereotypioita oli eniten ja ne olivat vakavampia kuin muilla hevosilla; imppaamista, nyökyttelyä, jne. Kouluhevosista moni kärsi jopa kahdesta eri stereotypiasta samaan aikaan.

Miksi näin oli?

Mahdollisia selityksiä löytyy:

  • vikellyshevoset saavat mennä melko vapaana ympyrällä – niillä ei intensiivisesti ratsasteta ja ohjia pitelee vyö
  • este- ja kenttähevosilla treenataan siten, että ne saavat edetä kohtuullisen vapaassa muodossa, pitkin askelin
  • kouluhevoset altistuvat ristiriitaisille avuille; samaan aikaan pidätetään ja pyydetään eteen, muoto on kaikkea muuta kuin vapaa ja jokainen askel on kontrolloitu

Stereotyyppisen käytöksen taustalta löytyy kolme vaihetta

  1. eläin yrittää välttää tilannetta
  2. käytös tietyssä tilanteessa automatisoituu
  3. emansipaatio: käytös esiintyy alkuperäisestä tilanteesta irrallaan

Hevosen näkökulmasta se aika, joka sille päivittäin annetaan, on merkityksellistä. Itse asiassa sillä voi olla merkitystä hevosen koko muuhun aikaan enemmän kuin osaamme ajatella.

Hausberger et al. (2009), Could Work Be a Source of Behavioural Disorders? A Study in Horses, http://www.plosone.org/article/info%3Adoi%2F10.1371%2Fjournal.pone.0007625

Kumppani rauhoittaa

Hevosten pelkoreaktiot ovat vaarallisia sekä hevoselle itselleen että käsittelijälle. Sellaisia tilanteita, joissa hevonen pelästyy, tulisi pyrkiä välttämään ja ehkäisemään. Eläimen perusluonnetta ei voi muuttaa, mutta oikeanlaisella koulutuksella käytöstä tietyissä tilanteissa voidaan muuttaa. Siksi tutkimuksissa on melko runsaati keskitytty etsimään mahdollisia keinoja, joilla pelkoreaktioita voitaisiin lieventää.

Ainoastaan rauhallinen ja rento hevonen voi oppia uusia asioita. Siksi on tärkeää löytää keinot rauhoittaa hevonen harjoittelun ajaksi. Yksi toimiva keino, jota monet ainakin varsojen kanssa hyödyntävät, on pitää tilanteissa mukana rauhallista, kokeneempaa kanssahevosta. Tutkimuksessa käytettiin 2-vuotiaita oreja, joista osa koulutettiin sietämään erilaisia pelottavia ärsykkeitä. Testitilanteissa koulutetut varsat toimivat kouluttamattomien varsojen kanssahevosina.

Koulutettujen kanssahevosten kanssa testatut varsat olivat rauhallisempia kuin kouluttamattomien kanssahevosten kanssa. Sykkeet olivat matalammat ja pelkokäyttäytymistä esiintyi vähemmän. Kokenut ja rauhallinen hevoskaveri on kullan arvoinen.

Christensen et al. (2008), Effects of a calm companion on fear reactions in naive test horses,  Equine Veterinary Journal, Volume 40, Issue 1, pages 46–50.