Hevosilla tuntuu joskus olevan huono asenne kiinniottamista kohtaan. Asiaan voi vaikuttaa moni tekijä; kipu, historia, vanhat kokemukset, tilanne ja olosuhteet..

Pidemmän päälle on rasittavaa, kun hevosta saa jahdata tuntitolkulla tarhassa. Harrastamisesta menee maku, kun kumppani ei ole ollenkaan yhtä innostunut lajista tai ihmisseurasta ylipäänsä.

Hevosen asennetta voi muuttaa monellakin tavalla. Sen kanssa voi joskus tehdä hevosen mielestä kivoja asioita. Lisäksi kiinniottamistilanteesta voi tehdä kivan, tai opettaa, että siitä se hauskuus vasta repeää, kun riimu on päässä.

Hevosta ei kannata juoksuttaa, jos se ei anna kiinni, kuten joskus neuvotaan. Miksi? No siksi, että 1) se saa entistä huonompia kokemuksia ihmisestä, mikä aiheuttaa 2) huonon suhteen hevosen ja omistajan välille, 3) yleensä hevosen asenne muuttuu entistä huonommaksi, 4) vaikka hevosen lopulta saisikin kiinni, käytös ei helposti yleisty muihin tilanteisiin (hevonen ei edelleenkään anna kiinni laitumelta tai muusta suuremmasta tilasta, jos sen saakin tarhasta kiinni väsytystaktiikalla) tai yksinkertaisesti 5) joillekin hevosille juokseminen voi olla palkitsevaa, jolloin kiinniottaminen ei todellakaan helpotu.

Hevosta sen sijaan kannattaa palkita kaikesta oikeansuuntaisesta käytöksestä. Katso videolta vinkki, miten hevosen asennetta riimua ja pyydystäjää kohtaan voi muuttaa naksutinkoulutuksen avulla.

asenne2

Fyysinen kontakti toisen hevosen kanssa on oletettua tärkeämpää hevosille. Vaikka luulisi että se riittää, että kaltereiden takana ja naapuritarhoissa niitä kavereita riittää, näin ei kuitenkaan ole.

Tutkijat tutkivat hevosten motivaatiota toisten hevosten seuraan ja kontaktiin. Hevoset koulutettiin painamaan vipua, jonka jälkeen ne päästettiin kontaktiin toisen hevosen kanssa.

Tulosten perusteella hevonen arvostaa sosiaalista kontaktia hyvin paljon ja on valmis työskentelemään saavuttaakseen kontaktin toisen hevosen kanssa. Kontaktin laadulla ei ole kovin suurta merkitystä; pelkkä kuonokosketus tai osittainen kontakti ’riittää’, jos vaihtoehtona on vain haju- ja näköhavainto toisesta hevosesta.

Kyllä sen onnen huomaa kun pitkään yksin tarhattu hevonen saa tarhakaverin.

Sondergaard, Jensen, Nicol (2011), Motivation for social contact in horses measured by operant conditioning, Applied animal behaviour science.

Lue myös:

Hevosenleikkiä

Kimpassa