Kissa piiloutuu vaatekomeroon, kun vieraita tulee. Se liikkuu asunnossa täysin äänettömästi ja mieluiten silloin, kun muut eivät ole hereillä. Sitä on hankala ruualla innostaa, eikä se lähde mukaan leikkiin. Tuntuu, että kissa aistii jo kaukaa jos tilanteeseen on koira haudattuna – se on jo piilossa, kun ehdit edes ajatella lääkkeen antamista. Kun kissaa lähestyy lääkkeen kanssa, se sähisee ja murisee karvat pystyssä. Yhtä jännittävää kuin seurata, onko ruoka kupista vajentunut päivän aikana yhtään, on seurata onko hiekkalaatikolle ilmestynyt mitään.

Moni kissa on arka siitä syystä, että sillä ei ole sosiaalistumiskautena ollut kontakteja ihmisiin tai se ei ole tuolloin tottunut kodin normaaliin elämään. Kuitenkin kissoissa on myös persoonallisuuseroja, ja ne tulevat selkeimmin esille niissä tilanteissa, kun kissa stressaa. Arkaa ja vetäytyvää kissaa voi auttaa monilla pienillä toimenpiteillä, ja kissaa on mahdollista saada rohkeammaksi vanhempanakin.

Tue itseluottamusta

Kissa haluaa tuntea kotinsa. Se haluaa osata jokaisen pakoreitin ja jokaisen piilopaikan, jossa se kokee olevansa turvassa. Se arvostaa sitä, että sen mielipiteitä kuunnellaan ja otetaan huomioon, vaikka se ei välttämättä tee suurieleistä vastarintaa. Se haluaa voida ennakoida, mitä ihminen on milloinkin tekemässä, jotta sillä on aikaa reagoida.

Panosta suhteeseen

Kissoille ei toimi se, että omistaja on välillä paha poliisi ja välillä hyvä poliisi. Mitä arempi kissa on ihmisiä kohtaan, sitä tärkeämpää on esiintyä jatkuvasti ja johdonmukaisesti hyvässä valossa. Omistaja voi olla kissalle stressinaiheuttaja tai lievittäjä, ja se, kummaksi muodostut, on sinun vastuullasi.

Lisää turvaa

Arkaa kissaa ei kannata heittää syvään veteen. Sitä on syytä huolellisesti valmistella ja siedättää uusiin asioihin. Kissalle tärkeää on kokemus siitä, että se halutessaan pääsee pois pelottavasta tilanteesta. Sijoittelemalla huonekaluja ja kissan omia tavaroita oikein voit vaikuttaa yllättävän paljon kissan reipastumiseen.

Arat kissat löytävät harvemmin uusia koteja kuin reippaat lajitoverinsa. Aroissa kissoissa on kuitenkin puolensa; on hyvin palkitsevaa huomata kun kissan luottamus on ansaittu. Kehittyminen on usein nopeaa, kun se saadaan kerran käyntiin ja arka kissa on usein juuri yhden ihmisen kissa, eli se palkitsee omistajansa.

Liity jäseneksi ja katso n kahdeksan minuutin video aran kissan reipastuttamisesta!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissa on a) tehokas saalistaja ja b) ehdoton lihansyöjä. Sen ruokailutottumukset ovat omaa luokkaansa. Kissa on suunniteltu saalistamaan ruokansa yksin. Siksi sillä on matala kynnys saalistaa mutta korkea kynnys syödä – pieninkin epäilys saaliin pilaantuneisuudesta saa kissan keskeyttämään syömisen.

Ruokailutavat ovat niin suuri osa kissaa, että niihin tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Kissoja syytetään usein nirsoilusta. En ymmärrä, miksi kissaa syyllistetään siitä, ettei sille maistu lajille täysin epätyypillinen ruoka. Tämä ei edes ole paha kärjistys; kissanruuan tarjoamista kissalle voi verrata siihen, että tarjoaisi makkaraa hevoselle.

Kissanruokia mainostetaan vaikka millä erilaisilla kikoilla. Tosiasia on se, että kissan tarve hiilihydraateille on 0. Nimeä yksi tavallisesta kaupasta saatava kissanruoka, jossa tämä toteutuu. Nimeä yksi eläinkaupan kissanruuista, joissa tämä toteutuu. Nimeä yksi kissanruokapakkaus, josta on helppo tulkita, mitä se sisältää ja kuinka paljon. Mitä jätetään mainitsematta ja miksi?

Kananlihajauho, vehnäjauho, porsaanlihajauho, selluloosa, kalsiumsulfaatti, DL-metioniini, kuivattu hiiva, kasviöljy, siirappi, tauriini, vitamiinit ja hivenaineet –> 13 €/kilo

Kanansiipi, lue mitä se sisältää –> 6,6 €/kilo

Kissa on saalisuskollinen, mikä tarkoittaa sitä, ettei se arvosta vaihtelua ruokavaliossaan. Se arvostaa tuoretta saalista, eikä ole raadonsyöjä. Ei siis kannata ihmetellä, miksei ruoka maistu jos kuppi on kolmatta viikkoa esillä ja haisee raadolta. Tai jos jääkaappikylmä ruoka ei maistu. Kissan lajityypillinen ruokailutottumus puoltaa pieniä tuoreita annoksia, ei parin päivän välein täytettävää raksukuppia. Nirsoa kissaa ei todennäköisesti saa syömään tarjontaa lisäämällä. Kannattaa mieluummin panostaa laatuun, tuttuuteen sekä tehdä ruokailutilanteesta saalistustilannetta muistuttava.

Ruokintaan liittyvä ongelma on myös ylensyönti. Ylensyöntiä harrastavat usein sellaiset kissat, joiden elämässä syöminen on ainoita asioita, joista ne saavat itse päättää. Ylensyömistä näkee usein mm. löytöeläintaloissa, joissa kissat altistuvat stressille.

Kissan hyvinvoinnissa ruokinta on hyvin tärkeä kokonaisuus. Kissan ominaispiirre on se, että se on tehokas saalistaja. Tämän pitäisi näkyä kissan pito-olosuhteissa sekä ruokinnassa nykyistä enemmän.

Miten ja millä sinä ruokit kissaasi?

Cats_Are_Cats