Kissan stressinhallinnan perusteet

Kissa on herkkä eläin, jonka sielunelämää ei aina ole helppo ymmärtää. Kannattaa kuitenkin opetella, oman kissan kanssa voi rakentaa hyvän suhteen, jolloin stressi helpottaa ja elämä muutenkin helpottuu!

Kissa voi ilmentää stressiä eri tavoin. Tyypillisiä tapoja, jotka helposti iskeytyvät omistajien tietoisuuteen, ovat sisäsiisteysongelmat, huutaminen, ramppaaminen, levottomuus, ahdistuneisuus, hyökkäily ja aggressiivisuus sekä perheenjäsenten kiusaaminen. Yhtä yleiset stressityylit, kuten turkinhoidon vähentäminen, syömättömyys tai ylensyönti, ummetus ja passiivisuus, vetäytyminen ja epäsosiaalisuus, piileskely ja seuran välttely, jäävät valitettavan usein huomaamatta. On olemassa viitteitä siitä, että ns. passiivisilla stressaajilla stressitaso olisi jopa suurempi verrattuna niihin kissoihin, jotka ilmentävät stressiään äänekkäämmin.

Mikä tahansa kissan tyyli ilmentää stressiä onkin, se tulee ottaa vakavasti. Stressi altistaa turhaan ikäville asioille, eikä elämässä ole mitään järkeä jos saa koko ajan kamppailla stressaamisen kanssa. Stressi ei ole kissan tapa protestoida muutoksiin tai tietoinen valinta, vaan se on kissan aito kokemus. Voimme yrittää selittää kissalle, että kaikki on ok, ja että kaikki tapahtuu vain kissan päässä, mutta siitä ei ole varsinaista hyötyä useinkaan.

Mitä sitten voi tehdä?

Aloita analysoimalla arkielämää kissan näkökulmasta. Tämä ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Se on samalla loistava harjoitus asettua toisen asemaan. Miltä kissasta mahtaa tuntua? Mitä kissa mahtaa ajatella? Nämä ovat oikeita kysymyksiä, jotka tuottavat oikeampaa tietoa kuin se perinteinen toteamus – se nyt on vain kissa.

Jäljille voit päästä helposti, kun pääset ajattelemaan esimerkiksi näin:

– Mitä kissa mahtoi ajatella siitä, että sen ulkoilukausi päättyi kun loma loppui?
– Mihin kaikkiin asioihin kissa haluaisi pystyä vaikuttamaan?
– Miltä kissasta tuntuu viettää yöt ja päivät ilman seuraa?
– Mitä kissani tekisi jos se saisi itse päättää?
– Mitä kissa ajatteli siitä, kun meille tuli koiranpentu?

Mitä sitten voi tehdä?

Nyt sinulla pitäisi olla kaksi listaa, jossa ensimmäisessä on stressin oireet, eli miten kissa ilmentää stressiään. Toisessa listassa on sinun ajatuksia ja tulkintoja siitä, mistä voisi olla kyse, eli mikä kissaa voisi ahdistaa.

Seuraavaksi pitäisi miettiä, mitä kissan tuntemuksista voi helpottaa ja toisaalta mitä työkaluja kissalle voi itselleen antaa stressin helpotukseen. Kissa ei stressaa samoista aiheista kuin me ihmiset; se ei välttämättä koe työpaineita tai huolehdi raha-asioista. Kuitenkin sen kokemus stressistä on sama, ja stressi liittyy oleellisesti siihen, että kissa ei koe voivansa sopeutua tilanteeseen tai vaikuttaa tilanteeseen omalla toiminnallaan.

Parhaat työkalut löytyvät mielestäni näistä:

1. Tavoitteellinen, yksilöllinen virikeohjelma
2. Kissan hallinnan tunteen lisääminen
3. Kissan mielialaa nostavat toimet

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa annan kolme vinkkiä kissan stressihallintaan! Näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Miten nirsoilevan kissan saa syömään?

Kissa on moneen muuhun lemmikkiin verrattuna haastava ruokittava. Se voi olla hyvin tarkka ruuastaan ja erittäin huono syömään, mikä aiheuttaa harmaita hiuksia ihmisille. Kissalla on kuitenkin hyviä syitä käyttäytyä näin, eikä “syyllinen” ole läheskään aina hemmotteleva omistaja.

Katsaus kissan lajityypilliseen ruokailukäyttäytymiseen

Kissalla on erittäin matala kynnys saalistaa, mutta erittäin korkea kynnys syödä. Koiraan verrattuna kissalla on täysin erilainen tapa syödä, esimerkiksi pienikin vihje siitä, että saalis olisi pilaantunut, saa kissan lopettamaan ruokailun siihen paikkaan. Koiraa vastaavasti ei yleensä pieni pilaantuminen hidasta.

Kissa ei ole ihmisen asuinsijoille asettuessaan ruokaillut viljasiilosta vehnää napostellen, vaan hiiriä ja muita pieniä eläimiä saalistaen. Kissa ei ole perusluonteeltaan laiduntaja, joka olisi tyytyväinen siihen, että ruokaa on aina varastossa. Helppoon elämään voi sopeutua mutkattomasti, mutta perusluonnetta ei voi muuttaa.

Katsaus ihmisen lajityypilliseen ruokintakäyttäytymiseen

Mitä vähemmän eläin syö, sitä enemmän sille tarjoamme. Tämä on meille lajityypillistä toimintaa. Syöminen on niin oleellinen asia, että sen varmistamiseksi olemme valmiit tekemään mitä tahansa. Tarjoamme kuivaruokaa, märkäruokaa, herkkuja, eri laatuja ja eri paikoista.

Tämä toimii äärimmäisen harvoin, kun tyrkyttämisen kohteena on kissa. Sen ruokahalu herää raksukupista yhtä todennäköisesti kuin omamme nähdessämme perunamaan. On oikeastaan kissalle normaalimpaa olla nirso kuin olla rohmu – yli tarpeensa syövät kissat saattavat täydentää tyhjää aikabudjettiaan sillä, millä ne saavat hallinnan tunteen, eli syömisellä.

Miten pääsee alkuun?

Alkuun on hyvä käydä läpi eläinlääkärin kanssa sitä, kuinka vaikea kyseisen kissan nirsous sen terveyden kannalta on. Mikäli ongelma vaatii toimenpiteitä, kannattaa aluksi kaivaa esille ruutupaperia ja kynä.

Listaa paperille ne ruuat, jotka kelpaavat. Listaa sen jälkeen kellonajat, kun olet nähnyt kissan syömässä. Vielä voit jatkaa havainnointia ja kirjoittaa paperille, mitä kissa teki ennen kuin päätti syödä. Nämä tiedot ovat oleellisia, kun kissan ruokailuun halutaan muutoksia.

Liity jäseneksi niitä näet videon, jossa kerron parhaat vinkit siihen, miten saat nirson kissan syömään.

Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot ja lisämateriaalit. Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen irtisanoa. Maksunvälittäjänä toimii turvallinen checkout Finland.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissa piiloutuu vaatekomeroon, kun vieraita tulee. Se liikkuu asunnossa täysin äänettömästi ja mieluiten silloin, kun muut eivät ole hereillä. Sitä on hankala ruualla innostaa, eikä se lähde mukaan leikkiin. Tuntuu, että kissa aistii jo kaukaa jos tilanteeseen on koira haudattuna – se on jo piilossa, kun ehdit edes ajatella lääkkeen antamista. Kun kissaa lähestyy lääkkeen kanssa, se sähisee ja murisee karvat pystyssä. Yhtä jännittävää kuin seurata, onko ruoka kupista vajentunut päivän aikana yhtään, on seurata onko hiekkalaatikolle ilmestynyt mitään.

Moni kissa on arka siitä syystä, että sillä ei ole sosiaalistumiskautena ollut kontakteja ihmisiin tai se ei ole tuolloin tottunut kodin normaaliin elämään. Kuitenkin kissoissa on myös persoonallisuuseroja, ja ne tulevat selkeimmin esille niissä tilanteissa, kun kissa stressaa. Arkaa ja vetäytyvää kissaa voi auttaa monilla pienillä toimenpiteillä, ja kissaa on mahdollista saada rohkeammaksi vanhempanakin.

Tue itseluottamusta

Kissa haluaa tuntea kotinsa. Se haluaa osata jokaisen pakoreitin ja jokaisen piilopaikan, jossa se kokee olevansa turvassa. Se arvostaa sitä, että sen mielipiteitä kuunnellaan ja otetaan huomioon, vaikka se ei välttämättä tee suurieleistä vastarintaa. Se haluaa voida ennakoida, mitä ihminen on milloinkin tekemässä, jotta sillä on aikaa reagoida.

Panosta suhteeseen

Kissoille ei toimi se, että omistaja on välillä paha poliisi ja välillä hyvä poliisi. Mitä arempi kissa on ihmisiä kohtaan, sitä tärkeämpää on esiintyä jatkuvasti ja johdonmukaisesti hyvässä valossa. Omistaja voi olla kissalle stressinaiheuttaja tai lievittäjä, ja se, kummaksi muodostut, on sinun vastuullasi.

Lisää turvaa

Arkaa kissaa ei kannata heittää syvään veteen. Sitä on syytä huolellisesti valmistella ja siedättää uusiin asioihin. Kissalle tärkeää on kokemus siitä, että se halutessaan pääsee pois pelottavasta tilanteesta. Sijoittelemalla huonekaluja ja kissan omia tavaroita oikein voit vaikuttaa yllättävän paljon kissan reipastumiseen.

Arat kissat löytävät harvemmin uusia koteja kuin reippaat lajitoverinsa. Aroissa kissoissa on kuitenkin puolensa; on hyvin palkitsevaa huomata kun kissan luottamus on ansaittu. Kehittyminen on usein nopeaa, kun se saadaan kerran käyntiin ja arka kissa on usein juuri yhden ihmisen kissa, eli se palkitsee omistajansa.

Liity jäseneksi ja katso n kahdeksan minuutin video aran kissan reipastuttamisesta!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissa on a) tehokas saalistaja ja b) ehdoton lihansyöjä. Sen ruokailutottumukset ovat omaa luokkaansa. Kissa on suunniteltu saalistamaan ruokansa yksin. Siksi sillä on matala kynnys saalistaa mutta korkea kynnys syödä – pieninkin epäilys saaliin pilaantuneisuudesta saa kissan keskeyttämään syömisen.

Ruokailutavat ovat niin suuri osa kissaa, että niihin tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota. Kissoja syytetään usein nirsoilusta. En ymmärrä, miksi kissaa syyllistetään siitä, ettei sille maistu lajille täysin epätyypillinen ruoka. Tämä ei edes ole paha kärjistys; kissanruuan tarjoamista kissalle voi verrata siihen, että tarjoaisi makkaraa hevoselle.

Kissanruokia mainostetaan vaikka millä erilaisilla kikoilla. Tosiasia on se, että kissan tarve hiilihydraateille on 0. Nimeä yksi tavallisesta kaupasta saatava kissanruoka, jossa tämä toteutuu. Nimeä yksi eläinkaupan kissanruuista, joissa tämä toteutuu. Nimeä yksi kissanruokapakkaus, josta on helppo tulkita, mitä se sisältää ja kuinka paljon. Mitä jätetään mainitsematta ja miksi?

Kananlihajauho, vehnäjauho, porsaanlihajauho, selluloosa, kalsiumsulfaatti, DL-metioniini, kuivattu hiiva, kasviöljy, siirappi, tauriini, vitamiinit ja hivenaineet –> 13 €/kilo

Kanansiipi, lue mitä se sisältää –> 6,6 €/kilo

Kissa on saalisuskollinen, mikä tarkoittaa sitä, ettei se arvosta vaihtelua ruokavaliossaan. Se arvostaa tuoretta saalista, eikä ole raadonsyöjä. Ei siis kannata ihmetellä, miksei ruoka maistu jos kuppi on kolmatta viikkoa esillä ja haisee raadolta. Tai jos jääkaappikylmä ruoka ei maistu. Kissan lajityypillinen ruokailutottumus puoltaa pieniä tuoreita annoksia, ei parin päivän välein täytettävää raksukuppia. Nirsoa kissaa ei todennäköisesti saa syömään tarjontaa lisäämällä. Kannattaa mieluummin panostaa laatuun, tuttuuteen sekä tehdä ruokailutilanteesta saalistustilannetta muistuttava.

Ruokintaan liittyvä ongelma on myös ylensyönti. Ylensyöntiä harrastavat usein sellaiset kissat, joiden elämässä syöminen on ainoita asioita, joista ne saavat itse päättää. Ylensyömistä näkee usein mm. löytöeläintaloissa, joissa kissat altistuvat stressille.

Kissan hyvinvoinnissa ruokinta on hyvin tärkeä kokonaisuus. Kissan ominaispiirre on se, että se on tehokas saalistaja. Tämän pitäisi näkyä kissan pito-olosuhteissa sekä ruokinnassa nykyistä enemmän.

Miten ja millä sinä ruokit kissaasi?

Cats_Are_Cats