Kissat vallan kahvassa: hallinnan tunne ja hyvinvointi

Mikä on ensimmäinen asia, jonka varmistat, kun menet uuteen paikkaan tai ryhmään? Osa haluaa varmistaa takarivin paikan läheltä ovea tai ikkunaa, ilman vieruskaveria. Osa taas hakeutuu kontaktiin ja etsii samanhenkisiä liittolaisia. Kaikille on tärkeää tietää milloin on tauko, milloin ja missä syödään ja missä on vessa. Ja varsinkin, monelta lopetetaan -ehtiikö kolmen bussiin.

Edellä mainitut perusasiat ovat meille kaikille tärkeitä, koska ne vaikuttavat siihen, kuinka hyvin saamme ympäristön haltuun. Jos joku on ollut kurssilla, jossa näitä ei käydä ensimmäisen tunnin aikana läpi, ymmärtää se kaaoksen, joka koittaa ennen puolta päivää.

Miten tämä liittyy kissoihin?

Luulisi, että kissalle riittää oma tila, ruokakuppi täynnä ruokaa, vesikuppi ja hiekkalaatikko. Vaan ei riitä. Jos riittäisi, kenelläkään ei olisi ongelmia – ei kissojen eikä muiden eläintenkään kanssa. Kissan perustarpeista toki täytyy aloittaa – nälkä, kipu, pelko tai muu perustavanlaatuinen puutos estää kehittymisen, kuten esimerkiksi kotiutumisen, usein kokonaan.

Uuteen kotiin muuttavalle kissalle ei välttämättä riitä, että tassuun antaa nivaskan tämän kodin toimintakulttuurista ja menettelytavoista. Alkuun on syytä keskittyä siihen, että kissa itse ottaa tilan ja tavat haltuun. Meidän roolimme on toimia mahdollistajana ja kuten kasveillekin, luoda sopivat olosuhteet, joissa kissa voi kukoistaa.

Kissojen, kuten muidenkin eläinten kanssa ymmärretään joskus väärin niin sanotut talon tavat. Ihmisille tyypilliseen tapaan korostetaan kiellettyjä asioita ja rajoituksia, ja unohdetaan se, mitä kannattaa tehdä.

Lajienvälistä viestintää

Sanotaan, että ihmisillä on hyvä olla, kun he kokevat tulleensa kuulluiksi ja nähdyiksi. Tämä liittyy hallinnan tunteeseen, eli on hyvä asia jos voi luottaa siihen, että oma mielipide on tärkeä. Sama pätee kissoihin. Ne harvoin saavat päättää, kenen kanssa ja millaisessa asunnossa ne asuvat – tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kissoilla ei olisi mitään sananvaltaa. Niillä on paljonkin, mutta valitettavasti pääasiassa negatiivisessa mielessä.

Eläinten ei pitäisi olla meille rasite, kun meillä on vapaus valita pidämmekö niitä vai emme. Siksi ei pitäisi olla niin, että kissa joutuu käyttämään kovia keinoja tullakseen “kuulluksi”. Mielestäni yksi kiinnostavimmista ristiriidoista tällä hetkellä on se, että toisaalta haluamme, että eläimet, kissat mukaanlukien, olisivat mahdollisimman tyytyväisiä, kilttejä ja että käytösongelmia olisi mahdollisimman vähän. Samaan aikaan kun toivomme, että kissa olisi kiltti ja hiljainen, tulkitsemme ja opiskelemme viiksien asentoa, ilmeitä ja eleitä. Olen vahvasti sitä mieltä, että kissat kyllä kertovat tuntemuksistaan, kun joku vain viitsii kuunnella. Eleiden ja ilmeiden tulkinta on toki tärkeää, mutta kissa viestii meille myös huomattavasti tarkoituksellisemmin monissa tilanteissa – sitäkin kannattaa kuunnella!

Lisää valtaa kissoille!

Hallinnan tunne on keskeinen esimerkiksi kotiutumisessa. Nimensä mukaan hallinnan tunne auttaa kissoja saamaan tilanteen hallintaan. Hallinnan tunteeseen vaikuttaa tila; kissalle kannattaa antaa valta käyttää tilaa juuri kuten se haluaa.

Toinen hallinnan tunnetta rakentava asia on ihminen, eli kissojen palvelija.

Jatka lukemista ja katso aiheeseen liittyvä video liittymällä jäseneksi!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – asiaa kissan unesta

Kuinka paljon kissan pitäisi nukkua vuorokaudessa? Mistä tietää, että kissa nukkuu sopivasti? Voiko kissa nukkua liikaa? Miten nukkuminen vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä omistaja voi tehdä unen laadun parantamiseksi?

Kissojen nukkumisvaikeudet eivät ole käytösneuvojaa eniten työllistävä ongelma. On kuitenkin tilanteita, joissa nukkumisen määrään ja laatuun olisi kiinnitettävä suurta huomiota. Yksi tällainen tilanne on kissan muutto uuteen kotiin. Kuten kaikki tiedämme, ihmistenkin stressinhallinnassa unen määrä ja laatu ovat tärkeässä roolissa. Kissa nukkuu pentuna suuren osan ajasta, ja aikuisena se nukkuu eniten päivällä. Kissa on aktiivinen yleensä hämärän aikaan ja öisin, varsinkin jos se saalistaa. Kotikissoista voi huomata samaa hämäräaktiivisuutta, kun illalla myöhään ja aamuyöllä käynnistyvät kissojen ravit. Raskas yötyö vaatii raskaan levon päivällä. Vaikka kissa nukkuisi sikeästi, se herää pienimmästäkin häiriöstä ja on heti toimintavalmis. Tämä ominaisuus on suojellut kissaa saalistajilta. Kotikissan rytmiä voi tavoitteellisen virikeohjelman avulla muokata niin, että se on aktiivisempi päivällä ja alkuillasta ja vastaavasti nukkuu yöllä. Kannattaa kuitenkin muistaa että yökukkuvassa kissassa ei ole mitään epänormaalia, vaan ongelma on ihmisten.

Kissa valitsee nukkumapaikkansa kolmen periaatteen mukaan. Paras paikka luonnollisesti on sellainen, jossa nämä kolme ominaisuutta yhdistyvät. 1) Mukavuus. Kissalla mukavuus on tärkeämpi lepopaikan ominaisuus kuin esimerkiksi koiralla, joka saattaa maata missä tahansa lähellä ihmistään. Kissan ikä ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä se pitää mukavana, mutta usein paikka on pehmeä. Joskus kissa saattaa varsinkin löytöeläintaloissa nukkua hiekkalaatikossa, mikä on usein merkki siitä, että riittävän mukavaa alustaa ei ole tarjolla. 2) Turvallisuus. Kissa ei voi rentoutua jos se kokee olevansa uhattuna. Tämä on erityisen tärkeää monikissa- tai monieläintalouksissa. Kissan kannalta lepohetkeä uhkaavan tekijän ei tarvitse olla henkeä uhkaava – uni saattaa häiriintyä, jos paikka on liian levoton tai meluisa. Turvallisuus on varsinkin aarkojen kissojen kanssa erityisen tärkeä seikka, johon omistaja voi vaikuttaa paljon. 3) Lämpötila. Jokainen kissaihminen tunnistaa tämän – osa kissoista hakeutuu aurinkoläiskiin ja osa makaa kesällä paljaalla lattialla. Talvella moni kissa hyppää uuninpankolle tai saunan ylälauteille tai kaivautuu vilttien sisään. Kissat, jotka muuten välttävät ihmiskontaktia, saattavat yöllä nukkua sängyssä. Se on loistava passiivinen sosiaalistamistapa – nukkuva ihminen on helpommin ennakoitava kuin valveilla oleva. Suosittelen erityisesti kaikille arkojen kissojen omistajille sosiaalista nukkumista. Tosin siitä ei ole haittaa kenellekään, päin vastoin hyötyä sekä kissalle että omistajalle.

Nukkuvaa kissaa on terapeuttista katsella. Sitä kannattaa katsella myös hyödyn vuoksi – nukkumisasento kertoo paljon kissan unen laadusta ja rentoutumisen asteesta. Ihmisiin tottumattomien kissojen kanssa on tärkeää löytää tasapaino levon ja sosiaalistamisen väliltä. Lepo on tärkeää myös palautumisen kannalta – mikäli kissa on toipumassa sairaudesta tai stressistä, lepoon tulisi panostaa erityisen paljon. Kissan käyttäytymisestä voi päätellä jonkin verran sitä, millaista nukkumisympäristöä se arvostaa. Kissoille, jotka asuvat sisäkissoina, pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Kun puhutaan kissan stressinhallinnasta, on olemassa asioita, joita ihminen voi tehdä. Voimme panostaa suhteen laatuun ja oman käyttäytymisen ennakoitavuuteen ja siihen, että esiinnymme aina hyvässä valossa. Sitten on paljon asioita, joita järjestämällä voimme auttaa kissaa itseään alentamaan stressiä. Elämä on muutakin kuin omistajan kautta tapahtuvia asioita, ja mahdollistamalla kissalle vaikkapa nukkumiseen ja lepäämiseen sopiva elinympäristö, voimme ensinnäkin auttaa kissaa lievittämään omaa stressiään ja nauttimaan elämästä entistä tehokkaammin, mikä parantaa hyvinvointia, mikä taas on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

Kissa voi nukahtaa istuessaan, ja se voi nukkua lihamurekeasennossa pää pystyssä. Jatka lukemista…

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa kerron, mitä kissan lepopaikoissa kannattaa ottaa huomioon ja mitä kissan nukkumisesta kannattaa tarkkailla! Näet myös kaikki muut jäsenille tarkoitetut videot – sekä vanhat että uudet – kuukauden ajan!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lue lisää kissoista