Leikki on kissalle lääkettä

Tiesitkö, että jos kissasi ei ole himoleikkijä, sinun kannattaa aluksi valita mahdollisimman pieni lelu? Entä tiesitkö, että leikkiminen on myös aikuisille kissoille erittäin tärkeää ja hyvinvointia lisäävää toimintaa? Tai että leikki voi auttaa lähes kaikissa kissan käytösongelmissa?

Kissalla on erittäin matala kynnys saalistaa ja korkea kynnys syödä. Se tarkoittaa sitä, että kissa lähtee helposti leikkiin mukaan ja se on (sohvalla maatessaankin) virittynyt leikille. Kaikki kissat eivät leiki, mutta niiden kannattaisi – siitä on niin monta hyötyä, että kissaa kannattaa motivoida leikkiin.

Leikki vaikuttaa kissaan välittömästi ja pitkäkestoisesti. Mikäli kissasi turhautuu leikistä ja nostaa liikaakin kierroksia tai jos kissasi ei lainkaan suostu leikkimään, sinun kannattaa liittyä jäseneksi ja jatkaa lukemista! Jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut jäsenmateriaalit.

________________________________________________________

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissan stressinhallinnan perusteet

Kissa on herkkä eläin, jonka sielunelämää ei aina ole helppo ymmärtää. Kannattaa kuitenkin opetella, oman kissan kanssa voi rakentaa hyvän suhteen, jolloin stressi helpottaa ja elämä muutenkin helpottuu!

Kissa voi ilmentää stressiä eri tavoin. Tyypillisiä tapoja, jotka helposti iskeytyvät omistajien tietoisuuteen, ovat sisäsiisteysongelmat, huutaminen, ramppaaminen, levottomuus, ahdistuneisuus, hyökkäily ja aggressiivisuus sekä perheenjäsenten kiusaaminen. Yhtä yleiset stressityylit, kuten turkinhoidon vähentäminen, syömättömyys tai ylensyönti, ummetus ja passiivisuus, vetäytyminen ja epäsosiaalisuus, piileskely ja seuran välttely, jäävät valitettavan usein huomaamatta. On olemassa viitteitä siitä, että ns. passiivisilla stressaajilla stressitaso olisi jopa suurempi verrattuna niihin kissoihin, jotka ilmentävät stressiään äänekkäämmin.

Mikä tahansa kissan tyyli ilmentää stressiä onkin, se tulee ottaa vakavasti. Stressi altistaa turhaan ikäville asioille, eikä elämässä ole mitään järkeä jos saa koko ajan kamppailla stressaamisen kanssa. Stressi ei ole kissan tapa protestoida muutoksiin tai tietoinen valinta, vaan se on kissan aito kokemus. Voimme yrittää selittää kissalle, että kaikki on ok, ja että kaikki tapahtuu vain kissan päässä, mutta siitä ei ole varsinaista hyötyä useinkaan.

Mitä sitten voi tehdä?

Aloita analysoimalla arkielämää kissan näkökulmasta. Tämä ei ole helppoa, mutta se on välttämätöntä. Se on samalla loistava harjoitus asettua toisen asemaan. Miltä kissasta mahtaa tuntua? Mitä kissa mahtaa ajatella? Nämä ovat oikeita kysymyksiä, jotka tuottavat oikeampaa tietoa kuin se perinteinen toteamus – se nyt on vain kissa.

Jäljille voit päästä helposti, kun pääset ajattelemaan esimerkiksi näin:

– Mitä kissa mahtoi ajatella siitä, että sen ulkoilukausi päättyi kun loma loppui?
– Mihin kaikkiin asioihin kissa haluaisi pystyä vaikuttamaan?
– Miltä kissasta tuntuu viettää yöt ja päivät ilman seuraa?
– Mitä kissani tekisi jos se saisi itse päättää?
– Mitä kissa ajatteli siitä, kun meille tuli koiranpentu?

Mitä sitten voi tehdä?

Nyt sinulla pitäisi olla kaksi listaa, jossa ensimmäisessä on stressin oireet, eli miten kissa ilmentää stressiään. Toisessa listassa on sinun ajatuksia ja tulkintoja siitä, mistä voisi olla kyse, eli mikä kissaa voisi ahdistaa.

Seuraavaksi pitäisi miettiä, mitä kissan tuntemuksista voi helpottaa ja toisaalta mitä työkaluja kissalle voi itselleen antaa stressin helpotukseen. Kissa ei stressaa samoista aiheista kuin me ihmiset; se ei välttämättä koe työpaineita tai huolehdi raha-asioista. Kuitenkin sen kokemus stressistä on sama, ja stressi liittyy oleellisesti siihen, että kissa ei koe voivansa sopeutua tilanteeseen tai vaikuttaa tilanteeseen omalla toiminnallaan.

Parhaat työkalut löytyvät mielestäni näistä:

1. Tavoitteellinen, yksilöllinen virikeohjelma
2. Kissan hallinnan tunteen lisääminen
3. Kissan mielialaa nostavat toimet

Liity jäseneksi niin näet videon, jossa annan kolme vinkkiä kissan stressihallintaan! Näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa: helpot ruokintavirikkeet

Kissa on piiloatleetti – ihmissilmän on joskus vaikea uskoa, että sohvalla lekotteleva karvapallo kaipaisi toimintaa. Näin kuitenkin on, vaikka kissa lepääkin mielellään ja paljon, se tarvitsee myös toimintaa ollakseen tyytyväinen.

Mitä toimintaa kissalle voi järjestää?

Kun mietit, mikä omalle kissallesi on sopivaa toimintaa, pohdi ensin sen elämänsisältöä hetki. Millainen on kissan sosiaalinen ympäristö? Onko sillä lajitovereita? Nukkuuko se yksin vai porukassa? Mistä sen päivät koostuvat?

Kun kissan arkipäivän osaa kuvata muutamalla lauseella, voi siitä päätellä, mitä lisäyksiä mahdollisesti kannattaa tehdä. Virikkeiden avulla pyritään parantamaan kissan hyvinvointia ja tyytyväisyyttä. Virikkeillä vaikutetaan siihen, että kissalla olisi mahdollisimman paljon mielekästä tekemistä ja sitä kautta sen käsitys omasta hyvinvoinnista olisi hyvä.

Mikä on helpoin tapa lisätä kissan aktiivisuutta?

Kissaa voi olla hankala saada innostumaan uusista asioista. Se melko harvoin innostuu uudesta lelusta, koska se on saalisuskollinen. Ympäristöä muokkaamalla voi saada kissan innostumaan hetkeksi, mutta jatkuvaa hyötyä ei välttämättä saavuteta.

Kaikille kissoille sopiva virikeryhmä on ruokintavirikkeet. Kissalle ruoka on yksi tärkeimmistä asioista elämässä, eikä vapaa tai vaivaton ruokinta herätä kissassa pelkkää kiitollisuutta. Kissan aktiivisuus liittyy luontaisesti ruokailuun, koska kissan on tehtävä ankarasti töitä saaliin eteen.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Näet videon, jossa esittelen kätevimmät kotikonstit järjestää kissalle ruokavirikkeitä. Vinkit sopivat sekä kuivaraksuille että tuoreruualle.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kaikki kunnia kissalle – se on vuosituhansien saatossa kesyttänyt ihmisestä itselleen aivan kelvollisen lemmikin. Lemmikin luonnollisesti halutaan oppivan nopeasti niin sanotusti talon tavoille, ja kissoilla onkin käytössä oma tapakasvatusohjelma ihmisille.

Kissojen eettiset säännöt eivät syyllistä paineen käyttöä, vaan se on yksi keskeisistä tavoista saada toimintaa aikaan ja vahvistaa toimintaa. Kissat sheippaavat, käyttävät paineen poistoa, sosiaalisia vahvisteita ja kaikkea muuta mukavaa saadakseen aikaan toimintaa ihmiseltä ja vahvistaakseen sitä. Ei-toivotusta toiminnasta kissa rankaisee, usein onneksi käytössä on negatiivinen rankaisu, eli palkkion mahdollisuus poistetaan. Joskus kissa kuitenkin käyttää myös fyysistä rankaisua.

Kissojen koulutusmanuaalissa korostetaan, että kaikki ihmiset oppivat samalla tavalla ja vanhojenkin ihmisten on mahdollista oppia uutta. Kaikkein kovapäisimmätkin ihmiset on mahdollista saada koulutettua ihmisystävällisillä ja eettisillä tavoilla.

Ruokintakäytöksen vahvistaminen tuplavahvisteella

Ruokintakäytös on yksi tärkeimmistä avaintaidoista, joka jokaisen ihmislemmikin tulee osata. Kouluttajan näkökulmasta on keskeistä huomata, että kyseessä ei ole vain yksi toiminto, vaan monimutkainen sarja käytöksiä. Tässä kannattaa käyttää apuna sheippaamista, eli välitavoitteiden havainnointia ja oikeansuuntaisen toiminnan vahvistamista.

Tämän käytöksen opettamisessa käytämme sekä negatiivista että positiivista vahvistetta yhdessä, eli tuplavahvistetta. Ihmisen kouluttamisessa on saatu hyviä tuloksia myös paineen, kuten äänen käytöllä.

Ensimmäinen vaihe on se, että sheipataan ihminen ruokakaapille. Mikäli ihminen lähtee tarjoamaan tätä käytöstä, sen voi siepata lennosta. Palkkiona voi käyttää jaloissa pyörimistä, hidasta räpyttelyä tai puskemista. Mikäli ihminen ei omaehtoisesti tarjoa tätä, voidaan käyttää painetta apuna. Paineena tehokkain on naukuminen. Paineeseen voidaan liittää suunta, eli ohjataan ihmistä oikeaan suuntaan paineen avulla. Ihminen, kuten muutkin eläimet, usein tulevat aluksi painetta päin, eli naukuminen kannattaa aloittaa ruokakaapin suunnasta. Jatkossa naukuminen toimii vihjeenä ruokinnalle.

Aluksi kaikesta oikeansuuntaisesta toiminnasta kannattaa tuottaa mielekäs lopputulos. Vasta kun toiminta on vakiintunut, kannattaa aloittaa valikointi.

Huonon tai kilohinnaltaan liian edullisen ruuan tarjoaminen

Tämä on ihmislemmikkien yksi yleisimmistä ei-toivotuista toiminnoista. Toimivin lähestymistapa ongelmaan on sammuttaminen, eli että siihen ei reagoida millään tavalla. Haasteellista sammuttamisessa on se, että jos kissoja eli kouluttajia on useampi kuin yksi, jokaiselle täytyy teroittaa pelin henki, ettei joku tule vahingossa vahvistaneeksi toimintaa. Sammumispurkauksiin on hyvä varautua, lemmikki saattaa lisätä huonojen ruokien tarjontaa, ennen kuin toiminta sammuu kannattamattomana.

Ruuan kilohinnan asteittainen nostattaminen kannattaa tehdä vähitellen ja kehitysaskeleista kannattaa palkita anteliaasti – huomioi, että kaikki oikeansuuntainen toiminta on palkitsemisen arvoista!

Leikkimisen harjoittelu

Ihmistä voi opettaa leikkimään monilla eri tavoilla. Parhaita kokemuksia on saatu sheippaamalla ja johdonmukaisella vahvistamisella. Leikittäminen on hyvä tapa virikkeistää ihmislemmikkiä, joka ilman järkevää toimintaa jumiutuu usein sohvannurkkaan. Ihminen kaipaa aktivointia ja mielekkäitä kokemuksia. Kissana voit vaikuttaa hyvin paljon siihen, millä tavalla ihmislemmikkisi aikaansa käyttää. Vihjeinä leikille voi käyttää tavaroiden pudottelua pöydiltä, äänivihjeitä tai fyysisiä vihjeitä – ihminen on melko hyvä yleistämään samaa toimintaa uusiin tilanteisiin.

Katso tästä vinkkejä siihen, millä tavalla ihminen voi vaikuttaa kissan käyttäytymiseen, vai onko se edes mahdollista.

Tyytyväinen kissa – asiaa kissan unesta

Kuinka paljon kissan pitäisi nukkua vuorokaudessa? Mistä tietää, että kissa nukkuu sopivasti? Voiko kissa nukkua liikaa? Miten nukkuminen vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä omistaja voi tehdä unen laadun parantamiseksi?

Kissojen nukkumisvaikeudet eivät ole käytösneuvojaa eniten työllistävä ongelma. On kuitenkin tilanteita, joissa nukkumisen määrään ja laatuun olisi kiinnitettävä suurta huomiota. Yksi tällainen tilanne on kissan muutto uuteen kotiin. Kuten kaikki tiedämme, ihmistenkin stressinhallinnassa unen määrä ja laatu ovat tärkeässä roolissa. Kissa nukkuu pentuna suuren osan ajasta, ja aikuisena se nukkuu eniten päivällä. Kissa on aktiivinen yleensä hämärän aikaan ja öisin, varsinkin jos se saalistaa. Kotikissoista voi huomata samaa hämäräaktiivisuutta, kun illalla myöhään ja aamuyöllä käynnistyvät kissojen ravit. Raskas yötyö vaatii raskaan levon päivällä. Vaikka kissa nukkuisi sikeästi, se herää pienimmästäkin häiriöstä ja on heti toimintavalmis. Tämä ominaisuus on suojellut kissaa saalistajilta. Kotikissan rytmiä voi tavoitteellisen virikeohjelman avulla muokata niin, että se on aktiivisempi päivällä ja alkuillasta ja vastaavasti nukkuu yöllä. Kannattaa kuitenkin muistaa että yökukkuvassa kissassa ei ole mitään epänormaalia, vaan ongelma on ihmisten.

Kissa valitsee nukkumapaikkansa kolmen periaatteen mukaan. Paras paikka luonnollisesti on sellainen, jossa nämä kolme ominaisuutta yhdistyvät. 1) Mukavuus. Kissalla mukavuus on tärkeämpi lepopaikan ominaisuus kuin esimerkiksi koiralla, joka saattaa maata missä tahansa lähellä ihmistään. Kissan ikä ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä se pitää mukavana, mutta usein paikka on pehmeä. Joskus kissa saattaa varsinkin löytöeläintaloissa nukkua hiekkalaatikossa, mikä on usein merkki siitä, että riittävän mukavaa alustaa ei ole tarjolla. 2) Turvallisuus. Kissa ei voi rentoutua jos se kokee olevansa uhattuna. Tämä on erityisen tärkeää monikissa- tai monieläintalouksissa. Kissan kannalta lepohetkeä uhkaavan tekijän ei tarvitse olla henkeä uhkaava – uni saattaa häiriintyä, jos paikka on liian levoton tai meluisa. Turvallisuus on varsinkin aarkojen kissojen kanssa erityisen tärkeä seikka, johon omistaja voi vaikuttaa paljon. 3) Lämpötila. Jokainen kissaihminen tunnistaa tämän – osa kissoista hakeutuu aurinkoläiskiin ja osa makaa kesällä paljaalla lattialla. Talvella moni kissa hyppää uuninpankolle tai saunan ylälauteille tai kaivautuu vilttien sisään. Kissat, jotka muuten välttävät ihmiskontaktia, saattavat yöllä nukkua sängyssä. Se on loistava passiivinen sosiaalistamistapa – nukkuva ihminen on helpommin ennakoitava kuin valveilla oleva. Suosittelen erityisesti kaikille arkojen kissojen omistajille sosiaalista nukkumista. Tosin siitä ei ole haittaa kenellekään, päin vastoin hyötyä sekä kissalle että omistajalle.

Nukkuvaa kissaa on terapeuttista katsella. Sitä kannattaa katsella myös hyödyn vuoksi – nukkumisasento kertoo paljon kissan unen laadusta ja rentoutumisen asteesta. Ihmisiin tottumattomien kissojen kanssa on tärkeää löytää tasapaino levon ja sosiaalistamisen väliltä. Lepo on tärkeää myös palautumisen kannalta – mikäli kissa on toipumassa sairaudesta tai stressistä, lepoon tulisi panostaa erityisen paljon. Kissan käyttäytymisestä voi päätellä jonkin verran sitä, millaista nukkumisympäristöä se arvostaa. Kissoille, jotka asuvat sisäkissoina, pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Kun puhutaan kissan stressinhallinnasta, on olemassa asioita, joita ihminen voi tehdä. Voimme panostaa suhteen laatuun ja oman käyttäytymisen ennakoitavuuteen ja siihen, että esiinnymme aina hyvässä valossa. Sitten on paljon asioita, joita järjestämällä voimme auttaa kissaa itseään alentamaan stressiä. Elämä on muutakin kuin omistajan kautta tapahtuvia asioita, ja mahdollistamalla kissalle vaikkapa nukkumiseen ja lepäämiseen sopiva elinympäristö, voimme ensinnäkin auttaa kissaa lievittämään omaa stressiään ja nauttimaan elämästä entistä tehokkaammin, mikä parantaa hyvinvointia, mikä taas on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

Kissa voi nukahtaa istuessaan, ja se voi nukkua lihamurekeasennossa pää pystyssä. Jatka lukemista…

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa kerron, mitä kissan lepopaikoissa kannattaa ottaa huomioon ja mitä kissan nukkumisesta kannattaa tarkkailla! Näet myös kaikki muut jäsenille tarkoitetut videot – sekä vanhat että uudet – kuukauden ajan!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lue lisää kissoista

Mistä tunnistat kissan turhautumisen ja mitä voit asialle tehdä?

Tekeekö raha onnelliseksi? Itse kuvittelen, että ei välttämättä, mutta kyllä siitä apua olisi. Onnellisuus ei kuulemma riipu olosuhteista, eli kartanonherrat ja leidit voivat ahdistua, masentua ja turhautua siinä missä muutkin tavalliset meikäläiset. Hyvinvointi ja stressitön elämä ovat (kuulemma) mahdollisia resursseista riippumatta.

Tämä pätee myös eläimiin, vaikka sitä on vaikea joskus käsittää. Eläinten olosuhteita verrataan usein ennen/jälkeen tai tämä yksilö/tuo toinen yksilö -periaatteella. Joskus sitä ajattelee, että minun kissani ei voi stressata, koska keskimäärin esimerkiksi eläinkokeissa käytettäviin kissoihin verrattuna sillä on hyvät olosuhteet ja hyvä elämä. Kissakin on yllättävän sopeutuvainen eläin, joka mukautuu mitä erilaisimpiin olosuhteisiin. Kissan onnellisuus ja tyytyväisyys perustuu sen omaan kokemukseen, ei olosuhteisiin sinänsä. Lemmikkikauppaan käytetty summa ei valitettavasti korreloi kissan onnellisuuden kanssa. Tyytyväisyys ja onnellisuus syntyvät kissan päässä.

Kissa myös sopeutuu saavutettuihin etuihin. Vaikka sillä olisi kotona seikkailupuisto, se kyllästy ajan mittaan siihenkin ilman erityisiä toimenpiteitä. Kissa on niin älykäs, että sitä ei voi ostaa tyytyväiseksi. Tästä syystä on tärkeää oppia tuottamaan kissalle yhä uudelleen kiinnostavia kokemuksia. Joskus tämä edellyttää tilojen tai resurssien rajaamista – jokainen tietää, että kaksi viikkoa kaapissa ollut lelu on kuin uusi. Samaa voi harrastaa tilojen kanssa.

Turhautuminen on kaikille eläimille tyypillinen ilmiö, jokainen turhautuu jossain tilanteessa. Tunne syntyy siitä, että eläin ei saa tehdä mitä se haluaa tai ei pääse sinne, mihin se haluaa. Seurauksena tästä kierrokset nousevat ja eläin turhautuu. Mitä kukin yksilö turhautuessaan tekee, riippuu monesta asiasta. Kissoille tyypillistä on käydä hyökkääviksi, tehdä tarpeet väärään paikkaan tai joskus olla pois tolaltaan useita päiviä.

Tyypillisiä tilanteita, joissa kissa voi turhautua, ovat seuraavat:

Lintujen tai muiden kissojen katselu ikkunasta
Häkkiin tai huoneeseen sulkeminen
Kuljetusboksissa oleminen
Ulkoa sisälle palaaminen
Sylissä pitäminen

Mikäli nämä tilanteet nostavat kissan kierroksia, kyseessä voi olla turhautuminen. Turhautumiseen pääsee käsiksi useaa reittiä, ja parhaat tulokset saavutetaankin monipuolisella suunnitelmalla. Ensinnäkin yleinen tyytyväisyys puskuroi kissaa kestämään pieniä vastoinkäymisiä. Toiseksi kissaa voi kouluttamalla valmistella näihin kaikkiin edellämainittuihin tilanteisiin. Silloin, kun kissa on huolellisesti valmisteltu, sillä ei ole tarvetta turhautua. Kolmanneksi omaehtoisuus ja valinnan vapaus estävät tehokkaasti turhautumista. En tarkoita, että kissaa ei pitäisi koskaan tuoda ulkoa sisälle, jos se turhautuu siitä. Tarkoitan, että pohtimalla ja järjestelemällä voidaan saada kissa itse valitsemaan sisälle palaaminen. Silloin, kun idea on eläimen oma, se ei ole huono.

Turhautuminen ei ole kovin vaarallista, mikäli se pystytään nollaamaan tehokkaasti. Jos tilanne jää päälle, turhautumisesta voi kasvaa stressi, mikä ei ole lainkaan hyvä asia. Varsinkin kissoilla monet sairaudet liittyvät suoraan stressiin – siksi on erittäin tärkeää hallita sen esiastetta, eli turhautumista.

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa esittelen palkkiohuoneen idean turhautumisen hallinnassa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Osa kissoista ilmentää stressiä erittäin aktiivisesti. Ne huutavat, hyökkäilevät ja osoittavat hyvin avoimesti, jos eivät ole tyytyväisiä tilanteeseen. Tällaiset kissat ovat hyvin reippaita ja siksi niiden persoonallisuus tulee myös esille. Aktiiviset kissat vaativat omistajiltaan toimia pysyäkseen tyytyväisinä – liian tylsä ja muuttumaton ympäristö voi puuduttaa ja kun tällainen kissa turhautuu, asunto voi kärsiä. On muutamia asioita, joita aktiivisen kissan omistajan kannattaa ottaa huomioon.

Aktiivinen kissa ei yleensä korista vaatekomeron perimmäistä nurkkaa eikä sitä voi unohtaa oven taakse toiseen huoneeseen. Sen sijaan aktiivinen kissa voi ajaa omistajansa hermoraunion partaalle seuraamalla tätä jatkuvasti, kommentoimalla kovaäänisesti kaikkea mahdollista ja yksinkertaisesti olemalla koko ajan kuultavilla, nähtävillä ja iholla. Valitettavasti nämä kissat kuuluvat siihen riskiryhmään, joita yritetään syöttää tyytyväisiksi kun kaikki muut keinot on jo käytetty. Kissaa saatetaan syöttää liikaa myös siksi, että se käyttäytyy koko ajan aivan kuin sillä olisi nälkä. Jaloissa pyörivä ja huutava kissa ei suinkaan aina ole nälkäinen – usein kissa pyytää omistajaltaan jotain muuta kuin ruokaa. Jatkuva syöminen lihottaa ja sitä kautta passivoi, mutta se ei poista kissan stressiä.

Aktiivisen kissan kanssa harrastaminen on yleensä helppoa. Kissa on helppo opettaa valjaisiin ja ulkoiluun, agilityyn tai temppuihin ja se alkaa myös pitää kiinni näistä saavutetuista eduistaan. Jos ulos menemiseen ei liity riittävän selkeää merkkiä, kissa voi viettää eteisessä suurimman osan päivästä huutaen. Tämä ei tietenkään ole toivottavaa, vaan saattaa jopa lisätä stressiä turhautumisen kautta, ja turhautunut kissa voi räjähtää herkästi.

Kierrokset käyttöön

Aktiivinen kissa nauttii toiminnallisuudesta. Se haluaa olla mukana tiskaamassa, suihkussa, saunassa, nukkumassa, pihalla, autossa, ikkunalla, tietokoneella, telkkarin ääressä, joka paikassa. Jos mielekästä tekemistä ei järjesty talon puolesta, kissa järjestää sitä itse. Kissan valtava moottori kannattaa valjastaa hyötykäyttöön ja antaa sille kokemuksia, jossa se saa riehua ja nostaa kierroksia. Vaikka tulee mieleen, että seinille jo muutenkin kiipeilevää kattia ei tarvitsisi enempää villitä, se kannattaa silti!

Pähkinöitä aivoille

Parin minuutin aivojumppa väsyttää kissan tehokkaasti ja tuottaa sille mielihyvää. Temppuja on helppo keksiä, kunhan löytää kissalle sopivan palkkion. Voit opettaa kaikkea mahdollista; hyödyllisiä asioita, hauskoja temppuja tai vaikkapa hajutyöskentelyä. Kissat nauttivat ongelmanratkaisutehtävistä, ja suurin osa niille suunnitelluista virikeleluista on aivan liian helppoja. Kouluttaminen on rahankin kannalta hyvä tapa antaa karkkia aivoille, kun ei kerran opittu ruokalabyrintti pölyyntyy kaapinpäällä.

Stressi hallintaan

Lyhytkestoinen stressi ei ole huono asia. Sen tarkoitus on auttaa kissaa poistumaan ikävästä tilanteesta ja selviytymään. Ongelma tulee siitä, että kissa ei pääse pois tilanteesta ja stressitila jää päälle. Pahimmillaan stressi voi sairastuttaa kissan. Stressinhallinnan tulisi lähteä siitä, että kissalla on mahdollisuuksia vaikuttaa omaan ympäristöönsä ja toteuttaa lajille tyypillistä käyttäytymistä. Kaikki kissamainen tekeminen on hyvästä stressinhallinnan kannalta; on hyvä, että kissa teroittaa kynsiään, on hyvä, että se kommunikoi ihmisensä kanssa, on hyvä että se on aktiivinen ja utelias ja leikkisä. Stressaantuneena aktiivinen kissa voi olla hyvin aktiivinen. Tämä olisi hyvä ottaa huomioon ja keksiä omalle kissalle sopivimmat stressinpurkukeinot.

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa esitellään aktiivisille kissoille sopivia virikkeellistämistapoja! Lisäksi näet videovinkit, miten kissan viikset saadaan töihin!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.