Turhautunutta naukumista, jatkuvaa levottomuutta, vääriin paikkoihin pissailua. Vaikka kissalla olisi välitön fyysinen hyvinvointi kunnossa, eli hyvää ruokaa, terveys ja loistava hoito, se saattaa joskus turhautua tai stressaantua.

Kissan stressi voi ilmetä eri yksilöillä eri tavoin, osa vetäytyy ja osa hyppii seinille. Stressi ei ole pitkässä juoksussa toivottava tila, koska se voi altistaa erilaisille tulehduksille ja sitä kautta alentaa hyvinvointia. Stressaantunut ja turhautunut kissa vaikuttaa oloonsa tyytymättömältä, eikä mikään oikein tunnu auttavan tilanteeseen. Huutamista ja naukumista oppii sietämään jonkin verran, mutta pissailu ajaa omistajat usein jaksamisen äärirajoille.

Perustarpeiden lisäksi kissa tarvitsee mielekästä puuhaa. Se on suunniteltu saalistamaan jopa 50 kertaa päivässä, joten se on aktiivinen eläin. Kissa voi laitostua ja masentua, mikä näkyy usein aktiivisuuden vähenemisenä – kissan elämä on nukkumisen ja syömisen vuorottelua. Kissan mielialan ja sitä kautta aktiivisuuden nostaminen lähtee siitä, että annetaan sille syy ja mahdollisuus käyttää päätään. Tässä kolme helpointa vinkkiä kissan pään väsyttämiseen.

  1. Poista ruokakuppi käytöstä. Laita nappulat pahvilaatikkoon, sanomalehden sivujen väliin, ruokinta-automaattiin, pallomereen, kissatorniin, vessapaperihylsyyn, fleecerullan sisään… Kun lähdet töihin, voit olla tyytyväinen, koska kissalla on puuhaa pitkin päivää. Jos syötät märkäruokaa, kupin käyttö on sallittua 😉 – laita kuppi saunaan, anna osa herkkujen muodossa tai piilota kuppi kerrallaan ruoka-annos eri paikkaan.
  2. “Sisusta” kissaystävällisesti. Jätä paperipussi tai pahvilaatikko lattialle, rytistä sanomalehden sivuja ja työnnä niitä pahvilaatikkoon. Laita viltit ja fleecehuovat tuolien päälle teltoiksi. Päiväpeitosta saat suuren pussin tai teltan, joka kiinnostaa kissoja lähes poikkeuksetta. Pussi, laatikko tai viltti asennettuna asuntoon on pieni asia, joka aktivoi kissaa huomattavan paljon. Tähän voi yhdistää vielä herkkujen piilottelun.
  3. Käytä hetki päivässä kissan kouluttamiseen. Kouluttaminen on kognitiivinen virike, jonka avulla kissa rentoutuu, tulee tyytyväisemmäksi ja turhautuminen vähenee. Kissatalolla tehdyssä tutkimuksessa kissat vietiin muutaman kerran päivässä hetkeksi treenaamaan tassun antamista, ja jo kymmenen päivän jälkeen huomattiin, että koulutukseen osallistuneilla kissoilla oli vähemmän hengitystieoireita ja ne olivat tyytyväisempiä ja tasaisempia käytökseltään kuin kontrolliryhmän kissat. Temppujen teettäminen herkkujen avulla on helppo ja hauska tapa pitää kissaa tyytyväisenä. Voit itse päättää, mitä temppuja harjoittelet: joko hyödyllisiä tai ihan vaan hauskoja ja tarpeettomia.

Kokonaishyvinvoinnin kannalta käyttäytymistarpeiden huomioiminen on yhtä tärkeää kuin terveydenhoito tai oikea ruokinta. Kissan pitäminen hyvällä tavalla kiireisenä auttaa monessa alkavassa ongelmassa jo pitkälle.

Virikkeellisen ympäristön hyötyjä on löydetty useita: virikkeet parantavat muistia ja oppimiskykyä, nostavat mielialaa ja nopeuttavat esimerkiksi leikkauksesta tai sairaudesta toipumista.

Heitän #helpotvirikkeet -haasteen, kuvaa videolle mitä helppoja virikkeitä keksit ja linkkaa kuva instaan #helpotvirikkeet tai facebookiin!

 

virikkeidenvaikutukset

 

Gourkow & Phillips, 2016

Joskus tuntuu siltä, että kissa ei tyydy mihinkään. On kissatornit, hyllyt, tunnelit, ulkoilut, treenit ja kissamusiikki, mutta silti mirri näyttää hapanta naamaa. Kissoille käy kuten ihmisillekin; ne eivät osaa arvostaa itsestäänselvyyksiä.

Jokainen kissa on omanlaisensa tapaus – parhaaseen hyvinvointiin pääsee, kun ymmärtää lajille tyypilliset tavat olla ja yhdistää tähän yksilön erityispiirteistä johtuvat tarpeet. Kissan elämänlaatuun vaikuttaa moni asia: ikä, terveystilanne, stressitila ja olosuhteet.

Mitä enemmän eläimillä on valinnanvaraa, sitä paremmin ne yleensä voivat. Valinnanvaralla tarkoitan tilaa, paikkaa ja ajankäyttöä. Esimerkiksi kesähelteillä valinnan vapaus voi kaventua, jos kissa ei pääse valitsemaan lämpötilaltaan sopivaa paikkaa itselleen. Mitä rajoitetumpaa elämää kissa viettää, sitä enemmän omistaja joutuu kompensoimaan olosuhteita ja tarjoamaan uusia valinnan mahdollisuuksia.

Dia18

Omalle kissalle sopivia valinnan paikkoja voi keksiä, kun tuntee kissan ja ymmärtää virikkeiden eli aktiivisuutta lisäävien toimenpiteiden merkityksen.

Käytännön vinkki kesähelteille: kokeile jäädyttää kissallesi mehujää. Laita kertakäyttömukiin vettä ja vaikkapa katkarapuja, jäädytä ja kuori. Tarjoile kylpyhuoneen lattialla. Haasteena voisit vielä mitata, kuinka kauan aikaa kissasi tähän mehujäähän käytti 🙂

Pidä kissa aktiivisena ja terveenä

Moni kissanomistaja pähkäilee päivittäin, miten katin saa pidettyä tyytyväisenä ja pois kiellettyjen asioiden parista.  Aika harvassa on sellaiset paikat, joissa itse uskaltaisin pitää kissaa vapaana ulkoilemassa, jos niitä on lainkaan. Kissan ulkoiluttaminen valjaissa todella kasvattaa omaa kärsivällisyyttä, mutta ei välttämättä ole kovin hauskaa. Kissan mielestä taas mikään ei ole mukavampaa kuin väijyä oikeita saaliita pihalla, ullakolla tai ulkorakennuksessa. Ulkoilu on loistavaa ajanvietettä, muttei suinkaan ainut tapa pitää kissa kiireisenä.

Virikkeet vaikuttavat eläimen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Niillä on useita vaikutuksia, joista on hyötyä, kun tavoitellaan tervettä ja pitkäikäistä lemmikkiä. Virikkeellinen ympäristö parantaa muistia ja oppimiskykyä, lisää hermosolujen haarautumista ja määrää, vaikuttaa mielialaan välittäjäaineiden kautta sekä parantaa kasvutekijöitä, mistä voi olla hyötyä esim. leikkauksesta toipumisen aikana. Kissa siis voi paremmin, kestää paremmin stressiä ja pysyy terveenä ja tyytyväisenä, kun sillä on kissaystävällinen koti. 

Kissa on erittäin tehokas saalistaja, joka käyttää ison osan hereilläoloajastaan saalistukseen. Kyseessä on siis yllättävän aktiivinen eläin, mitä ei uskoisi kun näkee sen aktiivisimmillaan kääntävän kylkeä. Virikkeitä kannattaa kissalle tarjota päivittäin. Paras mittari virikkeen toimivuudesta on se, että se lisää kissan omaehtoista aktiivisuutta. Mikäli kissan aktiivisuus ei lisäänny, virike ei toimi. Kiipeilypuut, paperipussit ja paikkaa vaihtavat huonekalut jaksavat hetken kiinnostaa, mutta ovat pian pois käytöstä. Parhaiten kissa pysyy tyytyväisenä, kun sillä on vaihtelevaat ja monipuolista toimintaa sekä perhene kanssa että itsenäisesti.

Mikäli kissalla ei ole mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen (saalistus, leikki, sosiaaliset suhteet, raapiminen ym.) sille voi kehittyä käytösongelmia. Käytösongelma, varsinkin kun kyseessä on kissa, ei yleensä ole pelkkä yksi ongelma, vaan käytös on yleensä oire, jonka syyt löytyvät muualta. Siksi kissojen käytösongelmiin esitetään lähes aina virikkeellistämistä varsinaisen koulutuksellisen käytöksen muokkaamisen lisäksi.

“Kaikki kissanomistajat haluavat, että kissa pysyy tyytyväisenä, eikä raavi sohvaa, valvota öisin tai revi verhoja alas.

Kissa on älykäs ja aktiivinen eläin, joka keksii itselleen tekemistä, jos sitä ei sille järjestetä. Kissan mielestä huonekasvien repimisessä ei ole mitään vikaa, mikä vaatii omistajalta ymmärrystä.

Omaa kissaa kannattaa opetella ymmärtämään, jotta yhteinen arki olisi mahdollisimman sujuvaa  ja kaikkien osapuolten kannalta laadukasta.

“Kissojen virikeluento” -verkkoluennolla käydään läpi kissojen aktivointia ja sitä, miten kissakohtainen persoonallisuus kannattaa ottaa huomioon. Luennolla eläinten käyttäytymisneuvoja Jaana Pohjola MSc, BSc kertoo miten kissan voi pitää hyvällä tavalla kiireisenä ja aktiivisena ja poissa pahanteosta.”

Tottelemattomuutta vai tapa viestiä?

Kun koira nukkuu, mitä tekee perhe? On hiirenhiljaa. Kun kissa istuu ja on hiljaa, mitä tekee omistaja? Ei korvaansa lotkauta. Mitä tekee ratsastaja, kun hevonen kulkee kenttää ympäri? Ottaa sen itsestäänselvytenä. Kun kani katsoo toiveikkaana häkistään, mitä omistaja tekee? Jatkaa netissä olemista.

Kunnes….

Koira herää ja alkaa järsiä kenkää, mitä perhe tekee? Kieltää ja huutaa. Kissa leikkii ja huutaa ovella, mitä omistaja tekee? Antaa ruokaa. Hevonen jumittaa ja haluaa syödä – ratsastaja lätkii piiskalla ja potkii.Kani rynkyttää kaltereita, omistaja antaa ruokaa tai huutaa.

Eläimet käyttäytyvät meidän mielestämme tuhmasti silloin, kun oletamme niiden tietävän mikä on kiellettyä ja tekevät silti niin. Kilttejä ne ovat silloin, kun ne a) eivät tee mitään tai b) toimivat kuten odotamme niiden toimivan. Toki oletus on se, että ne tietävät mikä on oikein ja mikä väärin ja ne päättävät tehdä tietoisesti väärin (meidän kiusaksemme).

Oletko koskaan miettinyt, kuinka palkitsevaksi eläin voi kokea rankaisun silloin, kun se ymmärtää, että sen omalla toiminnalla on vaikutusta siihen, mitä ympäristössä tapahtuu. Kokemusta voisi verrata kielen oppimiseen. Tämä oivallus selittää sitä, miksi eläimet jatkavat “tuhmuuksia”, vaikka seuraukset eivät olisi miellyttäviä. Eläimille on erityisen tärkeää hallinnan tunne omasta ympäristöstä; mitä aloitekyvyttömämpiä me koulutamme niistä sammuttamalla, kyykyttämällä ja mykkäkoululla, sitä vähemmän ne kokevat hallitsevansa elämäänsä ja päin vastoin.

Se on helppo ja koukuttava ajattelumalli, että me olemme päälliköitä, jotka oikovat eläimiä kun tarpeen on. Se taas vaatii aktiivisuutta ja pään vaivaamista, jos haluamme keskittyä tukemaan vain toivottuja asioita.

Heitän haasteen.

Huomaa eläintäsi kahden viikon ajan aina silloin, kun se tekee asioita, joita toivoisit sen tekevän. Anna sille juuri sitä, mitä oletat sen sillä hetkellä arvostavan eniten. Kutsu koira sohvalle, kun se makaa omalla paikallaan, leiki kissan kanssa kun se istuu eikä vielä huuda, mene sitä nopeammin maastoon, mitä kiltiimin hevonen kiertää kenttää ja anna kanille ruokaa kun sen ei vielä tarvitse pyytää. Silläkin uhalla, että koira nousee makuulta, kissa villiintyy tai hevonen hämmästyy. Ota käyttöön rankkupurkki (huom. itsellesi), johon laitat pari euroa jokaisesta kieltämisestä tai huutamisesta.

Sinä päätät, mitä keinoja eläimen täytyy käyttää saadakseen asiat, joita se haluaa.