Tyytyväinen kissa – onko kissa erakko vai sosiaalinen?

Onko kissa tyytyväisempi yksin vai kaverin kanssa? Mitä kannattaa ottaa huomioon kun valitsee kissalleen kaveria? Entä mikä määrä kissoja on sopiva porukka?

Kissaa on perinteisesti pidetty ei-niin-sosiaalisena lemmikkinä, joka kiintyy enemmän paikkaan kuin omistajaansa. Nämä käsitykset ovat kuitenkin myyttejä; kissa on erittäin sopeutuvainen eläin, joka kiintyy omistajaansa ja nauttii lajitoverin seurasta. Kissa on niin erilainen kuin paras ystävämme koira, että sen käyttäytyminen on edelleen meille osittain mysteeri.

Yksin vai kaverin kanssa?

Otetaan esimerkiksi sisäkissa, jonka omistajat ovat töissä kahdeksan tuntia päivässä ja nukkuvat kahdeksan tuntia. Kissalla on mahdollisuuksia (toki sosiaalisen nukkumisen lisäksi) olla omistajiensa seurassa pääasiassa iltaisin ja aamulla jonkin aikaa. Kun mietitään hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, kiinnostavaa on se, mitä kissa tekee sen ajan kun ihmiset ovat töissä tai nukkuvat.

Kaverilla on vaikutusta juuri tuohon omaan aikaan. Kaverin vaikutus on sitä suurempi, mitä passiivisempi kissa yksin ollessaan on. Kuten itsekin kokemuksesta tiedämme, kaverin kanssa kuluu aika mukavammin kun voi juoruta, pelata ja tehdä kaikkea hauskaa. Kaveri muuttaa kissan aikabudjettia, mikä on hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia. Kaveri tuo päivään sisältöä ja seuraa.

Miten kaveri valitaan?

Sopivan kaverin valintaan ei ole olemassa täydellistä kaavaa. Usein ajatellaan, että kaksi samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa kissaa sopivat yhteen, varsinkin sisarukset. Usein näin onkin, ja kun kissat hankitaan samaan aikaan, tilanne on yleensä helppo.

Silloin kun valitaan omalle kissalle tulevaa kaveria, kannattaa ensinnäkin miettiä, millainen oma kissa on luonteeltaan. On hankalaa arvioida kissan sosiaalisia taitoja, jos se on ollut ainoana kissana. Lohduttava tieto on kuitenkin se, että sosiaaliset taidot voi kuka tahansa kissa oppia. Jos oma kissa on iäkäs ja rauhallinen, voi kaveria valitessa miettiä, löytyisikö sosiaalisesti taitava, samaa ikäluokkaa oleva kissa kaveriksi. Tai sopisiko tilan salliessa kaveriksi yhden kissan sijaan kaksi kissaa, jolloin leikkipaine jakautuisi tasaisemmin?

Valitettavasti kissoille ei ole olemassa mitään testejä, joiden perusteella niitä voi luotettavasti luokitella tiettyihin oloihin sopiviksi. Löytöeläintalojen kannattaakin suhtautua kodintarjoajiin hyvin laajakatseisesti ja kissojen luokitteluun ja profilointiin varauksella. Sillä, miten kissa käyttäytyy äärimmäisen stressaavassa tilanteessa, ei ole mitään tekemistä kissan luonteen tai taipumusten kannalta. Stressaavassa ympäristössä kissasta ei mitenkään voi päätellä, sopiiko se yksin, kaksin, lapsiperheeseen tai koiran kaveriksi – tärkeämpää on mahdollisen kodin sitoutuneisuus ja ymmärrys kissojen käyttäytymisestä. ”Ainoaksi kissaksi” sopivia kissoja ovat mielestäni ainoastaan hyvin sairaat tai hyvin vanhat, koko elämänsä yksin eläneet kissat – esimerkiksi arkuus ei ole peruste luovuttaa ainoaksi kissaksi.

Aikuisella kissalla voi mennä hermot pennun kanssa tai se voi nuortua vuosilla pennun myötä – koskaan ei voi tietää varmasti mitä tulee tapahtumaan, kun kissoja yhdistellään. Ja tästä päästäänkin seuraavaan tärkeään pointtiin.

Sosiaalinen kanssakäyminen on taito

Taito tarkoittaa sitä, että se on mahdollista oppia. Jotta kissoilla olisi reilu mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa ja olemaan toistensa kanssa, niille täytyy antaa aikaa tutustua. Tämä on se syy, miksi kissoja pitää tutustuttaa asteittain, eikä avata koppaa keskellä olohuoneen lattiaa ja toivoa parasta.

Tutustuttamisvaihe on oman kokemukseni mukaan kaikista tärkein yhteiselon sujuvuuteen vaikuttava asia. Mieti siksi jo ennen kissakaverin hankintaa, jaksatko tehdä tutustumisvaiheen huolella. Ei ole kovin hauskaa, jos vaivalla valittu kissakaveri muuttuukin liian nopean tutustumisen kautta arkkiviholliseksi – se on hyvin mahdollista!

Liity nyt blogin jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn läpi kissakaveruuden keskeisiä asioita! Lisäksi saat käyttöösi 19 muuta kissa-aiheista videota! Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen peruuttaa. Jäsenyyden hinta on 9 €/kk ja 90 €/vuosi.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Miksi kissani piilottelee sängyn alla?

Kissoja on kahdenlaisia. Ne reagoivat stressiin eri tavoin. Osalle kissoista tyypillistä on vetäytyä stressaavassa tilanteessa, kuten uuteen kotiin muutossa. Kissa voi piileskellä sängyn alla tai vaatekaapissa useita viikkoja, ja se ei näyttäydy omistajalleen juuri lainkaan. Olo saattaa tuntua epätoivoiselta, mutta kun ymmärtää kissan käyttäytymistä, voi tilannetta helpottaa ja kotoutumista nopeuttaa yksinkertaisilla toimenpiteillä. Vaikka matka piilostaan sähisevän kissan sylissä pitämiseen voi olla pitkä, sitä voi nopeuttaa kun on suunnitelma, jota noudattaa.

  1. Anna kissan tutustua asuntoon. Mitä tutummaksi paikat tulevat, sitä turvallisemmaksi kissa voi olonsa kokea. Tilan rajaamista en pidä perusteltuna ratkaisuna muuten kuin turvallisuussyistä hetkellisesti. Kissa todennäköisesti tutustuu paikkoihin silloin kun ihmiset nukkuvat ja se on hyvä asia. Pidä huoli siitä, että piiloja on riittävästi sekä vesipisteitä useampi kuin yksi – arat kissat saattavat unohtaa juomisen helposti.
  2. Käytä yö hyödyksi. Kissan on turvallista tutustua ihmisiin silloin kun he nukkuvat. Nukkuminen kissan kanssa on hyvä ja helppo tapa sosiaalistaa arkoja kissoja. 
  3. Hyödynnä piiloja ja lisää turvan tunnetta. Kissaa ei kannata väkisin ajaa pois piilostaan vasn houkutella sitä tutustumaan tilaan uusien piilojen ja turvasatamien avulla. Tee sohvan alta lakanatunneli pöydän alle tai vaatekaapista kissatorniin. Huolehdi siitä, että raapimisalustoja on hyvissä paikoissa ja kokeile laittaa kissanminttua uusiin piiloihin. Pahvilaatikot kahdella uloskäynnillä ovat hyviä ja edullisia tapoja aktivoida kissaa liikkumaan, samoin fleecehuovista tehdyt teltat sopivissa paikoissa saattavat auttaa. 

Tutustuminen tilaan ja ihmisiin on aikaa vievä prosessi, jota ei voi pakolla nopeuttaa. Tärkeää on itse esiintyä aina hyvässä valossa, eikä milloinkaan antaa kissalle huonoja kokemuksia ihmisistä. Väkisin sylissä pitämisellä ei saa hyvää aikaan, omaehtoisuus kissan puolelta täytyy olla ykköstavoite. Prosessit ottavat aikaa, mutta hyvän suunnitelman kanssa tekeminen tuottaa tulosta, ja arinkin kissa yleensä kömpii piilostaan ulos jonain päivänä. 

Millä perusteella kissa valitaan?

Löytöeläintaloissa elävien kissojen olisi tärkeää löytää oma tai uusi koti mahdollisimman nopeasti. Kissakin voi laitostua, mikä ei auta sitä uuteen ympäristöön sopeutumisessa. Kissoja voi ryhmitellä persoonallisuuksien mukaan muutenkin kuin perinteisellä arka/rohkea -akselilla, joka itse asiassa ei kerro juuri mitään oleellista kissan luonteesta.

Kissoja hankkivat ihmiset arvostavat sitä, että kissojen kanssa pääsee vuorovaikutukseen kissataloilla ennen valintatilannetta. Mitä leikkisämpi kissa on, sitä todennäköisemmin se tulee valituksi. Sama pätee sosiaalisuuteen (*mikä ei ole luonteenpiirre vaan opetettavissa oleva asia) – mitä enemmän kissa hakee kontaktia, sitä todennäköisemmin se löytää uuden kodin.

Myös häkin sijainnilla näytti olevan vaikutusta – silmän korkeudella olevien häkiien kissat kiinnostavat ihmisiä eniten. Lisäksi häkkien sisustus voi vaikuttaa; kissat, joiden häkeissä oli leluja, herättivät mielenkiintoa.

No mitäs nyt sitten. Eläintalot, panostakaa kissojen sosiaalistamiseen ja siihen, että asiakas saa tavata kissan rauhallisessa ympäristössä. Suosittelen, että käytössä olisi joku tila, joka olisi kissan kannalta mukavasti sisustettu ja jossa kissa olisi tottunut olemaan (tämä voi olla vaikka toimisto tai keittiö), jossa asiakas saa tutustua kissoihin. Lisäksi pidän erittäin tärkeänä kissojen kotiutumisen kannalta sitä, että sen sijaan, että kissoja luokitellaan arat/rohkeat, huolehdittaisiin mieluummin siitä, että jokainen henkilökunnasta ja vapaaehtoisista ymmärtää miten kissaa sosiaalistetaan tuloksellisesti.

paranneltuhäkkiperushäkki