Tyytyväinen kissa – arjen perustaitoja kissaystävällisesti

Kissan hyvinvointi perustuu sen omaan kokemukseen asioiden tilasta. Hyvinvointiin kuuluu toki keskeisesti terveys ja ruokavalio, mutta myös suhde omistajaan ja muihin mahdollisiin eläimiin taloudessa sekä päivittäisen elämän mielekkyys.

Mistä kissan elämään ja arkeen voi ammentaa mielekkyyttä?

Hyvinvoinnin kokemuksella ei ole ylärajaa. Mielikuvitus on ainut este siihen, kuinka paljon kissan hyvinvointia on mahdollista kehittää. Arki rullaa usein samaa rataa päivästä toiseen, ja aina ei tarvitsekaan keksiä sirkustemppuja kissan iloksi. Parhaat hyvinvointiteot eivät edes ole sirkustemppuja, vaan niillä syvennetään suhdetta ja annetaan kissalle itselleen eväitä parantaa elämänlaatuaan.

Hyvinvoinnin ja kissan tyytyväisyyden osalta ei kannata miettiä, mikä kissalle riittää vaan mieluummin mitä kissa tarvitsee. Kissa pysyy hengissä kun se saa ruokaa ja hoitoa. Kuitenkin psyykkisellä puolella on yhtä suuri merkitys kuin fyysisellä terveydellä. Ongelma syntyy siitä, että kissaa voi olla hankala motivoida osallistumaan psyykkisen hyvinvoinnin nostamistalkoisiin.

Olisiko mahdollista, että kissan mielipidettä kuunneltaisiin nykyistä enemmän?

Millä tavalla kissa osaa kommunikoida ihmisen kanssa? Naukumalla. Jokainen kissanomistaja osaa kaataa ruokaa kuppiin kun kissa johdattelee kaapille, kiehnää jaloissa ja huutaa. Mitä muuta kissa osaa kertoa kuin ruokahalunsa? Ja onko sillä väliä?

Miksi koira on niin helppo motivoida koulutukseen ja kissa niin vaikea? Voisiko yksi selitys löytyä siitä, että kissa elää omistajansa kanssa ikään kuin kämppiksenä ja koira taas tekee asioita aktiivisesti omistajansa kanssa, parhaan ystävän pestissä. Pidän yhtenä mahdollisena selityksenä kissan asenteelle sitä, että ne kasvatetaan pennusta saakka toimimaan yksin. Niiden ei tarvitse pyytää mitään muuta kuin ruokaa, eikä vapaalla ruokinnalla sitäkään.

Toisaalta on hyvä asia, että kissa niin sanotusti pärjää itsenäisesti. Toisaalta sen hyvinvoinnin kannalta se voi olla huono asia. Mikäli kissalla ei ole motivaatiota muodosta suhteita tai tehdä asioita yhdessä tai kommunikoida, sen elämä voi käydä melko yksitoikkoiseksi. Suhde omistajaan ja mielekäs puuhastelu tuovat arkeen mielekkyyttä. Omistajan kanssa toimiminen on kissan elämässä tärkeä virike – se ei ole vähäisin syy aktivoida kissaa!

Mistä voi aloittaa?

Onko kissasi laitostunut sohvalle? Katsooko se vain ihmeissään kun heilutat herkkuja sen nenän edessä? Poistuuko se paikalta kun yrität opettaa sille temppuja? Tämä kaikki on aivan normaalia toimintaa kissalle, jolla ei ole a) motivaatiota tai) kokemushistoriaa siitä, että yhdessä tekeminen on hauskaa. Hyvä uutinen on se, että nämä on mahdollista kissalle asentaa aikuisenakin.

Aloita mahdollisimman yksinkertaisista asioista. Tee tehtävät kissalle mielekkäiksi ja helpoiksi; jos alat odotella, että se hakee postin laatikosta, voi olla että saat odottaa pitkään!

Mikäli olet kiinnostunut kissan kouluttamisesta ja hyvinvoinnista, käy liittymässä tähän ryhmään! Lisäksi tulossa aiheeseen liittyvä luento!

Liittymällä jäseneksi näet kaksi yksinkertaista temppua: hyppää syliin ja hyppää sormen osoittamaan suuntaan, ja osaat videon katsottuasi opettaa ne omalle kissallesi. Jäsenenä näet myös kymmeniä muita kissa-aiheisia videoita! Jäsenyys on määräaikainen.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – asiaa kissan unesta

Kuinka paljon kissan pitäisi nukkua vuorokaudessa? Mistä tietää, että kissa nukkuu sopivasti? Voiko kissa nukkua liikaa? Miten nukkuminen vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä omistaja voi tehdä unen laadun parantamiseksi?

Kissojen nukkumisvaikeudet eivät ole käytösneuvojaa eniten työllistävä ongelma. On kuitenkin tilanteita, joissa nukkumisen määrään ja laatuun olisi kiinnitettävä suurta huomiota. Yksi tällainen tilanne on kissan muutto uuteen kotiin. Kuten kaikki tiedämme, ihmistenkin stressinhallinnassa unen määrä ja laatu ovat tärkeässä roolissa. Kissa nukkuu pentuna suuren osan ajasta, ja aikuisena se nukkuu eniten päivällä. Kissa on aktiivinen yleensä hämärän aikaan ja öisin, varsinkin jos se saalistaa. Kotikissoista voi huomata samaa hämäräaktiivisuutta, kun illalla myöhään ja aamuyöllä käynnistyvät kissojen ravit. Raskas yötyö vaatii raskaan levon päivällä. Vaikka kissa nukkuisi sikeästi, se herää pienimmästäkin häiriöstä ja on heti toimintavalmis. Tämä ominaisuus on suojellut kissaa saalistajilta. Kotikissan rytmiä voi tavoitteellisen virikeohjelman avulla muokata niin, että se on aktiivisempi päivällä ja alkuillasta ja vastaavasti nukkuu yöllä. Kannattaa kuitenkin muistaa että yökukkuvassa kissassa ei ole mitään epänormaalia, vaan ongelma on ihmisten.

Kissa valitsee nukkumapaikkansa kolmen periaatteen mukaan. Paras paikka luonnollisesti on sellainen, jossa nämä kolme ominaisuutta yhdistyvät. 1) Mukavuus. Kissalla mukavuus on tärkeämpi lepopaikan ominaisuus kuin esimerkiksi koiralla, joka saattaa maata missä tahansa lähellä ihmistään. Kissan ikä ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä se pitää mukavana, mutta usein paikka on pehmeä. Joskus kissa saattaa varsinkin löytöeläintaloissa nukkua hiekkalaatikossa, mikä on usein merkki siitä, että riittävän mukavaa alustaa ei ole tarjolla. 2) Turvallisuus. Kissa ei voi rentoutua jos se kokee olevansa uhattuna. Tämä on erityisen tärkeää monikissa- tai monieläintalouksissa. Kissan kannalta lepohetkeä uhkaavan tekijän ei tarvitse olla henkeä uhkaava – uni saattaa häiriintyä, jos paikka on liian levoton tai meluisa. Turvallisuus on varsinkin aarkojen kissojen kanssa erityisen tärkeä seikka, johon omistaja voi vaikuttaa paljon. 3) Lämpötila. Jokainen kissaihminen tunnistaa tämän – osa kissoista hakeutuu aurinkoläiskiin ja osa makaa kesällä paljaalla lattialla. Talvella moni kissa hyppää uuninpankolle tai saunan ylälauteille tai kaivautuu vilttien sisään. Kissat, jotka muuten välttävät ihmiskontaktia, saattavat yöllä nukkua sängyssä. Se on loistava passiivinen sosiaalistamistapa – nukkuva ihminen on helpommin ennakoitava kuin valveilla oleva. Suosittelen erityisesti kaikille arkojen kissojen omistajille sosiaalista nukkumista. Tosin siitä ei ole haittaa kenellekään, päin vastoin hyötyä sekä kissalle että omistajalle.

Nukkuvaa kissaa on terapeuttista katsella. Sitä kannattaa katsella myös hyödyn vuoksi – nukkumisasento kertoo paljon kissan unen laadusta ja rentoutumisen asteesta. Ihmisiin tottumattomien kissojen kanssa on tärkeää löytää tasapaino levon ja sosiaalistamisen väliltä. Lepo on tärkeää myös palautumisen kannalta – mikäli kissa on toipumassa sairaudesta tai stressistä, lepoon tulisi panostaa erityisen paljon. Kissan käyttäytymisestä voi päätellä jonkin verran sitä, millaista nukkumisympäristöä se arvostaa. Kissoille, jotka asuvat sisäkissoina, pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Kun puhutaan kissan stressinhallinnasta, on olemassa asioita, joita ihminen voi tehdä. Voimme panostaa suhteen laatuun ja oman käyttäytymisen ennakoitavuuteen ja siihen, että esiinnymme aina hyvässä valossa. Sitten on paljon asioita, joita järjestämällä voimme auttaa kissaa itseään alentamaan stressiä. Elämä on muutakin kuin omistajan kautta tapahtuvia asioita, ja mahdollistamalla kissalle vaikkapa nukkumiseen ja lepäämiseen sopiva elinympäristö, voimme ensinnäkin auttaa kissaa lievittämään omaa stressiään ja nauttimaan elämästä entistä tehokkaammin, mikä parantaa hyvinvointia, mikä taas on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

Kissa voi nukahtaa istuessaan, ja se voi nukkua lihamurekeasennossa pää pystyssä. Jatka lukemista…

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa kerron, mitä kissan lepopaikoissa kannattaa ottaa huomioon ja mitä kissan nukkumisesta kannattaa tarkkailla! Näet myös kaikki muut jäsenille tarkoitetut videot – sekä vanhat että uudet – kuukauden ajan!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lue lisää kissoista

Virike kissan mukaan!

Virikkeistä puhutaan joka puolella ja sana on jossain määrin kokenut inflaation ja ehkä alkuperäinen idea on saattanut hälventyä. Virikkeitä tutkitaan ympäristöissä, joissa on paljon kissoja samanlaisissa olosuhteissa – usein kissojen virikkeitä tutkitaan löytöeläintaloissa. Kotikissoilla tutkiminen olisi haastavampaa, kun jokaisella kissalla on erilaiset olosuhteet, joiden vaikutusta ei voitaisi rajata tutkimuksesta pois. Löytöeläintaloissa tehtyjä tutkimuksia voidaan soveltaa kotikissoille, kun otetaan huomioon kissakohtaiset mieltymykset ja erot.

Virikkeiden tavoitteena on lievittää ja ehkäistä stressiä. Virike voi olla mikä tahansa kissan elinympäristöön lisättävä asia, joka lisää kissan omaehtoista motorista toimintaa ja sitä kautta vaikuttaa stressiä lievittävästi. Kissalla täytyy olla kissamaista ja mielekästä tekemistä, jotta sen turhautuminen ja pelko pysyvät siedettävällä tasolla ja sitä kautta stressi alenee. Ei kuitenkaan ole aivan sama, mitä kissalle virikkeeksi järjestää, vaan kannattaa huomioida kissan persoonallisuus ja yksilölliset tavoitteet virikeohjelmalle. Jotta virikkeiden järjestäminen olisi tehokasta ja järkevää, tarvitaan tietoa siitä, mitä kukin kissa eniten arvostaa. Esimerkiksi kirjojen lukeminen on monelle ihmiselle rentouttavaa ja stressiä lievittävää tekemistä. Se ei kuitenkaan riitä, että kirjahyllyssä komeilee rikos ja rangaistus, koska lukematon kirja ei ole tehnyt tehtäväänsä; se ei lievitä stressiä. Sama pätee kissoihin – niille on turha omantunnontuskissa ostaa erilaisia härpäkkeitä, jos ne eivät niitä käytä. Vain käytetty virike tekee tehtävänsä.

Tutkimuksessa (Ellis et al., 2017) haluttiin selvittää valintojen avulla, minkälaisia virikkeitä kissat arvostavat rajoitetuissa olosuhteissa. Kissat laitettiin asumaan häkkiin, jossa keskialueella oli perustarvikkeet, kuten ruoka, vesi ja hiekkalaatikko. Keskihäkin ympärillä oli neljä virikealuetta, joista yksi oli tyhjä, yhdessä oli pahvilaatikko, yhdessä hylly ja yhdessä lelu. Tutkijat mittasivat, kuinka paljon aikaa kissat viettivät kussakin osastossa.

Tulokset paljastivat, että kissat valitsivat useammin virikkeellisen osaston kuin tyhjän, eli kissat vaikuttivat todella arvostavan virikkeitä. Virikkeistä parhaaksi osoittautui pahvilaatikko ja sen jälkeen hylly. Lelun kanssa kissat viettivät aikaa näistä kolmesta vähiten. Piilolaatikko oli niin tärkeä, että sen voisi nostaa virikestatuksesta perustarpeeksi. Piilolaatikon vaikutuksista voit lukea lisää täältä! Johtopäätöksenä tässäkin tutkimuksessa oli se, että piiloutumisen tarve on todella suuri ja että stressaavissa tilanteissa ensimmäinen edellytys on piilolaatikon tarjoaminen.

Löytökissoista kotikissoihin… Kotitiikerille ei pahvilaatikko välttämättä tuota onnea, vaikka ne piiloja kaipaavatkin, ja joudutaan miettimään muita ratkaisuja virikkeiden toteuttamiseen. Valjaissa ulkoiluttaminen on yksi tärkeä ja erittäin tehokas tapa aktivoida ja väsyttää kissaa. Siinä yhdistyy parhaimmillaan moni eri virikeryhmä; kissa saa tepastella erilaisilla alustoilla, nähdä ja kuulla ja haistaa luontoa ja olla vuorovaikutuksessa omistajansa kanssa. Ulkoilu parantaa omistajan ja kissan välistä suhdetta ja vuodenaikojen mukaan vaihtuva ympäristö takaa mielenkiinnon. Kissaa ei kuitenkaan voi viedä valmistelematta pihalle narun jatkeena, vaan harrastus vaatii huolellisen alkutreenin. Ulkoiluissa on eroja, ja ensimmäisillä kerroilla kissalle jää yleensä mieleen se, onko ulkoilu hauskaa yhdessäoloa vai pelkoa aiheuttava kokemus. Ulkoilu lähtee liikkeelle valjastamisesta, josta voit lukea lisää täältä!

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa oma kissani on ensimmäistä kertaa valjaissa pihalla ja saat vinkit siihen, miten kissaa kannattaa ulkoiluun valmistella ja mihin ulkoilun aikana kannattaa kiinnittää huomiota (videon kesto 11 min.)

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissat hajuhommiin – näin pääset alkuun

Kun kerran ryhtyy aktivoimaan kissaa, niin siltä polulta on harvoin paluuta. Kissalle opettaa nopeasti ylä- ja alavitoset sun muut tarpeelliset temput, kun luopuu vapaista nappuloista ja löytää motivaation. Kissojen kanssa tulee eteen sama ongelma kuin muidenkin eläinten kanssa; mitä seuraavaksi? Varsinaiset koulutusongelmat ovat todella harvinaisia. Ongelma tulee siitä, ettei hetken kuluttua enää keksi, mitä opettaisi. Mielikuvitus loppuu kesken.

Taitoja voi jakaa erilaisiin kategorioihin sen mukaan, mitä perustaitoja ne edellyttävät. On kosketuskeppijohdannaiset, tassujen käyttöön perustuvat taidot, kohteisiin suuntautuvat taidot ja niin edelleen. Esimerkiksi käsittelyjohdannaiset taidot auttavat kissan käsittelyssä, tutkimisessa ja valjastamisessa. Kouluttamisesta on paljon hyötyä silloin kun se perustuu omaehtoisuuteen. Silloin kouluttaminen on virike, joka lisää kissan hyvinvointia ja aktiivisuutta. Kouluttamista voidaan harrastaa joko huvin vuoksi tai sillä voi olla jokin syvempi tarkoitus.

Kissalla on loistava hajuaisti! Sitä hyödynnetään kissan virikkeellistämisessä luvattoman vähän. Kissanminttu on ehkä tyypillisin hajuvirike, jota tietoisesti käytetään. Toisaalta myös herkkujen ja ruokien piilottaminen tukee hieman nenän käyttöä – ainakin jos vertaa kupista syömiseen. Toki jokainen tuo ulkoa mukanaan hajuja, joita kissa saa vaatteista ja kengistä tutkia. Mutta mitä jos opettaisi kissalle, että hajuilla on merkityksiä?

Kissan voi opettaa löytämään ja ilmaisemaan mitä tahansa hajuja, joko itselle tarpeellisia tai muuten vain käyttökelpoisia. Kissan voi opettaa ilmaisemaan kanttarellit tai tryffelit tai erilaiset hajut pahvilaatikoista – täytyy vain löytää se kuuluisa motivaatio! Oppimaan oppiminen on ehkä suurin yksittäinen tekijä minkä tahansa eläimen kanssa. Kun ne oppivat oppimaan, ne ymmärtävät pelin hengen. Kylmiltään mille tahansa eläimelle on hankala yrittää opettaa mitään – varsinkaan kissoille, joille ei löydy maan päältä treeneihin soveltuvaa palkkaa. Kun jaksaa nähdä sen vaivan, että sopiva palkka löytyy, on jo puoliksi voittanut! Et tarvitse naksutinta tai muita härpättimiä, jos et halua niitä käyttää; se riittää, että kissa onnistuu oppimaan yhden tempun ja mieluiten niin, että sitä palkitaan ensin oikeansuuntaisesta tekemisestä.

Yhden tempun oppimisen jälkeen yleensä tapahtuu mullistus, jonka jälkeen kaikki on helppoa.

Koska itse olen kohtuullisen suurpiirteinen ihminen, valitsin hajuksi kissanmintun. Liittymällä jäseneksi näet videon, jonka avulla pääset alkuun hajutyöskentelyssä kissojen kanssa!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissan laihduttaminen voi olla hankalaa. Varsinkin niissä tilanteissa se on melkein mahdotonta, kun ei ole keinoa motivoida kissaa liikkumaan enemmän. Kissasi lihavuuskuntoluokituksen saat eläinlääkäriltä, joka antaa myös ohjeet dieettiruokavalioon. Hyvin suunnitellun ruokavalion rinnalla on tärkeää ylläpitää ja mahdollisesti lisätä kulutusta, eli aktiivisuutta. Moni kissa makaa mieluiten sohvannurkassa ja liikkuu sieltä keittiöön lähinnä ruoka-aikoina. Kissaa on kuitenkin mahdollista kannustaa liikkumaan uudelleen.

Kissa on suunniteltu olemaan liikkumistavaltaan enemmän pikapyrähtäjä kuin maratoonari. Kissaa ei tarvitse juoksuttaa tuntitolkulla, vaan useat lyhyet spurtit päivittäin auttavat lisäämään kulutusta. Ongelmallisinta on aktivoida kissaa, joka viettää pitkiä aikoja yksin ja jolla ei ole lajitoveria, sekä todella ylipainoista kissaa, jonka motivaatio leikkimiseen ja muuhun puuhasteluun on lähellä nollaa.

Kaikkien kissojen aktiivisuustasoa on mahdollista nostaa yksinkertaisin keinoin ruuan avulla. Yhtä tärkeää kuin mitä kissa syö, on miten se syö. Kissa on luonteeltaan saalistaja, ja se nauttii kun se saa tehdä töitä ruuan eteen. Omistaja joutuu käyttämään kekseliäisyyttä saadakseen kissaperunan ylös sohvalta, mutta se kannattaa: vaikka kissa itse ei tietäisi sitä, ruuan eteen ponnistelu on sille hyväksi.

Pääperiaatteet ruualla aktivoinnista voi johtaa kissan metsästyskäyttäytymisketjusta. Silla on taipumus etsiä ruokaa, vaania sitä, hyökätä sen kimppuun ja leikkiä sillä ja vasta viimeisenä, mikäli saaliseläin vaikuttaa täydellisen pilaantumattomalta, kissa viimeistelee työn, eli syö saaliin. Aktivoinnissa voi toisin sanoen keskittyä etsimiseen, jahtaamiseen tai kiinniottamiseen. Lisäksi voi myös käyttää erilaisia älypelejä, joissa kissa joutuu esimerkiksi tassullaan työskentelemään saadakseen nappulan.

Tutkimuksessa testattiin, miten virikkeet toimivat ruokavalion tukena painonpudotuksessa. Jo neljän viikon aikana aktiivisemmat kissat pudottivat enemmän painoa kuin pelkällä dieettiruualla olleet kissat.

Clarke et al., 2005

Jäsenille: videoluento kissan aktivoinnista ruuan avulla.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tässä vinkki sisäkissojen virikkeellistämiseksi. Tyyli on vapaa ja esteitä syntyy helposti erilaisista tavaroista.

Itselleen rehellisyyden nimissä kannattaa valita lähtökohdaksi kissa ilman valjaita tai fyysistä koskettamista ja siitä lähteä miettimään, miten sen saisi esteiden yli. Videolla pojillakin taitaa kädessä vilahtaa naksutin – sitä voin suositella.

catagility

Aurinkoista viikonloppua!

On ilo huomata, että näkemys kissoista on muuttumassa. Niitä ei pidetä koristeina ja niiden hyvinvointiin halutaan todella panostaa. Tässä omat vinkkini kaikille kissanomistajille.

  1. Valitse kasvattaja huolella
    • Kissan luovutusikä on 12 viikkoa. Älä ota kissaa alaikäisenä missään tilanteessa. Vastuullinen kasvattaja tietää luovutusiän ja ajattelee pennun parasta. Pentuaika on kissalle erittäin tärkeä vaihe, eikä pentuajan puutteita voi kokonaan korvata aikuisena.
  2. Katsaus ruokaan
    • En ole ravitsemusneuvoja, mutta sen verran tiedän, että kissa on ehdoton lihansyöjä. Kissa ei tarvitse hiilihydraatteja, joita laatukissanruuatkin sisältävät jopa puolet. Kissoilla ei kuulu olla reikiä hampaissa – sitäkin on nähty. Tutki tuoteseloste, älä luota brändiin. Pidä ruoka-ajat, vapaa ruoka vain heikentää ruokahalua. Laadukas ravinto on paras panostus terveyteen.
  3. Virikkeellistä
    • Kissoja ei ole suunniteltu makaamaan 23,5 tuntia vuorokaudessa. Jos näin on, on aika toimia. Virikkeet ovat onneksi halpoja, joskus paperipussi voi riittää. Pääasia on, että kissan ympäristö muuttuu jotta se säilyy mielenkiintoisena. Kouluta kissaa palkkioiden avulla, vie sitä ulos, ota se matkalle mukaan, tarjoa sille uusia kokemuksia. Älä unohda, että kissa on saalistaja ja sen täytyy saada saalistaa edes leikisti pysyäkseen tyytyväisenä.
  4. Totuta käsittelyyn
    • Ole kissaa kohtaan reilu ja totuta se matkustamiseen jos sen pitää matkustaa. Totuta herkkujen avulla myös käsittelyyn, jotta kissa ei stressaa liikaa eläinlääkärissä.
  5. Vie ajoissa lääkäriin
    • Kissat eivät kerro, jos ne ovat sairaita. Opettele tulkitsemaan kissan kivut. Soita rohkeasti lääkärille jos kaikki ei ole hyvin. Kissa tuntee kipua samalla tavalla kuin kaikki muutkin eläimet – ei ole asiallista jättää sairasta kissaa hoitamatta.
  6. Ehkäise käytösongelmia
    • Kissa tarvitsee siistinä pidetyn hiekkalaatikon mieluisassa paikassa. Se tarvitsee sallittuja raapimispaikkoja ja mielekästä aktiviteettia. Kissa pitää korkeista paikoista ja se arvostaa positiivista kanssakäymistä omistajansa kanssa. Jos kissa käyttäytyy ei-toivotulla tavalla, ota yhteyttä käytösneuvojaan ennen kuin tartut suihkepulloon.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.