kissan käyttäytyminen

Kissan kotouttamisen perusteet – käytännön esimerkki

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissat,Kissojen tutustuttaminen,Tyytyväinen kissa ,, 0 kommenttia
Kissan kotouttamisen perusteet – käytännön esimerkki

Ensin eri huoneissa, sitten verkon läpi tutustumista ja niin edelleen. Kaikille kissaihmisille tuttu asteittaisen tutustumisen opas. Tässä mallissa yksi ajatus on lainattu koirilta, nimittäin se vaihe kun kissoja pitäisi namittaa tai leikittää aidalla. Toki herkkujen antaminen ja leikittäminen ovat molemmat hyviä ideoita, mutta vaikka kissat eivät näihin juttuihin alkaisi, ne saattavat silti tulla keskenään toimeen.

Perusteet kuntoon

Mitä pitää ottaa huomioon, kun uutta kissaa aletaan kotiuttaa?

Luonnollisesti pitää miettiä tilat – jo turvallisuuden takia pitäisi olla mahdollisuus jakaa tila niin, että kissat saadaan erilleen. Riittääkö tila? Mihin tilaan uusi kissa tuodaan aluksi? Mitä kaikkea tilassa täytyy ensimmäisten päivien aikana tehdä? Miten estetään karkaaminen? Mikä on kissan tausta suhteessa ihmisiin tai toisiin kissoihin?

Kaikilla osapuolilla pitäisi olla omat, tärkeät resurssit käytettävissä. Kaikki lähtee siis perustarpeista – kun uusi kissa tulee taloon, alkuun huolehditaan siitä, että se syö, juo, lepää ja käy hiekkalaatikolla. Nämäkään eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Ennen kuin perustarpeet on kunnossa, eli kissa näitä edellä mainittuja tekee, ei kannata lähteä hötkyilemään minkään tutustumisten kanssa. Et itsekään halua tutustua uusiin ihmisiin jos kärsit samaan aikaan nälästä tai vessahädästä. Perustarpeiden kanssa kuluu aikaa se mikä kuluu. Kun kissa osoittaa uteliaisuutta ympäristöön, muihin kissoihin tai ihmisiin, voidaan edetä.

Miten tutustutetaan?

Kun tutustut itse uuteen tilaan tai työpaikkaan, mitä kaikkea haluat tietää? Itse haluan luonnollisesti tietää, missä on uloskäynti, vessa, mistä saa ruokaa, keitä muita tilassa on ja missä nukun. Luultavasti nämä asiat ovat niitä, jotka kiinnostavat kaikkia eläimiä.

Turvallisuudentunne on asia, jota kissojen kanssa kaikessa tekemisessä kannattaa vaalia. Kaikki menee pieleen, jos kissa ei tunne oloaan turvalliseksi ja toisin päin – kaikki sujuu hyvin, kunhan kissa kokee olevansa turvassa.

Mitä kissa sitten tarvitsee ollakseen turvassa? Se riippuu yksilöstä, mikä tekee tilanteesta asteen verran haastavan. Jollekin kissalle ihminen on turva, toiselle taas tila piiloineen on turva ja joillekin kissoille lajitoveri on paras turva.

Alkuun pääsee arvaamalla ja testaamalla. Alkuvaiheessa kotiuttaminen on passiivista toimintaa, eli kissalle itselleen tarjotaan työkaluja pärjätä ja kotiutua. Kun perustarpeet on kunnossa ja turvallisuudentunne saavutettu, kissa usein vaikuttaa uteliaalta.

Tässä kohtaa voidaan aloittaa “aktiivinen” tutustuminen. Siihen, miten aktiivinen tutustumisvaihe hoidetaan, vaikuttaa kissan tausta ja muiden kissojen tausta.

Katso video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Tyytyväinen kissa – näin koulutat omistajaasi

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Temppukoulutus,Tyytyväinen kissa ,,,,, 2 kommenttia

Kaikki kunnia kissalle – se on vuosituhansien saatossa kesyttänyt ihmisestä itselleen aivan kelvollisen lemmikin. Lemmikin luonnollisesti halutaan oppivan nopeasti niin sanotusti talon tavoille, ja kissoilla onkin käytössä oma tapakasvatusohjelma ihmisille.

Kissojen eettiset säännöt eivät syyllistä paineen käyttöä, vaan se on yksi keskeisistä tavoista saada toimintaa aikaan ja vahvistaa toimintaa. Kissat sheippaavat, käyttävät paineen poistoa, sosiaalisia vahvisteita ja kaikkea muuta mukavaa saadakseen aikaan toimintaa ihmiseltä ja vahvistaakseen sitä. Ei-toivotusta toiminnasta kissa rankaisee, usein onneksi käytössä on negatiivinen rankaisu, eli palkkion mahdollisuus poistetaan. Joskus kissa kuitenkin käyttää myös fyysistä rankaisua.

Kissojen koulutusmanuaalissa korostetaan, että kaikki ihmiset oppivat samalla tavalla ja vanhojenkin ihmisten on mahdollista oppia uutta. Kaikkein kovapäisimmätkin ihmiset on mahdollista saada koulutettua ihmisystävällisillä ja eettisillä tavoilla.

Ruokintakäytöksen vahvistaminen tuplavahvisteella

Ruokintakäytös on yksi tärkeimmistä avaintaidoista, joka jokaisen ihmislemmikin tulee osata. Kouluttajan näkökulmasta on keskeistä huomata, että kyseessä ei ole vain yksi toiminto, vaan monimutkainen sarja käytöksiä. Tässä kannattaa käyttää apuna sheippaamista, eli välitavoitteiden havainnointia ja oikeansuuntaisen toiminnan vahvistamista.

Tämän käytöksen opettamisessa käytämme sekä negatiivista että positiivista vahvistetta yhdessä, eli tuplavahvistetta. Ihmisen kouluttamisessa on saatu hyviä tuloksia myös paineen, kuten äänen käytöllä.

Ensimmäinen vaihe on se, että sheipataan ihminen ruokakaapille. Mikäli ihminen lähtee tarjoamaan tätä käytöstä, sen voi siepata lennosta. Palkkiona voi käyttää jaloissa pyörimistä, hidasta räpyttelyä tai puskemista. Mikäli ihminen ei omaehtoisesti tarjoa tätä, voidaan käyttää painetta apuna. Paineena tehokkain on naukuminen. Paineeseen voidaan liittää suunta, eli ohjataan ihmistä oikeaan suuntaan paineen avulla. Ihminen, kuten muutkin eläimet, usein tulevat aluksi painetta päin, eli naukuminen kannattaa aloittaa ruokakaapin suunnasta. Jatkossa naukuminen toimii vihjeenä ruokinnalle.

Aluksi kaikesta oikeansuuntaisesta toiminnasta kannattaa tuottaa mielekäs lopputulos. Vasta kun toiminta on vakiintunut, kannattaa aloittaa valikointi.

Huonon tai kilohinnaltaan liian edullisen ruuan tarjoaminen

Tämä on ihmislemmikkien yksi yleisimmistä ei-toivotuista toiminnoista. Toimivin lähestymistapa ongelmaan on sammuttaminen, eli että siihen ei reagoida millään tavalla. Haasteellista sammuttamisessa on se, että jos kissoja eli kouluttajia on useampi kuin yksi, jokaiselle täytyy teroittaa pelin henki, ettei joku tule vahingossa vahvistaneeksi toimintaa. Sammumispurkauksiin on hyvä varautua, lemmikki saattaa lisätä huonojen ruokien tarjontaa, ennen kuin toiminta sammuu kannattamattomana.

Ruuan kilohinnan asteittainen nostattaminen kannattaa tehdä vähitellen ja kehitysaskeleista kannattaa palkita anteliaasti – huomioi, että kaikki oikeansuuntainen toiminta on palkitsemisen arvoista!

Leikkimisen harjoittelu

Ihmistä voi opettaa leikkimään monilla eri tavoilla. Parhaita kokemuksia on saatu sheippaamalla ja johdonmukaisella vahvistamisella. Leikittäminen on hyvä tapa virikkeistää ihmislemmikkiä, joka ilman järkevää toimintaa jumiutuu usein sohvannurkkaan. Ihminen kaipaa aktivointia ja mielekkäitä kokemuksia. Kissana voit vaikuttaa hyvin paljon siihen, millä tavalla ihmislemmikkisi aikaansa käyttää. Vihjeinä leikille voi käyttää tavaroiden pudottelua pöydiltä, äänivihjeitä tai fyysisiä vihjeitä – ihminen on melko hyvä yleistämään samaa toimintaa uusiin tilanteisiin.

Katso tästä vinkkejä siihen, millä tavalla ihminen voi vaikuttaa kissan käyttäytymiseen, vai onko se edes mahdollista.

Tyytyväinen kissa – käyttäytymisen monimuotoisuus

Jaana Hiekkalaatikko-ongelmat,Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Tyytyväinen kissa,Virikkeet ,, 0 kommenttia
Tyytyväinen kissa – käyttäytymisen monimuotoisuus

Mitä enemmän kissa tekee kissamaisia asioita, sitä tyytyväisempi se on. Omistaja ei voi pakottaa kissaa tekemään juuri mitään, joten ainoa tapa vaikuttaa on luoda sopivat puitteet, jotka houkuttelevat esille erilaisten käytösten kirjon.

Mitä kaikkea kissan sitten pitäisi tehdä?

Sen pitäisi syödä, juoda, liikkua, levätä, olla sosiaalinen, leikkiä, saalistaa, huoltaa turkkia, olla utelias, käydä tarpeillaan ja lisääntyä jos sillä on siihen mahdollisuus (toivottavasti mahdollisuus on leikkaamalla poistettu). Näitä edellä lueteltuja kutsutaan kissan lajityypilliseksi käyttäytymiseksi. On normaalia ja toivottavaa, että kissa tekee näitä kaikkia. Tästä syystä juuri näitä asioita kysyy eläinlääkäri, kun epäillään sairautta. Sairaus tai kipu näkyvät kissan käyttäytymisessä, mutta hyvin hyvin pieninä asioina, koska kissa on mestari piilottamaan niitä. On tärkeää opetella tuntemaan oman kissan tavat, koska ei ole muuta keinoa mitata kissan hyvinvointia kuin tarkkailemalla sen käytöstä. Kissalla on lisäksi erityinen tapansa tehdä näitä toimintoja, joka erottaa sen muista eläimistä. Kissalla on esimerkiksi kaksi erilaista tapaa juoda.

Sitä, millä eri tavoin kissa lajityypillisiä käytöksiään toteuttaa, kutsutaan käyttäytymisen monimuotoisuudeksi. Kissa voi esimerkiksi nukkua useassa eri asennossa ja eri paikassa tai se voi liikkua ainakin kahdellakymmenellä eri tavalla. Mitä monimuotoisempaa kissan käyttäytyminen on, sitä parempi kissan hyvinvointi usein on. Ja vielä niin, että toiminnan monimuotoisuus olisi kissan oma idea! Tasapainoisessa elämässä toiminnot seuraavat toisiaan luonnollisena virtana. Ongelmia tulee, jos syystä tai toisesta tämä virta häiriintyy. Usein syyllisenä on stressi tai sairaus, joka saa aikaan sen, että normaali lajityypillinen käyttäytyminen häiriintyy tai käyttäytymisen monimuotoisuus vähenee.

Sekä tavallisessa arjessa että stressitilanteessa on hyvä keskittyä siihen, että pitää silmällä ja ruokkii käyttäytymisen monimuotoisuutta. Ruokkiminen ei vaadi paljon, mutta sen vaikutus on valtava. Mitä monimuotoisempana käyttäytyminen säilyy, sitä vähemmän kissa on altis stressille ja sen mukanaan tuomille sairauksille sekä toisaalta sitä paremmassa kunnossa kissa pysyy. Käyttäytymisen monimuotoisuus on tavallaan hyötyliikuntaa, joka pitää kissan kunnossa – se on osa aktiivista elämäntapaa, jossa kissa itse haluaa liikkua muutenkin kuin lepopaikalta ruokakupille ja hiekkalaatikon kautta takaisin. Meille ihmisillekin suositellaan kaikkea mahdollista metsäkävelyistä trampoliinipuistoon. Ihmisen käyttäytymisen monimuotoisuus perustuu omaehtoisuuteen, eli pitää saada valita – väkisin hyppyyttäminen ei tue hyvinvointia.

Heitetään haaste ilmaan. Seuraa omaa kissaasi muutama päivä. Katso, mitä kissoille tavallista toimintaa se ei tee juurikaan. Jättääkö se turkin pesemättä? Nukkuuko se vain pää pystyssä? Liikkuuko se vain kävelemällä? Jättääkö se raapimispaikan raapimatta? Kun tiedät, mitä haluaisit nähdä enemmän, kokeile järjestää olosuhteet niin, että kissa toimii haluamallasi tavalla. Kyseessä on pienet asiat, kuten uusi nukkumisteltta, leikitys, uusi raapimispuu, kissanpeti auringossa ja niin edelleen. Mikä on pienin teko, jolla saat kissan käyttäytymisesta jotain uutta irti?

Liity jäseneksi, niin näet videoluennon, jossa annan vinkit kissojen hyvinvoinnin lisäämiseen arkisin keinoin. Jäsenenä näet myös 16 muuta kissa-aiheista videota, jotka syventävät artikkeleita ja tarjoavat käytännön vinkkejä.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Päästäkää kissat piiloon!

Jaana Jäsenille,Kissan kesyttäminen,Kissat,Virikkeet ,,,, 0 kommenttia
Päästäkää kissat piiloon!

Kissakodit, hoitolat, eläinlääkärit ja löytöeläintalot. Kaikki sellaiset paikat, joissa kissa viettää muutamia päiviä tai kauemmin ja jotka ovat sille ennalta tuntemattomia. Sellaiset paikat aiheuttavat melkein kaikissa kissoissa stressiä. Kissan historiasta ja luonteesta riippuu, millä tavalla se uuteen ympäristöön sopeutuu. Kun kissa vaihtaa kodista toiseen, stressiä on yleensä helpompi hallita kuin niissä tilanteissa, joissa kissa joutuu hoitolaan tai löytöeläintaloon. Kodista kotiin vaihtamisessa tilaa ja rakenteita on yleensä enemmän, mikä nopeuttaa kissan sopeutumista.

Uusi ympäristö on aina stressaava, mutta yhtä stressaavaa on tulla suljetuksi pieneen tilaan, jossa ei pääse uusia ja outoja ärsykkeitä pakoon. Häkkiin tai kissahuoneeseen sulkeminen aiheuttaa turhautumista, mikä puolestaan pitkittyessään voi muuttua akuutista stressistä krooniseksi. Krooninen stressi ei ole toivottava tila, ja sitä pitäisi kaikin keinoin ehkäistä alusta asti. Yksi ongelma on kissan stressin havaitseminen; kissat ilmentävät stressiä eri tavoin. Osa kissoista aktiivisemmin ja osa passiivisemmin.

Todella arkojen kissojen kanssa ei voi aloittaa stressinhallintaa mistään korvan takaa rapsuttelusta (vaikka se kesymmillä kissoilla toimiikin hyvin), vaan jostain paljon kauempaa. Monesti kissan käyttäytymistä seurataan silloin, kun ihminen on paikalla katsomassa, ja se ei aina kerro koko totuutta. Kissa voi hyvin olla kohtuullisen ok ympäristöön nähden, mutta ei ole tottunut ihmisiin. Tai joskus voi olla toisinpäin – kissa on ihmisten kanssa hyvin, mutta sitä stressaa suljettu häkki. Joka tapauksessa suosittelen kaikille kissaihmisille, sekä kissanomistajille että niiden parissa työskenteleville, että teette tarkoituksella havainnointiharjoituksia. Ottakaa tavaksi keskustella siitä, millä perusteilla arvioitte kissan hyvinvointia. Se on valtavan opettavaista.

Uudet käytännöt aiheuttavat aina muutosvastarintaa, mutta mikäli muutoksilla voidaan nopeuttaa uusien kotien löytymistä, luulisi motivaatiota löytyvän. Eläinhoitolassa stressinhallinta on myös oleellista; parhaimmillaan kissa nauttii olostaan hoitolassa ja omistaja hakee kotiinsa hyvin levänneen ja tyytyväisen kissan.

Löytöeläintaloissa ja hoitoloissa kannattaa tehdä muutama virikeohjelma paperille, niitä on helppo muunnella ja tehdä kissakohtaisia muutoksia tarpeen mukaan. Kun ohjelmat on tehty valmiiksi, niitä on helppo toteuttaa ja teipata kunkin kissan oveen. Ne on mahdollista toteuttaa yhtä helposti kuin yksilöllinen ruokinta, lääkintä ja muut hoitotoimet, kunhan ne on ensin suunniteltu!

Haluatko apua virikeohjelman suunnitteluun? Ota yhteyttä!

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa käyn läpi tutkimuksen piiloutumisvirikkeen vaikutuksista löytöeläintalossa. Kun katsot videon, niin ymmärrät, miksi piiloutuminen on niin tärkeää kissoillekin ja tiedät, miksi kaikissa kissahäkeissä ja -huoneissa pitäisi olla yksi tietty varuste.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.