Turhautunutta naukumista, jatkuvaa levottomuutta, vääriin paikkoihin pissailua. Vaikka kissalla olisi välitön fyysinen hyvinvointi kunnossa, eli hyvää ruokaa, terveys ja loistava hoito, se saattaa joskus turhautua tai stressaantua.

Kissan stressi voi ilmetä eri yksilöillä eri tavoin, osa vetäytyy ja osa hyppii seinille. Stressi ei ole pitkässä juoksussa toivottava tila, koska se voi altistaa erilaisille tulehduksille ja sitä kautta alentaa hyvinvointia. Stressaantunut ja turhautunut kissa vaikuttaa oloonsa tyytymättömältä, eikä mikään oikein tunnu auttavan tilanteeseen. Huutamista ja naukumista oppii sietämään jonkin verran, mutta pissailu ajaa omistajat usein jaksamisen äärirajoille.

Perustarpeiden lisäksi kissa tarvitsee mielekästä puuhaa. Se on suunniteltu saalistamaan jopa 50 kertaa päivässä, joten se on aktiivinen eläin. Kissa voi laitostua ja masentua, mikä näkyy usein aktiivisuuden vähenemisenä – kissan elämä on nukkumisen ja syömisen vuorottelua. Kissan mielialan ja sitä kautta aktiivisuuden nostaminen lähtee siitä, että annetaan sille syy ja mahdollisuus käyttää päätään. Tässä kolme helpointa vinkkiä kissan pään väsyttämiseen.

  1. Poista ruokakuppi käytöstä. Laita nappulat pahvilaatikkoon, sanomalehden sivujen väliin, ruokinta-automaattiin, pallomereen, kissatorniin, vessapaperihylsyyn, fleecerullan sisään… Kun lähdet töihin, voit olla tyytyväinen, koska kissalla on puuhaa pitkin päivää. Jos syötät märkäruokaa, kupin käyttö on sallittua 😉 – laita kuppi saunaan, anna osa herkkujen muodossa tai piilota kuppi kerrallaan ruoka-annos eri paikkaan.
  2. “Sisusta” kissaystävällisesti. Jätä paperipussi tai pahvilaatikko lattialle, rytistä sanomalehden sivuja ja työnnä niitä pahvilaatikkoon. Laita viltit ja fleecehuovat tuolien päälle teltoiksi. Päiväpeitosta saat suuren pussin tai teltan, joka kiinnostaa kissoja lähes poikkeuksetta. Pussi, laatikko tai viltti asennettuna asuntoon on pieni asia, joka aktivoi kissaa huomattavan paljon. Tähän voi yhdistää vielä herkkujen piilottelun.
  3. Käytä hetki päivässä kissan kouluttamiseen. Kouluttaminen on kognitiivinen virike, jonka avulla kissa rentoutuu, tulee tyytyväisemmäksi ja turhautuminen vähenee. Kissatalolla tehdyssä tutkimuksessa kissat vietiin muutaman kerran päivässä hetkeksi treenaamaan tassun antamista, ja jo kymmenen päivän jälkeen huomattiin, että koulutukseen osallistuneilla kissoilla oli vähemmän hengitystieoireita ja ne olivat tyytyväisempiä ja tasaisempia käytökseltään kuin kontrolliryhmän kissat. Temppujen teettäminen herkkujen avulla on helppo ja hauska tapa pitää kissaa tyytyväisenä. Voit itse päättää, mitä temppuja harjoittelet: joko hyödyllisiä tai ihan vaan hauskoja ja tarpeettomia.

Kokonaishyvinvoinnin kannalta käyttäytymistarpeiden huomioiminen on yhtä tärkeää kuin terveydenhoito tai oikea ruokinta. Kissan pitäminen hyvällä tavalla kiireisenä auttaa monessa alkavassa ongelmassa jo pitkälle.

Virikkeellisen ympäristön hyötyjä on löydetty useita: virikkeet parantavat muistia ja oppimiskykyä, nostavat mielialaa ja nopeuttavat esimerkiksi leikkauksesta tai sairaudesta toipumista.

Heitän #helpotvirikkeet -haasteen, kuvaa videolle mitä helppoja virikkeitä keksit ja linkkaa kuva instaan #helpotvirikkeet tai facebookiin!

 

virikkeidenvaikutukset

 

Gourkow & Phillips, 2016

Kyselytutkimuksen mukaan liki kolmensadan vastaajan joukosta kaksi kolmannesta ilmoitti kissan käyttäytyvän ei-toivotulla tavalla; kissa oli aggressiivinen omistajaa kohtaan, pissasi vääriin paikkoihin tai riiteli perheen muiden kissojen kanssa.

Lelujen määrä ei korreloinut käytösongelmien kanssa – keskivertokissalla on seitsemän lelua. Suosituimpia leluja ovat hiiret, kissanminttulelut ja pallot. Kyseiset lelut soveltuvat kissoille hyvin, koska niissä kaikissa on saaliseläimen piirteitä. Valtaosa omistajista ei kierrätä leluja, vaikka siitä voisi olla hyötyä lelujen virikearvon kannalta. Lelujen vaihto parin päivän välein voi lisätä kissan kiinnostuneisuutta.

Kissan oikea saalistussessio kestää noin puoli tuntia. Jos haluaa leikkihetkestä parhaan hyödyn irti, kannattaa yrittää pyrkiä optimaliseen kestoon eli puoleen tuntiin. Tutkimuksessa havaittiin, että mitä enemmän omistaja leikki kissan kanssa (mitä pidempi leikkihetki oli), sitä vähemmän kissalla oli käytösongelmia. Tässä tiedossa on paljon hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Kissan kanssa leikkiminen kannattaisi olla jotain muutakin kuin olan yli heitetty hiiri. Leikkiä kannattaa rakentaa niin, että siinä toteutuvat kaikki metsästyskäyttäytymisketjun vaiheet saaliin paikantamisesta sen syömiseen. Leikkihetki voi alkaa pahvilaatikosta kuuluvalla rapinalla ja monien saalistusvaiheiden kautta edetä lentäviin nappuloihin. Leikki lisää lajityypillisen käyttäytymisen määrää ja käyttäytymisen monimuotoisuutta, mikä taas auttaa useimpien käytösongelmien ehkäisyssä ja käsittelyssä.

Vääriin paikkoihin pissailu on monen kissanomistajan painajainen. Hiekkalaatikko-ongelman esiintyessä on syytä käyttää katti ensin eläinlääkärillä ja seuraavaksi selvittää, onko kyseessä merkkailukäytös. Seuraavaksi on tehtävä salapoliisityötä ja nähtävä huomattavan paljon vaivaa ongelman selvittämiseksi. Useat laatikot eri hiekoilla, sopivissa paikoissa, kissan mahdollinen vastaehdollistaminen laatikolla käymiseen, pissapaikkojen puhdistus ja niissä ruokkiminen ja leikkiminen sekä stressin minimointi ja monikissatalouksissa kissojen välisten jännitteiden purkaminen ovat kaikki mahdollisia keinoja hiekkalaatikkokäytöksen uudelleenkehittämiseen.

Tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että harva haki apua käytösongelmiin. Kissan käytösongelmia hoidetaan perinteisesti hankkiutumalla kissasta eroon, mikä on harmillista. Uusien lelujen hankkiminen ei yleensä auta käytösongelmien hoidossa, vaan tarvitaan stressinhallintaa ja mahdollisesti tunnetilan muuttamista. Kissojen käytösongelmissa virikkeillä on keskeinen rooli. Kissoja pidetään valitettavan vaatimattomina lemmikkeinä ja usein niiden älykkyyttä ja tarpeita aliarvioidaan. Lelujen lisäksi tulee huomioida myös muut virikkeellistämisen muodot, joita ovat kolmiulotteinen tila ja oleskelupaikat, kouluttaminen, ruokintaratkaisut sekä muuttuva, kiinnostava ympäristö. Tärkeää on myös muistaa aina sulkea pois mahdolliset sairaudet käytösongelmien taustalta.

Lue virikevinkkejä täältä

Strickler et al., 2014. Owner survey of toys, activities, and behavior problems in indoor cat. 

 

 

Virikkeen tavoitteena on lisätä eläimen omaehtoista aktiivisuutta ja käyttäytymisen monimuotoisuutta.

Erilaisia virikkeitä ovat:

  • Ruokintavirikkeet – ruuan etsiminen ja syömiseen kuluvan ajan lisääminen (ruokamäärää lisäämättä)
  • Aistivirikkeet – kuulo, haju, näkö- ja tuntoärsykkeet
  • Kognitiiviset virikkeet – ongelmanratkaisu, kouluttaminen
  • Fyysiset virikkeet – erilaiset tilat, piilopaikat, liikunta
  • Sosiaaliset virikkeet – positiivinen kanssakäyminen ihmisen, lajitoverin tai toisen lajin edustajan kanssa
  • Leikki – lelut tai sosiaalinen leikki

Katso vinkkejä kissan virikkeellistämiseen täältä.

Virikkeiden järjestäminen ei ole varsinaista rakettitiedettä, pitää vain arvata mikä kutakin eläintä kiinnostaa. Joululahjapaperi ei varmaankaan koiraa sen kummemmin innosta, mutta kissa saattaa peuhata papereiden seassa päivätolkulla.

Mitä virikkeillä sitten saavutetaan? Lue lisää täältä.

Mikä on sinun mielestäsi paras virike?