Virike kissan mukaan!

Virikkeistä puhutaan joka puolella ja sana on jossain määrin kokenut inflaation ja ehkä alkuperäinen idea on saattanut hälventyä. Virikkeitä tutkitaan ympäristöissä, joissa on paljon kissoja samanlaisissa olosuhteissa – usein kissojen virikkeitä tutkitaan löytöeläintaloissa. Kotikissoilla tutkiminen olisi haastavampaa, kun jokaisella kissalla on erilaiset olosuhteet, joiden vaikutusta ei voitaisi rajata tutkimuksesta pois. Löytöeläintaloissa tehtyjä tutkimuksia voidaan soveltaa kotikissoille, kun otetaan huomioon kissakohtaiset mieltymykset ja erot.

Virikkeiden tavoitteena on lievittää ja ehkäistä stressiä. Virike voi olla mikä tahansa kissan elinympäristöön lisättävä asia, joka lisää kissan omaehtoista motorista toimintaa ja sitä kautta vaikuttaa stressiä lievittävästi. Kissalla täytyy olla kissamaista ja mielekästä tekemistä, jotta sen turhautuminen ja pelko pysyvät siedettävällä tasolla ja sitä kautta stressi alenee. Ei kuitenkaan ole aivan sama, mitä kissalle virikkeeksi järjestää, vaan kannattaa huomioida kissan persoonallisuus ja yksilölliset tavoitteet virikeohjelmalle. Jotta virikkeiden järjestäminen olisi tehokasta ja järkevää, tarvitaan tietoa siitä, mitä kukin kissa eniten arvostaa. Esimerkiksi kirjojen lukeminen on monelle ihmiselle rentouttavaa ja stressiä lievittävää tekemistä. Se ei kuitenkaan riitä, että kirjahyllyssä komeilee rikos ja rangaistus, koska lukematon kirja ei ole tehnyt tehtäväänsä; se ei lievitä stressiä. Sama pätee kissoihin – niille on turha omantunnontuskissa ostaa erilaisia härpäkkeitä, jos ne eivät niitä käytä. Vain käytetty virike tekee tehtävänsä.

Tutkimuksessa (Ellis et al., 2017) haluttiin selvittää valintojen avulla, minkälaisia virikkeitä kissat arvostavat rajoitetuissa olosuhteissa. Kissat laitettiin asumaan häkkiin, jossa keskialueella oli perustarvikkeet, kuten ruoka, vesi ja hiekkalaatikko. Keskihäkin ympärillä oli neljä virikealuetta, joista yksi oli tyhjä, yhdessä oli pahvilaatikko, yhdessä hylly ja yhdessä lelu. Tutkijat mittasivat, kuinka paljon aikaa kissat viettivät kussakin osastossa.

Tulokset paljastivat, että kissat valitsivat useammin virikkeellisen osaston kuin tyhjän, eli kissat vaikuttivat todella arvostavan virikkeitä. Virikkeistä parhaaksi osoittautui pahvilaatikko ja sen jälkeen hylly. Lelun kanssa kissat viettivät aikaa näistä kolmesta vähiten. Piilolaatikko oli niin tärkeä, että sen voisi nostaa virikestatuksesta perustarpeeksi. Piilolaatikon vaikutuksista voit lukea lisää täältä! Johtopäätöksenä tässäkin tutkimuksessa oli se, että piiloutumisen tarve on todella suuri ja että stressaavissa tilanteissa ensimmäinen edellytys on piilolaatikon tarjoaminen.

Löytökissoista kotikissoihin… Kotitiikerille ei pahvilaatikko välttämättä tuota onnea, vaikka ne piiloja kaipaavatkin, ja joudutaan miettimään muita ratkaisuja virikkeiden toteuttamiseen. Valjaissa ulkoiluttaminen on yksi tärkeä ja erittäin tehokas tapa aktivoida ja väsyttää kissaa. Siinä yhdistyy parhaimmillaan moni eri virikeryhmä; kissa saa tepastella erilaisilla alustoilla, nähdä ja kuulla ja haistaa luontoa ja olla vuorovaikutuksessa omistajansa kanssa. Ulkoilu parantaa omistajan ja kissan välistä suhdetta ja vuodenaikojen mukaan vaihtuva ympäristö takaa mielenkiinnon. Kissaa ei kuitenkaan voi viedä valmistelematta pihalle narun jatkeena, vaan harrastus vaatii huolellisen alkutreenin. Ulkoiluissa on eroja, ja ensimmäisillä kerroilla kissalle jää yleensä mieleen se, onko ulkoilu hauskaa yhdessäoloa vai pelkoa aiheuttava kokemus. Ulkoilu lähtee liikkeelle valjastamisesta, josta voit lukea lisää täältä!

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa oma kissani on ensimmäistä kertaa valjaissa pihalla ja saat vinkit siihen, miten kissaa kannattaa ulkoiluun valmistella ja mihin ulkoilun aikana kannattaa kiinnittää huomiota (videon kesto 11 min.)

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissa hankitaan yleensä ns. hiljaisena eläimenä, joka on harmiton, itsenäinen ja vähään tyytyväinen. Moni huomaa kuitenkin, että totuus on jotakin aivan muuta. Kissa ei suinkaan ole helppo lemmikki.

Yksi yleisimmistä kissojen omistajia ärsyttävistä käyttäytymisen muodoista on jatkuva mouruaminen tai häiritsevä naukuminen. Naukumisen häiritsevyys vaihtelee. Voidaan sanoa, että naukuminen on ongelma, jos se on tauotonta, aiheuttaa omistajalle unettomuutta tai alentaa kissan hyvinvointia.

Ääntely on normaalia viestintää kaikille kissoille; se ei sellaisenaan ole ongelmakäytös. Naukumista kissa käyttää viestinnässä ihmisen kanssa. Naukumisen määrässä on rotu- ja yksilöeroja. Yleistäen voidaan sanoa, että itämaiset kissat ovat keskimäärin äänekkäämpiä kuin muut. Hiljaisimpia ovat yleensä persialaiset ja maine coonit. Naukumisen ja mouruamisen normaalius riippuu myös tilanteesta – kylpyhuoneeseen lukittu kissa voi naukua hyvinkin äänekkäästi.

Aina kun tilanne muuttuu äkkiä, eli jos ennen hiljainen kissa alkaa mouruta tai jatkuvasti äänessä ollut kissa vaikenee, on syytä kääntyä eläinlääkärin puoleen. Lisäksi ennen kuin leimaa kissansa käytöksen häiritseväksi, kannattaa ensin maalaisjärjellä pohtia mahdollisia syitä käytökseen.

Kissalla on huomattavan paljon erilaisia ääniä, joita se käyttää eri tilanteissa. Kaikki ovat kuulleet sähinän, jotkut uhkaavan murinan ennen hyökkäystä. Kaikilla on kokemusta kehräämisestä. Näiden lisäksi skaalasta löytyy miuta ja mauta erilaisin painotuksin aina sydäntäsärkevään valitukseen asti sekä mä-ä ja ma-au – tervehtimiskutsusta huomionhakuiseen vaativaan naukumiseen.

Ongelmanaukuja käyttää usein vain yhtä naukumistyyliä. Usein syy liittyy ulkoilumahdollisuuksiin ja ulos pyrkimiseen. Turhautumistaan naukuva kissa jonottaa yleensä ulko-ovella. Joissain tapauksissa ongelmanaukuja voi olla myös omistajansa kouluttama – mikäpä hauskempaa kuin ”kommunikoida” kissansa kanssa ruoka-aikoina. Kissat älykkäinä eläiminä oppivat nopeasti, millä keinoilla saa haluamansa tuotteet ja palvelut ja hallinnan tunne omasta ympäristöstä onkin erittäin tärkeä hyvinvointitekijä.

Ulos naukuvan kissan omistaja saa usein erilaisia ohjeita ongelman ratkaisuun. Tyypillisin ohje on se, ettei kissaa enää viedä ulos. Tämä ei ole kuitenkaan paras ratkaisu, koska elinpiirin pienentyminen ja ulkoilun tuoman mielihyvän poisjäänti saattaa aiheuttaa ongelmia toisaalla  – kissa voi alkaa pissata vääriin paikkoihin tai tapella kavereidensa kanssa. Ovella huutavan kissan rankaisu vesisuihkuilla tai muilla tavoin ei myöskään ole kannattavaa – kissa yhdistää rankaisun omistajaansa ja rankaisun pelkääminen lisää stressiä, mikä taas aiheuttaa muita ongelmia. Kiinnostavana pysyvän ympäristön lisäksi kissan tulisi voida käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla, eli saalistaa, olla sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja tehdä muitakin kissamaisia asioita.

Muista, että kissa voi naukua myös kivusta tai sairaudesta johtuen – siksi on tärkeää sulkea nämä syyt pois eläinlääkärissä.

Tälle videolle olen koonnut yksinkertaiset vinkit, joiden avulla omistaja voi vähentää ulkoiluun liittyvää turhautumista ja ulko-ovella huutamista.

Käytännön vinkit ovella huutaville kissoille (koirakouluverkossa.fi)

Pidä kissa aktiivisena ja terveenä

Moni kissanomistaja pähkäilee päivittäin, miten katin saa pidettyä tyytyväisenä ja pois kiellettyjen asioiden parista.  Aika harvassa on sellaiset paikat, joissa itse uskaltaisin pitää kissaa vapaana ulkoilemassa, jos niitä on lainkaan. Kissan ulkoiluttaminen valjaissa todella kasvattaa omaa kärsivällisyyttä, mutta ei välttämättä ole kovin hauskaa. Kissan mielestä taas mikään ei ole mukavampaa kuin väijyä oikeita saaliita pihalla, ullakolla tai ulkorakennuksessa. Ulkoilu on loistavaa ajanvietettä, muttei suinkaan ainut tapa pitää kissa kiireisenä.

Virikkeet vaikuttavat eläimen psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Niillä on useita vaikutuksia, joista on hyötyä, kun tavoitellaan tervettä ja pitkäikäistä lemmikkiä. Virikkeellinen ympäristö parantaa muistia ja oppimiskykyä, lisää hermosolujen haarautumista ja määrää, vaikuttaa mielialaan välittäjäaineiden kautta sekä parantaa kasvutekijöitä, mistä voi olla hyötyä esim. leikkauksesta toipumisen aikana. Kissa siis voi paremmin, kestää paremmin stressiä ja pysyy terveenä ja tyytyväisenä, kun sillä on kissaystävällinen koti. 

Kissa on erittäin tehokas saalistaja, joka käyttää ison osan hereilläoloajastaan saalistukseen. Kyseessä on siis yllättävän aktiivinen eläin, mitä ei uskoisi kun näkee sen aktiivisimmillaan kääntävän kylkeä. Virikkeitä kannattaa kissalle tarjota päivittäin. Paras mittari virikkeen toimivuudesta on se, että se lisää kissan omaehtoista aktiivisuutta. Mikäli kissan aktiivisuus ei lisäänny, virike ei toimi. Kiipeilypuut, paperipussit ja paikkaa vaihtavat huonekalut jaksavat hetken kiinnostaa, mutta ovat pian pois käytöstä. Parhaiten kissa pysyy tyytyväisenä, kun sillä on vaihtelevaat ja monipuolista toimintaa sekä perhene kanssa että itsenäisesti.

Mikäli kissalla ei ole mahdollisuuksia lajityypilliseen käyttäytymiseen (saalistus, leikki, sosiaaliset suhteet, raapiminen ym.) sille voi kehittyä käytösongelmia. Käytösongelma, varsinkin kun kyseessä on kissa, ei yleensä ole pelkkä yksi ongelma, vaan käytös on yleensä oire, jonka syyt löytyvät muualta. Siksi kissojen käytösongelmiin esitetään lähes aina virikkeellistämistä varsinaisen koulutuksellisen käytöksen muokkaamisen lisäksi.

”Kaikki kissanomistajat haluavat, että kissa pysyy tyytyväisenä, eikä raavi sohvaa, valvota öisin tai revi verhoja alas.

Kissa on älykäs ja aktiivinen eläin, joka keksii itselleen tekemistä, jos sitä ei sille järjestetä. Kissan mielestä huonekasvien repimisessä ei ole mitään vikaa, mikä vaatii omistajalta ymmärrystä.

Omaa kissaa kannattaa opetella ymmärtämään, jotta yhteinen arki olisi mahdollisimman sujuvaa  ja kaikkien osapuolten kannalta laadukasta.

”Kissojen virikeluento” -verkkoluennolla käydään läpi kissojen aktivointia ja sitä, miten kissakohtainen persoonallisuus kannattaa ottaa huomioon. Luennolla eläinten käyttäytymisneuvoja Jaana Pohjola MSc, BSc kertoo miten kissan voi pitää hyvällä tavalla kiireisenä ja aktiivisena ja poissa pahanteosta.”