Tyytyväinen kissa – onko kissa erakko vai sosiaalinen?

Onko kissa tyytyväisempi yksin vai kaverin kanssa? Mitä kannattaa ottaa huomioon kun valitsee kissalleen kaveria? Entä mikä määrä kissoja on sopiva porukka?

Kissaa on perinteisesti pidetty ei-niin-sosiaalisena lemmikkinä, joka kiintyy enemmän paikkaan kuin omistajaansa. Nämä käsitykset ovat kuitenkin myyttejä; kissa on erittäin sopeutuvainen eläin, joka kiintyy omistajaansa ja nauttii lajitoverin seurasta. Kissa on niin erilainen kuin paras ystävämme koira, että sen käyttäytyminen on edelleen meille osittain mysteeri.

Yksin vai kaverin kanssa?

Otetaan esimerkiksi sisäkissa, jonka omistajat ovat töissä kahdeksan tuntia päivässä ja nukkuvat kahdeksan tuntia. Kissalla on mahdollisuuksia (toki sosiaalisen nukkumisen lisäksi) olla omistajiensa seurassa pääasiassa iltaisin ja aamulla jonkin aikaa. Kun mietitään hyvinvointia ja tyytyväisyyttä, kiinnostavaa on se, mitä kissa tekee sen ajan kun ihmiset ovat töissä tai nukkuvat.

Kaverilla on vaikutusta juuri tuohon omaan aikaan. Kaverin vaikutus on sitä suurempi, mitä passiivisempi kissa yksin ollessaan on. Kuten itsekin kokemuksesta tiedämme, kaverin kanssa kuluu aika mukavammin kun voi juoruta, pelata ja tehdä kaikkea hauskaa. Kaveri muuttaa kissan aikabudjettia, mikä on hyvinvoinnin kannalta merkittävä asia. Kaveri tuo päivään sisältöä ja seuraa.

Miten kaveri valitaan?

Sopivan kaverin valintaan ei ole olemassa täydellistä kaavaa. Usein ajatellaan, että kaksi samanikäistä ja samaa sukupuolta olevaa kissaa sopivat yhteen, varsinkin sisarukset. Usein näin onkin, ja kun kissat hankitaan samaan aikaan, tilanne on yleensä helppo.

Silloin kun valitaan omalle kissalle tulevaa kaveria, kannattaa ensinnäkin miettiä, millainen oma kissa on luonteeltaan. On hankalaa arvioida kissan sosiaalisia taitoja, jos se on ollut ainoana kissana. Lohduttava tieto on kuitenkin se, että sosiaaliset taidot voi kuka tahansa kissa oppia. Jos oma kissa on iäkäs ja rauhallinen, voi kaveria valitessa miettiä, löytyisikö sosiaalisesti taitava, samaa ikäluokkaa oleva kissa kaveriksi. Tai sopisiko tilan salliessa kaveriksi yhden kissan sijaan kaksi kissaa, jolloin leikkipaine jakautuisi tasaisemmin?

Valitettavasti kissoille ei ole olemassa mitään testejä, joiden perusteella niitä voi luotettavasti luokitella tiettyihin oloihin sopiviksi. Löytöeläintalojen kannattaakin suhtautua kodintarjoajiin hyvin laajakatseisesti ja kissojen luokitteluun ja profilointiin varauksella. Sillä, miten kissa käyttäytyy äärimmäisen stressaavassa tilanteessa, ei ole mitään tekemistä kissan luonteen tai taipumusten kannalta. Stressaavassa ympäristössä kissasta ei mitenkään voi päätellä, sopiiko se yksin, kaksin, lapsiperheeseen tai koiran kaveriksi – tärkeämpää on mahdollisen kodin sitoutuneisuus ja ymmärrys kissojen käyttäytymisestä. ”Ainoaksi kissaksi” sopivia kissoja ovat mielestäni ainoastaan hyvin sairaat tai hyvin vanhat, koko elämänsä yksin eläneet kissat – esimerkiksi arkuus ei ole peruste luovuttaa ainoaksi kissaksi.

Aikuisella kissalla voi mennä hermot pennun kanssa tai se voi nuortua vuosilla pennun myötä – koskaan ei voi tietää varmasti mitä tulee tapahtumaan, kun kissoja yhdistellään. Ja tästä päästäänkin seuraavaan tärkeään pointtiin.

Sosiaalinen kanssakäyminen on taito

Taito tarkoittaa sitä, että se on mahdollista oppia. Jotta kissoilla olisi reilu mahdollisuus oppia tuntemaan toisensa ja olemaan toistensa kanssa, niille täytyy antaa aikaa tutustua. Tämä on se syy, miksi kissoja pitää tutustuttaa asteittain, eikä avata koppaa keskellä olohuoneen lattiaa ja toivoa parasta.

Tutustuttamisvaihe on oman kokemukseni mukaan kaikista tärkein yhteiselon sujuvuuteen vaikuttava asia. Mieti siksi jo ennen kissakaverin hankintaa, jaksatko tehdä tutustumisvaiheen huolella. Ei ole kovin hauskaa, jos vaivalla valittu kissakaveri muuttuukin liian nopean tutustumisen kautta arkkiviholliseksi – se on hyvin mahdollista!

Liity nyt blogin jäseneksi, niin näet videon, jossa käyn läpi kissakaveruuden keskeisiä asioita! Lisäksi saat käyttöösi 19 muuta kissa-aiheista videota! Jäsenyys on määräaikainen, eikä sitä tarvitse erikseen peruuttaa. Jäsenyyden hinta on 9 €/kk ja 90 €/vuosi.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissat saman katon alla – kyräilystä kaveruuteen

Kissa nauttii hyvistä sosiaalisista suhteista, jokaisella kissalla tulisi olla positiivinen suhde joko ihmiseen, toiseen kissaan tai toiseen eläimeen. Kissa ei ole erakko, joka pärjää yksinään pitkiä päiviä – se kaipaa toimintaa ja kaveria. Kaikki kissat eivät halua lajitoveria samaan asuntoon, mutta moni kissa sopeutuu jakamaan kämpän toisen kissan kanssa. Monissa tapauksissa lajitoverin hankkiminen helpottaa omistajien syyllisyyttä ja elämääkin, kun ei tarvitse olla vastuussa kaikesta aktivoinnista ja virkistystoiminnasta itse.

Parhaat edellytykset kaveruuden onnistumiselle on silloin, kun molemmilla kissoilla on kokemusta toisista kissoista. Vaikka kissa olisi ihmistä kohtaan arka, se saattaa olla sosiaalisesti taitava lajitovereidensa kanssa. Näin saattaa olla esimerkiksi populaatiokissojen kohdalla; kissakaverit ovat niille tuki ja turva, kun ihmisiä kohtaan ne suhtautuvat monesti varauksella. Useimmissa tapauksissa kissojen menestyksellinen yhteiselo saadaan taattua, kunhan perusresurssit ovat kunnossa. Joskus kissat ovat ”vain kämppiksiä”, ne jakavat asunnon, mutta eivät välttämättä milloinkaan kohtaa. Tämäkin järjestely voi olla toimiva, mutta se edellyttää erityishuomiota sisustukseen ja tilankäyttöön.

Mitä sitten kannattaa ottaa huomioon ennen kuin yhdistää kaksi toisilleen ennalta tuntematonta kissaa?

Kissa tarvitsee tilaa. Tutkimusten mukaan sisäkissan reviiri on noin kahdesta neljään huoneen kokoinen. Eräässä tutkimuksessa havaittiin, että sopiva (riidaton) kissatiheys oli 1 kissa / 10 m2. Tilantarve on tapauskohtaista ja tilan määrää jopa enemmän vaikuttaa tilan laatu. Hyvällä sisustuksella saa pienestäkin tilasta kissalle mieluisan. Vastaavasti tuhannenkaan neliön tila ei tee onnelliseksi, ellei kissa sitä käytä. Tilassa on huomioitava koon ja laadun lisäksi se, että kissa todella käyttää tilaa. Tässä on myös huomioitava yksilölliset erot. Kissahyllyt ja kiipeilypuut sekä riippumatot ovat monen kissan suosikkeja, mutta nivelrikosta kärsivä kissa ei näitä pysty välttämättä käyttämään. Ota siis huomioon kissojen ominaispiirteet. Kissoilla on tarve piiloutua. Turvalliset ja käyttökelpoiset piilot täytyy kissan omistajan järjestää ja tarjota. Piiloissa pätee sama mittari kuin tilassa; piilo on hyvä vain silloin kun kissa sitä käyttää. Tutkimuksen mukaan monikissatalouksissa kissat ovat toisiltaan näkymättömissä jopa puolet ajasta – siihen on annettava mahdollisuus, tai välit voivat kiristyä. Ennen uuden kissan hankintaa on syytä käydä asunto läpi kissan silmin ja tehdä muutoksia, joiden avulla voi parantaa tilankäyttöä ja lisätä piiloutumispaikkoja.

Tilan ja rakenteiden lisäksi tärkeitä resursseja ovat ruoka, hiekkalaatikot ja lepoalueet. Kissat saalistavat yksinään ja osa kissoista syökin mieluiten yksin. Joka tapauksessa järjestelyt kannattaa suunnitella niin, ettei ruuasta tule riitaa tai että ruoka-alueesta ei tule niin sanottu kuuma alue. Kissat söisivät mieluiten monta pientä annosta päivässä. Siihen toimii yhdistämisvaiheessa ja muulloinkin kouluttaminen herkkujen avulla. Hiekkalaatikoiden määrästä ja sijainnista on jo aiemminkin ollut puhetta. Tärkeää on, että jokaisella kissalla on esteetön pääsy laatikolle. Lepoalueet on mielenkiintoinen asia. Joskus kissat nukkuvat yhdessä, joskus taas yksinään – todennäköisemmin kissat nukkuvat erillään. Joskus ne vuorottelevat suosikkipaikkaa, eli käyttävät samaa lepopaikkaa mutta eri aikaan. Suosikkipaikkoja ovat yleensä korkeat, lämpimät ja pehmeät lepoalueet. Kun on hankkimassa toista kissaa, on syytä panostaa varsinkin lepoalueisiin. Lepo on kissan aikabudjetissa erittäin suuressa roolissa, ja lepoalueet ovatkin huomattavasti tärkeämpiä sovun ja hyvinvoinnin kannalta kuin vaikkapa lelut, joiden parissa kissa viettää aikaa enimmillään puoli tuntia päivässä.

Miten sinä haluaisit tutustua uuteen kämppikseesi? Haluaisitko kenties tietää jotain jo etukäteen? Haluaisitko tutustua hieman ennen muuttopäätöstä? Arvostaisitko pehmeää laskua, eli omaa rauhaa? Haluaisitko luottaa siihen, ettei kämppis syö ruokiasi tai myy omaisuuttasi? Näitä asioita kannattaa miettiä myös kissojen kohdalla.

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa käyn läpi kissojen yhdistämistä ja tyypillisimpiä riitatilanteita. Saat vinkit sopuisaan yhdistämiseen ja riitojen ehkäisyyn.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissan sosiaalisuudesta on monenlaista näkökantaa. On väitetty, että mitä enemmän kissoja pienessä tilassa on, sitä voimakkaampi hierarkia kissojen välille saattaa muodostua. Lisäksi on esitetty, että lajitoveri voi enemmän stressata kissaa kuin parantaa sen hyvinvointia.

Näitä väitteitä haluttiin testata tutkimuksessa, jossa mitattiin kissojen stressitasoa yksittäiskissa- ja monikissatalouksissa. Tutkimuksessa havaittiin, että kissojen lukumäärä ei nostanut kissojen stressitasoa. Enemmän vaikutusta on muilla tekijöillä, kuten suhteella omistajaan sekä käytettävissä olevalla tilalla.

Jos harkitset hankkivasi toisen kissan, huomioi nämä seikat:

  1. Kissojen asteittainen tutustuttaminen
  2. Riittävät resurssit molemmille kissoille – omat hiakkalaatikot, omat ruokintapisteet, omat piilo- ja lepopaikat
  3. Rakenna molempiin kissoihin hyvä suhde positiivisella vuorovaikutuksella
  4. Suunnittele molemmille kissoille omat tavoitteelliset virikeohjelmat
  5. Huolehdi riittävistä virikkeistä ja kolmiulotteisesta tilasta – kissat haluavat käyttää korkeaa tilaa ja päästä korkeisiin paikkoihin

Dia1

 

Ramos et al., 2013