Pentujen sosiaalistamisessa laatu korvaa määrän

Koiranpentujen sosiaalistaminen ympäristön ärsykkeisiin ja toisiin koiriin on tärkeää. Pennun on helppo omaksua uusia asioita ja kun se viettää aikaa toisten koirien seurassa, se oppii tärkeitä vuorovaikutustaitoja ja leikkiä.

Tutkimuksessa selvitettiin, miten pentuaikaiset kokemukset vaikuttavat aikuisiän käyttäytymiseen. Kävi ilmi, että negatiiviset kokemukset pentuaikana lisäävät koiriin kohdistuvan aggressiivisuuden todennäköisyyttä. Tämä on tietenkin selvää – pentukavereiden laatu on määrää tärkeämpää. Varsinkin pennun tutustuttamista aikuisiin koiriin kannattaa tehdä vain taitavien leikkijöiden ja pentuihin tottuneiden aikuisten kanssa, jotta yllättävää takapakkia ei tule. Huono kokemus on pennun kokemus – ihminen ei välttämättä huomaa mitään ikävää tapahtuvan, mutta pentu voi silti saada huonon kokemuksen. Esimerkiksi tilassa, jossa se ei pääse muita pakoon tai omistajan turvaan se voi kokea olonsa uhatuksi ja tästä voi tulla huono kokemus.

Hieman yllättäen tutkimuksessa kävi ilmi myös, että aikainen altistus muihin koiriin ei vähentänyt koiriin kohdistuvan aggressiivisuuden riskiä aikuisiällä. Pennun kanssa ei siis tarvitse pitää kiirettä eikä tarvitse kokea painetta siitä, ettei ehdi jokaisille pentutreffeille sitä kuskata. Sosiaalistumista tapahtuu, vaikka pennut eivät leikkisi keskenään ja ennen leikkiä onkin hyvä antaa niiden sopivalla etäisyydellä tulle tutuiksi.

Tässä vinkit pentujen sosiaalistamiseen:

  1. Muista, että kaikki kontaktit eivät ole hyviä. Aivan kaikkia koiria ei tarvitse päästää tutustumaan pentuun. Muista myös, että hihnassa kohtaamiseen liittyy aina riski, varsinkin silloin, kun toinen osapuoli on aikuinen. Panosta siihen, että löydät sopivan pentukurssin, jossa on tarpeeksi lyhyet leikkituokiot  ja sopivat saman ikäiset kaverit.
  2. Vain omaehtoinen toiminta vie eteenpäin. Älä heitä pentua leijonille tai jätä sitä oman onnensa nojaan toisten koirien keskelle. Sinä olet sen ainoa turva maailmassa, käyttäydy sen mukaisesti. Älä pakota pentua leikkimään vaan anna sen olla sylissä tai kopassa jos se haluaa. Pennuissa on rotu- ja yksilöeroja; kaikkien ei tarvitsekaan olla toisten kanssa painivia monstereita.
  3. Leikki ja peuhaaminen ovat vain yksi osa sosiaalistumista. Leikin harjoittelu koirakavereiden kanssa on tärkeää, koska sitä ei ihminen voi pennulle opettaa. Leikin lisäksi on muita, yhtä hyviä tapoja sosiaalistaa. Viettämällä aikaa toisten koirien seurassa ilman fyysistä kontaktia on hyvä tapa – aina ei tarvitse edes nuuhkia, tutustumista tapahtuu kauempaakin. Yhteislenkit tuttujen kanssa sekä treenaaminen muiden koirien läheisyydessä vievät prosessia myös eteenpäin.

Wormald et al., 2016

Katso koira-aiheisia luentoja täältä!

Kyllä ne koirat toisiaan kylkiin tönii, katsokaa vaikka. Ihan samalla tavalla tönii kuin se herrakin telkkarissa. Jokainen joka koiran kanssa on vähänkään ollut, tietää että koirat ovat toisiaan kohtaan hyvin hyvin vihaisia. Ja koska ne kurittavat toisiaan, meidänkin pitäisi kurittaa niitä. Koska koirat luulevat että mekin olemme koiria.

Jos meidän pitäisi olla koiriemme silmissä koira, eikä mikä tahansa koira vaan alffakoira, meidän pitäisi tehdä hiukan muutakin kuin pistää koiraa maihin ajoittain.

Meidän pitäisi kontata lattialla. Merkata koiran merkkauksen päälle. Nuuhkia koiran pahanhajuisia paikkoja. Nostaa niskakarvoja pystyyn. Ja kaikkea muutakin.

Kuinka tyhminä koiria oikein pidämme jos kuvittelemme että ne uskovat oikeasti meidänkin olevan koiria?

Olemme valinneet koirienvälisestä kommunikaatiosta vain sen yhden palan, jota sitten olemme hyödyntävinämme ”koulutuksessa”. Ja itse asiassa, valta- tai mikään muukaan taistelu ei etogrammin mukaan  ole koirien tärkein prioriteetti elämässä.

http://wfsc.tamu.edu/jpackard/scienceinaction/pred_etho_canid1.pdf

Lue myös:

Varo koirakorjaajia