Turpahihna puhuttaa tutkijoita. Sitä voi käyttää koristeena tai sillä voi saada paljon haittaa aikaan. Vastuu on käyttäjällä eli ratsastajalla.

Turpahihnan kiristäminen jopa yhdellä reiällä vaikuttaa kuolaintuntumaan – mitä kirempi turpis on, sitä herkempi hevonen on kuolaimille, toisin sanoen sitä vähemmän hevonen pystyy välttämään kuolaimen painetta.

Turpahihnan tiukkuuden vaikutusta testattiin hevosilla, joiden ratsastajat eivät tienneet kuinka tiukalla turpikset milloinkin olivat. Kuolaintuntumaa mitattiin erityisellä ohjastuntumamittarilla. Turpiksen tiukkuus säädettiin normaaliksi, sitten kiristettiin yhdellä reiällä ja vielä löysättiin yhdellä reiällä.

Yhden reiän vaihtelulla turpiksen kireydessä on merkitystä. Älä kiristä turpista saavuttaaksesi “paremman tuntuman” hevosen suuhun. Voisiko ongelman ratkaista jollakin muulla keinolla?

Miten sinä koulutat hevosen ohja-avuille?

Noseband Tightness’ Effect on Performance Horse Behavior,  Christa Lesté-Lasserre

Kannukset ovat merkinantovälineitä. Samoin raipat, piiskat ja kuolaimet.

Miten merkinantovälineitä tulisi käyttää? Ja miksi merkinantovälineet ovat usein tuntoaistiin pohjautuvia?

Voisiko merkinantovälineet päivittää joskus? Voisiko olla jopa niin, ettei fyysistä kontaktia välttämättä tarvittaisi?

Joskus kuulee vitsailtavan kannusihottumasta. Se on sitä, että hevosen kylkiin tulee reikiä pehmeistä merkinantovälineistä. Se on tuomittavaa ja väärin. On olemassa myös kuolainten aiheuttamaa suuihottumaa, jota on paljon vaikeampi todeta, kun suun limakalvot ovat huulien takana piilossa.

Voisi käynnistää arvokeskustelun siitä, millaisilla keinoilla harmoniaa hevosen kanssa tulisi tavoitella.

Suun pehmeiden kudosten haavaumat ovat yleisiä vaivoja hevosilla. Ruotsalaistutkijat halusivat selvittää, lisääntyvätkö haavaumat jos hevosilla ratsatetaan kuolaimellisilla suitsilla.

Tutkimuksessa käytettiin 113 hevosta ja ponia, joille oli tehty säännöllisesti hampaiden raspaukset. Hevoset ja ponit jaettiin ryhmiin sen mukaan, milloin niillä oli viimeksi ratsastettu kuolainten kanssa. Tutkimuksessa tarkastettiin hevosten suun kudokset ja niissä esiintyvät haavaumat, jotka luokiteltiin suuriksi tai pieniksi, akuuteiksi tai kroonisiksi.

Tulokset osoittivat, että hevosilla, joilla ratsastettiin kuolaimien kanssa, oli enemmän isoja ja akuutteja haavaumia tietyissä kohdissa suuta. Säännöllisellä raspauksella ei voida kokonaan ehkäistä kuolainten aiheuttamia suun haavaumia. Raspauksen lisäksi kuolaimet ja varusteet on sovitettava jokaiselle hevoselle sopiviksi.

Liian usein näkee tallilla pesemättömiä ja lämmittämättömiä kuolaimia. Sitä voi kuvitella miltä tuntuisi jos hammaslääkäri käyttäisi välineitä suoraan pakastimesta ja entiset liat kiinni instrumenteissa. Ehkä sille tosiasialle tullaan sokeiksi, että kuolaimet todellakin laitetaan eläimen suuhun ja niiden tarkoituksena on tarvittaessa tuottaa sellaista kipua, että hevonen haluaa sitä välttää. Jopa kuolain-nimi on jollain tavalla positiivinen, eikö kitarauta kuulostakin paljon pahemmalta?

Ja sitten vielä ihmetellään miksei se halua avata suutaan.

Anna Tell, Agneta Egenvall, Torbjo¨rn Lundstro¨m, Ove Wattle, (2008), ‘The prevalence of oral ulceration in Swedish horses when ridden with bit and bridle and when unridden’, The Veterinary Journal 178: 405–410.

Onko syy kuolaimissa?

Kuusivuotisen tutkimuksen aikana kerättiin 605 kirjallista raporttia sellaisilta ratsastajilta, jotka olivat vaihtaneet kuolaimet kuolaimettomiin suitsiin. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin 65 yli viisivuotiaan hevosen kallot. 75 % kalloista huomattiin todennäköisesti kuolainten aiheuttamia luutumia hammaslomassa.

Kaikista raporteista 3 % oli negatiivisia (kuolaimettomuus vaikutti negatiivisesti) ja loput 586 olivat positiivisia (kuolaimettomuus toi parannusta tilanteeseen).

Tutkimuksessa listattiin kaikkiaan 58 erilaista ei-toivottua käytöstä, jotka aiheutuivat suorasti tai epäsuorasti kuolaimista. Nämä käytökset tiivistettiin neljään osa-alueeseen: 1) pelko, 2) taistelu/vastustelu, 3) pako ja 4) hermosärky/kipu pään alueella.

Ei-toivottujen käytösten uskottiin johtuvan nimen omaan kuolaimista, koska kuolaimet olivat ainoa asia, jota tutkimuksessa muutettiin. Toisaalta, kyselytutkimuksissa ihmiset usein liioittelevat asioita. Lisäksi 605 raportin taustalta löytyisi varmasti paljon muuttujia, joita ei voida näin laajassa tutkimuksessa hallita.

Joka tapauksessa mielenkiintoinen tutkimus, joka löytyy kokonaisuudessaan verkosta osoitteessa: http://www.strasserhoofcare.org/articles_pdf/18.pdf

Cook, School of Veterinary Medicine, Tufts University; Bit-induced pain: a cause of fear, flight, fight and facial neuralgia in the horse, Pferdeheilkunde 19 (2003) 1 (Januar/Februar).