Miten saat hevosen marssimaan itse traileriin – katso vinkit videolta!

Mikäli tutkimusta on uskominen, liki puolet hevosista kärsii kuljetus- ja lastausongelmista. Puolet hevosihmisistä ei kouluta hevosia lainkaan lastaukseen – eikö olekin uskomatonta! Ne, jotka kouluttavat tietoisesti, kouluttavat kyselytutkimuksen mukaan paineen ja rankaisujen avulla. Sitten seuraa mielenkiintoinen osuus: hevosen kouluttamattomuuden (koppiin vaan), paineen avulla kouluttamisen (luuta, liinat, säikyttely) ja kuljetuksessa havaittujen ongelmien välillä oli yhteys. Eli toisin sanoen, sitä todennäköisempää on saada lastausongelma, mitä vähemmän treenaa tai mitä enemmän hevosta treeneissä painostaa, pakottaa, juoksuttaa ja säikyttelee. Vastaavasti omaehtoisesti lastattavilla ongelmia esiintyi vähemmän ja riski joutua onnettomuuksiin oli pienempi.

Aiemmin ajattelin, että vapaana lastaamisen harjoittelu on turhaa, koska harvoin oikeilla matkoilla hevosta lähetellään ilman narua kyytiin. Sittemmin olen kuitenkin todennut, että yhtenä harjoituksena muiden joukossa sillä on paikkansa ja se sopii erityisesti niille, jotka reissaavat hevosen kanssa yksin ja sulkevat luukut ja takapuomin itse. Vapaana lastaamisessa näkyy heti motivaatio ja sen puute sekä se, onko harjoittelu maltettu tehdä loppuun asti kaikkine välivaiheineen. Se paljastaa ne kohdat, joissa on vielä parantamisen varaa. Vapaana lastautuminen on hauska testi siitä, missä vaiheessa lastaustreeni on. Se on kuitenkin eri asia kuin taluttamalla tai lähettämällä lastaaminen, mikä voi näkyä siinä, että hevonen on epävarma ja kömpelön oloinen. Tämä vaihe on kuitenkin ohimenevä ja monelle hevoselle terveellinenkin – oppimista tapahtuu myös yrityksen ja erehdyksen kautta.

Vapaana lastaamisessa on nopeasti ajateltuna kolme lähestymistapaa. Yksi on sellainen, että hevonen koulutetaan palkkioiden avulla normilastaukseen ja sitten vain katsotaan, mitä se tekee kun narua ei ole. Toinen on se, että hevonen koulutetaan alun perinkin vapaana, eikä narua koskaan ole ollutkaan. Kolmas on se, että hevonen opetetaan menemään koppiin paineen avulla tai lähettämällä ja sitten vain katsotaan mitä tapahtuu kun narua ei ole. Tavasta riippuen vapaana lastaamisessa on oleellista, mihin ihminen sijoittuu. Onko ihminen lähettäjän paikalla, kopissa sisällä vai jossain muualla? Onko ihmisen sijaintipaikka hevoselle vihje mennä traileriin? Ja vielä oleellisempaa on kysyä, onko tällä merkitystä jos näin on? Mielestäni sillä on merkitystä, varsinkin jos hevonen on koulutettu painostamalla. Jos koulutus on tehty onnistuneesti, hevonenhan marssii koppiin kun ihminen näyttää pienenkin merkin. Eri asia on se, pysyykö hevonen kopissa ja millä fiiliksellä se koppiin menee. Lastaustilanteessa hevonen voi tehdä täsmälleen halutun asian, vaikka se ei siitä pitäisi – tähänhän ”ei kysellä”-koulutus perustuu. Vaikka hevonen menisi koppiin juosten, se voi silti olla hermostunut. Palkkioiden avulla koulutettu hevonen voi olla myös kiireinen koppiin mennessään. Kiireisyys on kuitenkin erilaista, kun motivaatio on erilainen. Tästä aiheesta tulee juttu myöhemmin!

No, joka tapauksessa vapaana lastaaminen pienimmillä mahdollisilla ihmisen antamilla merkeillä on mielestäni hyvä treeni. Siinä on muutamia erityisen hyviä puolia. 1) hevonen saa rauhassa tutustua kuljetusvälineeseen. Tämä on usein aliarvostettu asia. Päin vastoin, hevosen ei yleensä anneta jäädä katselemaan tai haistelemaan vaan hoputetaan suoraan kyytiin. On itsestäänselvää, että mitä enemmän hevonen saa välineeseen tutustua, sitä helpommin se kykenee menemään sisälle. 2) hevonen saa tuntumaa siltaan ja kopin liikkeisiin. Mikäli lastaamisen ottaa vain talutusharjoituksena, tulee usein auttaneeksi hevosta jossain määrin. Kun se menee vapaana koppiin, se voi ponnistaa kyytiin lastaussillan sivusta ja työntää päätään etupuomin alta. Mikäli hevosen annetaan (turvallisuus huomioiden) tehdä näitä kommervenkkejä, se huomaa yrityksen ja erehdyksen kautta, mikä on kannattavaa ja mikä ei. Monelle hevoselle tyypillinen tapa kiertää lastaussillan sivuun jää kokonaan pois ilman toimenpiteitä, jos hevosen annetaan sitä tehdä ja laitetaan samalla sen motivaatio kuntoon. 3) koulutus toimii kognitiivisena virikkeenä. Kun koulutus perustuu täysin omaehtoisuuteen ja hevosella on milloin tahansa mahdollisuus poistua tilanteesta, kyseessä on virike ja se lisää hevosen hyvinvointia väsyttämällä päätä hyvällä tavalla – kyseessä on siis aivopähkinä tehokkaimmasta päästä.

Omaehtoisessa lastaustreenissä on eroa lähettämällä tai taluttamalla tehtävään harjoitteluun. Hevosella on vapaus tehdä mitä se haluaa, joten se käyttää välineitä usein totutusta poikkeavalla tavalla. Tämä ilmiö täytyy huomioida turvallisuudessa, eli varmistaa, että rakenteet ovat hevoselle turvallisia ja sillä on riittävät edellytykset selvitä pienistä ongelmanratkaisutehtävistä. Kaikille hevosille tämä treeni ei sovi – joillekin se voi olla liian itsenäistä toimintaa, johon ne kaipaavat ihmisen apua.

Omaehtoinen lastautuminen on monen haave ja tulevaisuuden toive, mutta se on oikeasti helpompaa kuin voit kuvitella! Aloita jo tänään jättämällä kaikki painostus pois tavallisesta lastaustreenistä ja tee havaintoja. Mihin hevonen menee jos sillä on vaihtoehtoja? Tuleeko se koppiin vain sinun perässäsi? Onko sen motivaatio kunnossa? Muuttuuko se kopissa kiireiseksi? Miten se osaa peruuttaa alamäkeen? Osaako se peruutusmerkin?

Liittymällä jäseneksi näet videon, jossa annan vinkit omaehtoisen lastautumisen harjoitteluun. Näet myös 25 muuta hevosiin liittyvää videota ja yhteensä liki 60 muuta jäsenille tarkoitettua videota!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Padalino et al., 2016

Video-opas lastausongelmiin

Lastautuminen ja matkustaminen ovat harjoiteltavia taitoja, joita on mahdollista kehittää jatkuvasti. Jos tällä hetkellä kisareissujen toiseksi suurin huoli on lastaaminen, mieti kuinka huojentavaa on kun siitä ei enää tarvitse stressata. Eikä tarvitse pohtia, kuinka paljon suorituskyvystä vie terää pois kuljettamisen aikana stressaaminen.

Traileriin menemisen ongelmat ovat melko yksinkertaisia ratkoa. Tällaisen hevosen tunnistaa siitä, että trailerin nähdessään se osoittaa stressin merkkejä ja yrittää vaihtaa suuntaa. Mitä enemmän huonoja kokemuksia hevosella on lastaamisesta tai matkustamisesta, sitä pidempi prosessi kouluttaminen on.

Isojen hevosten tyypillinen ongelma on se kohta, kun etujalat  tulevat lastaussillan yläosaan. Ne usein mittailevat traileria ja epäilevät, mahtuvatko sisälle. Ne saattavat lyödä päänsä ulos peruuttaessaan. Näiden osalta ongelma usein ratkeaa heti, kun ne saavat riittävästi kokemuksia mahtumisesta.

Osa hevosista menee mielellään sisään, mutta jos joku koskee takapuomiin tai liikkuu niiden takana, ne ampuvat vauhdilla ulos. Tämä ongelma on kinkkinen, koska tähän ei auta ns. vanhan kansan menetelmät, eli liinat tai takaa painostaminen. Näiden hevosten hyvä puoli on usein se, että itse traileriin meneminen ei ole ongelma.

Näiden lisäksi on hevosia, jotka kokevat matkustamisen ahtaassa tilassa epämiellyttävänä. Ne eivät halua tai uskalla ottaa tukea seinistä tai etupuomista ja saattavat pelätä kaatuvansa matkan aikana. Nämä hevoset saattavat ilmentää epämukavuutta kuopimalla tai stressaamalla muuten.


Eikö hevonen mene koppiin? Saako se kilarit koppiin mentyään? Pyrkiikö se pois? Onko se hiessä jokaisen kuljetuksen jälkeen?

Lastauksen pikakoulutus-videosarja tarjoaa käytännönläheisen lähestymistavan lastausongelmiin. Videoiden kautta pystyt analysoimaan, missä tarkalleen oman hevosesi ongelma on ja saat vinkit siihen, miten voit ongelmaa lähteä purkamaan.

Saat vinkit mm. näihin asioihin: mikä rooli luudalla on lastaamisessa? Milloin voi käyttää liinoja? Miksi lastausharjoituksissa kannattaa käyttää ruokaa palkkiona? Miltä hevosen pitäisi näyttää kopissa ollessaan? Miksi on toivottavaa, että se kuopii lastaussillalla?

Lastausongelma ennakoi vahinkoja

On hevosia, jota eivät mene traileriin. Sitten on niitä,  jotka menevät mutta eivät pysy. Ja vielä niitä, jotka hilluvat matkan aikana.

Tutkijat selvittivät kyselyn avulla lastaus- ja kuljetusongelmia. Kävi ilmi, että liki 40 % vastaajista kärsi ongelmista, pääosin lastaamisen aikana. Hämmentävä tulos oli se, että liki puolet vastaajista eivät lainkaan kouluttaneet hevosia matkustamiseen tai lastaamiseen. Liki neljännes vastaajista käyttin operanttia ehdollistamista koulutusmenetelmänä, ja heistä 98 % käytti negatiivista vahvistetta/positiivista rankaisua.

Ei-kouluttaminen ja paineen poistolla kouluttaminen olivat riskitekijöitä onnettomuuksiin ja näillä ryhmillä esiintyi muita enemmän ongelmia lastaamisessa ja kuljettamisessa. Vastaavasti totuttamalla koulutetuilla tai omaehtoisesti lastattavilla ongelmia esiintyi vähemmän ja riski joutua onnettomuuksiin oli pienempi.

Mitä rauhallisempi hevonen on lastaustilanteessa, sitä varmemmin myös matka sujuu hyvin. Mitä vähemmän apukeinoja tai painostamista lastaustilanteessa käytetään, sitä rauhallisempina hevoset yleensä pysyvät. Liinat, luudat, silmien peittäminen ym. saattavat aiheuttaa lastaajalle tunteen tilanteen hallitsemisesta – pakko- tai painostuskeinoin lastaaminen hyvin harvoin helpottaa toimenpidettä tulevaisuudessa. Lisäksi lastaustilanteen tunnetila voi jäädä päälle ja äityä paniikiksi matkan aikana. Kilpahevoselle stressitön matkustaminen on ehdoton edellytys; muuten antaa kilpakumppaneille turhan paljon tasoitusta.

Tämä on ensimmäinen tutkimus, jossa havaitaan negatiivisen vahvisteen eli paineen poiston käyttäminen yhteys lastaamiseen ja kuljettamiseen liittyviin ongelmakäytöksiin. Se on minusta erittäin mielenkiintoinen pointti; painetta poistamalla hevonen kyllä saadaan koppiin, mutta koulutusmenetelmällä on tilastollisesti (joo, kyselytutkimus, mutta silti) yhteys siihen, että ongelmia lastaamisen ja kuljettamisen aikana tulee.

Tutkijat suosittelevat totuttamista ja itselastausta menetelminä, joihin liittyy pienempi onnettomuus- ja käytösongelmariski. Miksei tässä ole mainintaa positiivisesta vahvisteesta? Koska sitä ei mainittu käytettävän. Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu positiivisen vahvisteen hyödyt; hevonen viettää mielellään aikaa ihmisen kanssa, se pitää päätään alempana ja on ennakoitavampi. Tällaista hevosta on mukava käsitellä.

Vuonna 2010 testaamani tapa kouluttaa hevosia turvalliseen lastaamiseen on edelleen minulla käytössä. Toki vuosien aikana olen oppinut lisää koulutusta helpottavia kikkoja, mutta perusperiaate on sama kuin kuusi vuotta sitten. Testiin osallistui tuolloin 24 hevosta Harjun oppimiskeskuksesta ja tulosten mukaan tehtävän pilkkominen pieniin osiin sekä positiivisen vahvisteen käyttö kannattaa!

Padalino et al., 2016

Dia1

 

Lastausongelman monet kasvot

Hevonen ja traileri eivät ole lähtökohtaisesti ylimmät ystävykset. Hevosen dna:han ei ole koodattu sitä, miten traileriin mennään ja siellä pysytään. Esimerkiksi verrattuna kissaan, hevonen on usein hankalampi lastattava, koska sille on epälajityypillistä hakeutua ahtaisiin suljettuihin tiloihin. Yleisesti ottaen puhutaan lastausongelmasta, vaikka ongelmien ilmentymisessä on suuria hevoskohtaisia eroja.

Lastautuminen ja matkustaminen eivät ole hevosen ominaisuuksia, vaan taitoja. Taitoja on mahdollista kehittää jatkuvasti. Jos tällä hetkellä kisareissujen toiseksi suurin huoli on lastaaminen, mieti kuinka huojentavaa on kun siitä ei enää tarvitse stressata.

Itse asiassa traileriin menemisen ongelmat ovat melko yksinkertaisia ratkoa. Tällaisen hevosen tunnistaa siitä, että trailerin nähdessään se osoittaa stressin merkkejä ja yrittää vaihtaa suuntaa. Mitä enemmän huonoja kokemuksia hevosella on lastaamisesta tai matkustamisesta, sitä pidempi prosessi kouluttaminen on.

Isojen hevosten tyypillinen ongelma on se kohta, kun etujalat  tulevat lastaussillan yläosaan. Ne usein mittailevat traileria ja epäilevät, mahtuvatko sisälle. Ne saattavat lyödä päänsä ulos peruuttaessaan. Näiden osalta ongelma usein ratkeaa heti, kun ne saavat riittävästi kokemuksia mahtumisesta.

Osa hevosista menee mielellään sisään, mutta jos joku koskee takapuomiin tai liikkuu niiden takana, ne ampuvat vauhdilla ulos. Tämä ongelma on kinkkinen, koska tähän ei auta ns. vanhan kansan menetelmät, eli liinat tai takaa painostaminen. Näiden hevosten hyvä puoli on usein se, että itse traileriin meneminen ei ole ongelma.

Näiden lisäksi on hevosia, jotka kokevat matkustamisen ahtaassa tilassa epämiellyttävänä. Ne eivät halua tai uskalla ottaa tukea seinistä tai etupuomista ja saattavat pelätä kaatuvansa matkan aikana. Nämä hevoset saattavat ilmentää epämukavuutta kuopimalla tai stressaamalla muuten.

Yksi lastausongelmista ei ole varsinaisesti lastausongelma. Se on sosiaalisen eristämisen aiheuttama stressi. Sen voi havaita siitä, että hevonen menee traileriin kaverin kanssa, mutta ei yksin.

Tässä muutama vinkki, joilla oman hevosen ongelmaa voi lähestyä:

  1. Analysoi, missä osa-alueessa hevosellasi on ongelma. Eikö se halua traileriin, vai tuleeko se sieltä liian pikaisesti pois? Meneekö se kiltisti, mutta ei rauhoitu matkustamiseen? Onko se hyperreaktiivinen takana tapahtuvaan liikkeeseen?
  2. Varmista, että hevonen haluaa traileriin. Sillä täytyy olla joku syy sisälle menemiseen. Syy voi olla se, että muualla on kurjaa (en suosittele) tai se, että trailerissa on mukavaa.
  3. Varmista, että hevonen osaa eteen- ja peruutusmerkin. Oletko huomannut, että kun hevosta vedetään lastaussillalla narusta eteenpäin, se oikeasti reagoikin peruuttamalla ulos? Tämä voi tarkoittaa sitä, että jo perustaitojen harjoittelulla pääsee pitkälle.
  4. Mieti myös omaa toimintaasi. Hermojen menettäminen johtaa usein arvaamattomaan käyttäytymiseen lastaustilanteessa, mikä ei vie prosessia yhtään eteenpäin. Pysy siis rauhallisena, äläkä ota hevosen käyttäytymistä henkilökohtaisesti.

Olen kehittänyt ja testannut TRO-lastausmenetelmän, jonka avulla ratkaisu voidaan löytää jokaiseen edellä mainittuun ongelmatyyppiin. Koulutusjakson läpikäyneillä hevosilla lastaamiseen kuluva aika lyheni merkittävästi, stressi- ja pakoreaktiot vähentyivät sekä hevosten syke lastaustilanteessa aleni merkittävästi lähtötasoon verrattuna.

Onko tallillanne muutama muukin, jolla on parannettavaa lastaamisessa? Nyt on mahdollista saada pienryhmissä viikottaista lastausvalmennusta kotitallillanne. Koulutus sopii kaikille, vaikka ns. ongelmaa ei olisikaan tai vaikka aloittaisit aivan alusta varsan kanssa. Vaikka kaikki menisi hyvin, voi tavoitteen aina laittaa korkeammalle; jos hevonen menee hyvin koppiin ja matkustaa hyvin, tavoitteena voi olla se, että saat hevosen lastattua ilman avustajaa.

Dia1

 

 

Hevosen kouluttaminen matkustamiseen on tarpeellinen, mutta voi olla rasittava projekti. Monesti ongelma saattaa olla yksittäisessä asiassa, kuten takapuomin kiinnittämisessä. Tallikäynnillä keskitytään usein tähän ongelmakohtaan, eikä välttämättä kokonaisuuteen. Lyhyestä tapaamisesta jää usein mieleen vain muutamia asioita, eikä kirjallisiakaan ohjeita ole välttämättä kovin helppo noudattaa omin päin.

Uskon, että  tekemällä itse asioita käytännössä on paras tapa oppia. Ainakin parempi tapa kun se, että seisoo tumput suorina katsomassa kun joku demoaa lastaamista. Kun materiaali on netissä käytössä opastusvideoineen, siihen on helppo palata heti koulutussession jälkeen. Myös oman harjoittelun videointi on erittäin hyvä tapa kehittää omaa toimintaa.

Verkkokurssilla saat kaiken materiaalin yksityiskohtaisine ohjeineen käyttöösi. Kenenkään ei tarvitse matkustaa mihinkään, vaan voit käyttää kaiken energiasi oman hevosesi kouluttamiseen. Lisäksi saat yksilöllistä ohjausta aina silloin kun tarvitset.

***********

Hevosten lastauskoulutuskurssilla harjoitellaan lastaamista pieniin osiin pilkottuna niin, ettet välttämättä tarvitse edes traileria ensimmäisissä harjoituksissa. Trailerissa olemisesta tehdään hevoselle mahdollisimman palkitsevaa, jotta se kykenee matkustamaan siellä rauhallisena. Opetusmenetelmänä käytetään operanttia ehdollistamista ja positiivisen vahvistamiseen perustuvia tekniikoita. Koulutus on verkkovalmennus, osallistuminen ja harjoittelu ajasta ja paikasta riippumatonta. Kurssin kesto 6 viikkoa, aloitus 16.8. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: http://www.koirakouluverkossa.fi/tuotteet.html?id=3/17

**********

Koirakoulu Verkossa kursseille voi osallistua kahdella tapaa:

– Yksilöllinen ohjaus – Yksilölliseen ohjaukseen osallistuvat voivat videoida harjoituksiaan ja postittaa niitä koulutusympäristöön jossa kouluttaja kommentoi harjoituksia ja ohjaa osallistujia niissä eteenpäin. Helppokäyttöinen koulutusympäristö on salattu, joten sinne postitetut kommentit ja videot eivät näy julkisesti internetissä. Yksilöllisen ohjauksen paikkoja on kursseilla rajoitetusti.

– Lukuoikeudet kurssimateriaaleihin – Ostamalla lukuoikeudet kurssimateriaaleihin osallistujat näkevät kurssin materiaalit ja videot, mutta eivät saa oikeutta postittaa harjoituksistaan kommentteja tai videoita eivätkä kouluttajan ohjausta harjoituksiinsa. Luku- ja katseluoikeudet hankkimalla osallistuja näkee kaikki kurssin materiaalit ja videot, sekä voi seurata yksilölliseen ohjaukseen osallistuvien harjoittelun etenemistä.

Klikkaa kuvaa ja ilmoittaudu kurssille!

 

lastauskurssi

 

Oli kyseessä mikä ongelma tahansa, aina kannattaa yrittää analysoida sitä hiukan syvemmältä.

Meidän ihmisten mielestä esimerkiksi lastaaminen tai koiran kynsien leikkaaminen ovat kumpikin yksi tapahtuma. Jos siinä on ongelma, eli emme saavuta haluttua lopputulosta, saatamme todeta että hevosella on lastausongelma tai koira ei anna leikata kynsiä. Ongelma tuntuu äkkiä isolta, eikä välttämättä tiedä, mistä sitä voisi lähteä ratkomaan.

Ensimmäisenä kannattaa purkaa tilanne palasiin. Mitä kaikkea hevosen kuljettaminen trailerilla sisältää?

  • hevonen kävelee traileriin sisälle
  • hevonen pysyy sisällä
  • hevonen seisoo, kun takapuomi kiinnitetään
  • ..kun takaluukku kiinnitetään
  • … kun yläluukku kiinnitetään
  • … kun hevonen kytketään edestä kiinni
  • … kun etuovi suljetaan
  • .. kun auto käynnistetään
  • … kun auto liikkuu
  • … kun auto pysähtyy
  • .. jne.
  • kunnes hevonen irrotetaan ja se peruuttaa ulos

Kannattaa tehdä oma lista siitä, mitä kaikkea valmis suoritus sisältää ja vetää yli kaikki ne kohdat, joissa ei ole ongelmaa. Lastausongelmaisen hevosen todelliseksi ongelmakohdaksi voi paljastua usein se, ettei se kestä takapuomin kiinnittämistä. Kaikki vaiheet ennen sitä ja sen jälkeen saattavat sujua ongelmitta. Kun ongelma rajataan, ei tarvitse aloittaa koko hommaa alusta vaan voi keskittyä siihen osaan, jossa ongelmia esiintyy.

Koiran kynsien leikkaamisessa kaikki saattaa sujua hyvin siihen asti kunnes otetaan leikkurit käteen. Koira voi osata olla rennosti paikoillaan halutussa asennossa ja antaa käsitellä tassuja ja varpaita, mutta leikkuri on varsinainen ongelma. Silloin koulutusta ei tarvitse aloittaa aivan alusta, vaan voi keskittyä leikkureihin vastaehdollistamiseen.

analysointi

Kun varsinainen ongelmakohta on löydetty, voidaan miettiä sitä tarkemmin. Jos hevonen ryntää ulos, kun takapuomia kiinnitetään, mikä käytöksen laukaisee? Ehkä takana liikkuvat ihmiset tai ääni, joka takapuomista kuuluu. Mitä hevonen tekee? Peruuttaa vauhdilla pihalle. Mikä käytöstä ylläpitää? Hevonen pääsee toistuvasti inhottavasta tilanteesta pois.

Analysoinnin jälkeen voidaan valita työkalupakista sopivat koulutusmenetelmät, joilla ongelmakohtaa työstetään.

 

 

 

Matkustamiseen liittyy hevosilla useita hankalia asioita. Ne eivät 1) halua mennä ahtaisiin pimeisiin paikkoihin, 2) olla päästään kiinnitettyinä heiluvassa kulkuneuvossa, 3) halua olla erossa lajitovereistaan. Varsinkin usein toistuva kaava, jossa hevonen viedään keinolla millä tahansa traileriin ja palkkioksi tästä kuljetetaan pois kavereiden luota, saa kuljetuksen tuntumaan yhä hankalammalta. Hevonen oppii, ettei sen kannata mennäkään traileriin, koska siitä ei seuraa mitään hyvää. Osa hevosista on helpompi lastata kotiin päin, ehkä siksi että kotiin saapuminen on palkitsevaa.

Joskus on vaikea arvata, mikä hevosen mielestä trailerissa on juuri se hankalin asia. Toisille se on kavereista eroon joutuminen. Tämän huomaa siitä, että seurahevosen kanssa kuljetusongelmaa ei ole.

Tutkijat ovat huomanneet, että yksin matkustamista stressaaville hevosille voi olla apua traileriin tai autoon asennettavasta peilistä. Tutkimuksessa peili melkein korvasi kaverin, hevoset viettivät enemmän aikaa syöden ja hirnuivat ja melskasivat vähemmän kuin yksin.

Peili voi olla hyvä lisä. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise ongelmaa. Lisäksi tarvitaan paljon harjoittelua, jotta hevonen kokee trailerin lieveilmiöineen kannattavana asiana. Tuskin peilistä kuitenkaan haittaa on, varsinkaan jos hevonen joutuu usein matkustamaan yksin, eikä pidä siitä.

Rachel Kay and Carol Hall. 2009. The use of a mirror reduces isolation stress in horses being transported by trailer. Applied Animal Behaviour Science. 116(2-4): 237-243.