Lastausongelman monet kasvot

Hevonen ja traileri eivät ole lähtökohtaisesti ylimmät ystävykset. Hevosen dna:han ei ole koodattu sitä, miten traileriin mennään ja siellä pysytään. Esimerkiksi verrattuna kissaan, hevonen on usein hankalampi lastattava, koska sille on epälajityypillistä hakeutua ahtaisiin suljettuihin tiloihin. Yleisesti ottaen puhutaan lastausongelmasta, vaikka ongelmien ilmentymisessä on suuria hevoskohtaisia eroja.

Lastautuminen ja matkustaminen eivät ole hevosen ominaisuuksia, vaan taitoja. Taitoja on mahdollista kehittää jatkuvasti. Jos tällä hetkellä kisareissujen toiseksi suurin huoli on lastaaminen, mieti kuinka huojentavaa on kun siitä ei enää tarvitse stressata.

Itse asiassa traileriin menemisen ongelmat ovat melko yksinkertaisia ratkoa. Tällaisen hevosen tunnistaa siitä, että trailerin nähdessään se osoittaa stressin merkkejä ja yrittää vaihtaa suuntaa. Mitä enemmän huonoja kokemuksia hevosella on lastaamisesta tai matkustamisesta, sitä pidempi prosessi kouluttaminen on.

Isojen hevosten tyypillinen ongelma on se kohta, kun etujalat  tulevat lastaussillan yläosaan. Ne usein mittailevat traileria ja epäilevät, mahtuvatko sisälle. Ne saattavat lyödä päänsä ulos peruuttaessaan. Näiden osalta ongelma usein ratkeaa heti, kun ne saavat riittävästi kokemuksia mahtumisesta.

Osa hevosista menee mielellään sisään, mutta jos joku koskee takapuomiin tai liikkuu niiden takana, ne ampuvat vauhdilla ulos. Tämä ongelma on kinkkinen, koska tähän ei auta ns. vanhan kansan menetelmät, eli liinat tai takaa painostaminen. Näiden hevosten hyvä puoli on usein se, että itse traileriin meneminen ei ole ongelma.

Näiden lisäksi on hevosia, jotka kokevat matkustamisen ahtaassa tilassa epämiellyttävänä. Ne eivät halua tai uskalla ottaa tukea seinistä tai etupuomista ja saattavat pelätä kaatuvansa matkan aikana. Nämä hevoset saattavat ilmentää epämukavuutta kuopimalla tai stressaamalla muuten.

Yksi lastausongelmista ei ole varsinaisesti lastausongelma. Se on sosiaalisen eristämisen aiheuttama stressi. Sen voi havaita siitä, että hevonen menee traileriin kaverin kanssa, mutta ei yksin.

Tässä muutama vinkki, joilla oman hevosen ongelmaa voi lähestyä:

  1. Analysoi, missä osa-alueessa hevosellasi on ongelma. Eikö se halua traileriin, vai tuleeko se sieltä liian pikaisesti pois? Meneekö se kiltisti, mutta ei rauhoitu matkustamiseen? Onko se hyperreaktiivinen takana tapahtuvaan liikkeeseen?
  2. Varmista, että hevonen haluaa traileriin. Sillä täytyy olla joku syy sisälle menemiseen. Syy voi olla se, että muualla on kurjaa (en suosittele) tai se, että trailerissa on mukavaa.
  3. Varmista, että hevonen osaa eteen- ja peruutusmerkin. Oletko huomannut, että kun hevosta vedetään lastaussillalla narusta eteenpäin, se oikeasti reagoikin peruuttamalla ulos? Tämä voi tarkoittaa sitä, että jo perustaitojen harjoittelulla pääsee pitkälle.
  4. Mieti myös omaa toimintaasi. Hermojen menettäminen johtaa usein arvaamattomaan käyttäytymiseen lastaustilanteessa, mikä ei vie prosessia yhtään eteenpäin. Pysy siis rauhallisena, äläkä ota hevosen käyttäytymistä henkilökohtaisesti.

Olen kehittänyt ja testannut TRO-lastausmenetelmän, jonka avulla ratkaisu voidaan löytää jokaiseen edellä mainittuun ongelmatyyppiin. Koulutusjakson läpikäyneillä hevosilla lastaamiseen kuluva aika lyheni merkittävästi, stressi- ja pakoreaktiot vähentyivät sekä hevosten syke lastaustilanteessa aleni merkittävästi lähtötasoon verrattuna.

Onko tallillanne muutama muukin, jolla on parannettavaa lastaamisessa? Nyt on mahdollista saada pienryhmissä viikottaista lastausvalmennusta kotitallillanne. Koulutus sopii kaikille, vaikka ns. ongelmaa ei olisikaan tai vaikka aloittaisit aivan alusta varsan kanssa. Vaikka kaikki menisi hyvin, voi tavoitteen aina laittaa korkeammalle; jos hevonen menee hyvin koppiin ja matkustaa hyvin, tavoitteena voi olla se, että saat hevosen lastattua ilman avustajaa.

Dia1

 

 

Joskus tulee sellainen olo, että hevonen toimii kuin ajatus vaikka ei itse sano mitään tai pyydä mitään tai käytä mitään merkkejä. Tämä ilmiö kertoo siitä, kuinka taitava hevonen on a) lukemaan pieniä vihjeitä meissä, b) lukemaan ympäristön vihjeitä ja c) ymmärtämään, missä järjestyksessä asiat yleensä tapahtuvat.

Kun kaikki sujuu, ei ole ongelmaa. Mistä ongelma sitten syntyy? Ongelma voidaan määritellä monelle tavalla, mutta yleensä ongelma on se, jos hevonen ei käyttäydykään odotetulla tavalla. No mistä tämä sitten johtuu?

Otetaan esimerkiksi suomenhevonen, joka on muuten kiltti taluttaa, mutta nähdessään trailerin se lähtee jyräämään. Johtuuko ongelma taluttajasta? Ehkä hänen mielentilansa on väärä? Ehkä hänen hermostuneisuutensa tarttuu hevoseen? Ehkä hänellä on eriparisukat? Loppuuko hevosen jyrääminen, jos taluttaja ottaa beetasalpaajia ja psyykkaa itseluottamusta itseensä ja lukee kuinka olet hyvä johtaja-kirjan?

Johtuuko jyrääminen kuitenkin hevosesta? Onko sillä ollut tavallista pidempi kengitysväli? Kaipaisiko se psylliumkuuria? Haluaako se tahallaan ärsyttää taluttajaa? Mikäli jyrääminen on kertaluontoista, joku fyysinen syy tai vaikkapa ärsykekuorma voivat vaikuttaa asiaan. Jos jyrääminen on säännönmukaista ja sitä tapahtuu vain trailerin lähellä, voidaan nopeasti päätellä, että traileri jotenkin liittyy asiaan.

Kun asiat sujuvat, saatamme tuudittautua käsitykseen, että hevonen vastaa energiakenttämme viesteihin, niin herkkä se on. Sitten jos tulee ongelmia, on loogista etsiä syytä enrgiakentästä. Voi toki olla, että syy löytyykin energioista, mutta se ei olisi ensimmäinen heinäkasa, josta lähtisin neulaa etsimään.

Joskus kannattaa myös tarkistaa, ymmärtääkö hevonen perusmerkit: osaako se liikkua eteen, pysähtyä, kääntyä ja peruuttaa. Pyynnöstä. Vaikka olisit kuinka hermostunut, voit toimia tuloksellisesti hevosen kanssa jos se tietää, mitä tilanteessa seuraavaksi on tapahtumassa. Mitä taluttajan hermostuneisuus haittaa lastaustilanteessa, jos hevosella on selkeä päämäärä?

Moni arkinen asia liittyy tavalla tai toisella yksinkertaisten ja helppojen asioiden sujumiseen. Asiat saattavat sujua omalla tallilla, omassa pihapiirissä tai omassa maneesissa. Ne eivät kuitenkaan suju vieraassa paikassa tai jos paikalla on yllättäviä häiriötekijöitä. Aina ei kannata syyllistää itseään ja ajatella, että on huono ihminen. Kannattaa treenata pahan päivän varalle!

Tämä kuva on loistava! Se kiteyttää tyypillisimmän ajattelun käytösongelmissa – käyttäytyminen on monissa tapauksissa aivan normaalia, mutta se häiritsee omistajaa.

12401907_10207460531407928_2140131686061335274_o

 

Tyypillisiä ongelmia esimerkiksi hevosten kanssa ovat lastaaminen, kiinnisitominen, jalkojen nostelu tai kengitys, läheisriippuvuus, varusteiden pukeminen, säikkyminen… Ja moni muu asia. Itse asiassa näin toimiva hevonen on enemmän normaali kuin epänormaali. Sen koulutus voi olla kesken. Nämä lajityypilliset ominaisuudet ovat sellaisia, joihin hevonen täytyy huolellisesti valmistella. Nämä asiat ovat meille ihmisille itsestäänselvyyksiä, mutta hevosille keskimäärin hyvin vaikeita.

Läheisiippuvuus on yksi esimerkki ongelmasta, johon moni törmää. Hevonen ei suostu yksin poistumaan muiden näkyvistä, ei lähde pihasta pois tai ei jää yksin talliin. Erittäin sosiaaliselle eläimelle sosiaalinen eristäminen lajitovereista on lähtökohtaisesti hankalaa, ja hevonen on erikseen koulutettava sietämään eristystä. Sama pätee lastaamiseen, kiinni sitomiseen, jalkojen nosteluun ja varusteiden pukemiseen sekä selkäännousuun – kaikki tilanteet saattavat muistuttaa hyökkäystä tai vakavaa vaaraa, mikä aiheuttaa hevosessa pelkoreaktion. Pakoeläin ei halua joutua nurkkaan ahdistetuksi eikä se halua takertua päästään tai jalastaan kiinni mihinkään. Myös aggressiivinen käytös on normaalia; kaikki terveet eläimet puolustautuvat uhkatilanteissa, jos paon mahdollisuus on poistettu.

 

Lajityypillinen-käyttäytyminen

Kaikilla eläimillä on tarve käyttäytyä lajilleen tyypillisellä tavalla, ja tämä tosiasia kannattaa ottaa huomioon. Meidän silmissämme huono käytös on siis joskus täysin normaalia. Lisähaasteen aiheuttaa se, että näiden luontaisesti hankalien asioiden kouluttaminen voi viedä enemmän aikaa ja vaivaa kuin luontaisesti helpompien asioiden opettelu. Monesti ihmisten asenne eläimelle luontaisesti hankalia asioita kohtaan on väheksyvä, koska mielestämme niissä ei vielä tapahdu mitään oman harrastuksemme kannalta oleellista – saatamme pitää niitä tehdasasetuksina.

Millainen sitten on normaali eläin? Normaali eläin käyttäytyy samalla tavalla, kuin valtaosa kyseisen lajin edustajista. Kaikki lajityypillinen käyttäytyminen on eläimelle normaalia. Esimerkiksi hevoselle on normaalia pureskella karsinan seiniä, säikkyä uusia asioita ja huutaa kavereiden perään. Mikäli nämä asiat ärsyttävät, kannattaa a) suunnata ei-toivottua toimintaa sallittuun kohteeseen, b) opettaa uusia toimintamalleja pelästymistilanteisiin ja c) tehdä vaikeista asioista kannattavia.

ongelmakaavio

 

 

Oli kyseessä mikä ongelma tahansa, aina kannattaa yrittää analysoida sitä hiukan syvemmältä.

Meidän ihmisten mielestä esimerkiksi lastaaminen tai koiran kynsien leikkaaminen ovat kumpikin yksi tapahtuma. Jos siinä on ongelma, eli emme saavuta haluttua lopputulosta, saatamme todeta että hevosella on lastausongelma tai koira ei anna leikata kynsiä. Ongelma tuntuu äkkiä isolta, eikä välttämättä tiedä, mistä sitä voisi lähteä ratkomaan.

Ensimmäisenä kannattaa purkaa tilanne palasiin. Mitä kaikkea hevosen kuljettaminen trailerilla sisältää?

  • hevonen kävelee traileriin sisälle
  • hevonen pysyy sisällä
  • hevonen seisoo, kun takapuomi kiinnitetään
  • ..kun takaluukku kiinnitetään
  • … kun yläluukku kiinnitetään
  • … kun hevonen kytketään edestä kiinni
  • … kun etuovi suljetaan
  • .. kun auto käynnistetään
  • … kun auto liikkuu
  • … kun auto pysähtyy
  • .. jne.
  • kunnes hevonen irrotetaan ja se peruuttaa ulos

Kannattaa tehdä oma lista siitä, mitä kaikkea valmis suoritus sisältää ja vetää yli kaikki ne kohdat, joissa ei ole ongelmaa. Lastausongelmaisen hevosen todelliseksi ongelmakohdaksi voi paljastua usein se, ettei se kestä takapuomin kiinnittämistä. Kaikki vaiheet ennen sitä ja sen jälkeen saattavat sujua ongelmitta. Kun ongelma rajataan, ei tarvitse aloittaa koko hommaa alusta vaan voi keskittyä siihen osaan, jossa ongelmia esiintyy.

Koiran kynsien leikkaamisessa kaikki saattaa sujua hyvin siihen asti kunnes otetaan leikkurit käteen. Koira voi osata olla rennosti paikoillaan halutussa asennossa ja antaa käsitellä tassuja ja varpaita, mutta leikkuri on varsinainen ongelma. Silloin koulutusta ei tarvitse aloittaa aivan alusta, vaan voi keskittyä leikkureihin vastaehdollistamiseen.

analysointi

Kun varsinainen ongelmakohta on löydetty, voidaan miettiä sitä tarkemmin. Jos hevonen ryntää ulos, kun takapuomia kiinnitetään, mikä käytöksen laukaisee? Ehkä takana liikkuvat ihmiset tai ääni, joka takapuomista kuuluu. Mitä hevonen tekee? Peruuttaa vauhdilla pihalle. Mikä käytöstä ylläpitää? Hevonen pääsee toistuvasti inhottavasta tilanteesta pois.

Analysoinnin jälkeen voidaan valita työkalupakista sopivat koulutusmenetelmät, joilla ongelmakohtaa työstetään.

 

 

 

Hevosen lastaaminen on joskus suuri show. On avustajaa, välineitä, huutoa, kiskomista, hikoilua ja neuvojaa.

Lastaaminen on usein ihmiselle suurempi henkinen haaste kuin hevoselle. Traileriin ja tilanteeseen liittyy huonoja kokemuksia. Joskus on hämmentävää huomata, että hevosen silmin koppi on kuin mikä tahansa ahdas ja pimeä tila, johon mennään kävellen ja tullaan peruuttamalla pois.

Pilko lastaaminen pieniin osiin ja harjoittele yksi pala kerrallaan. Oikeaa traileria tai autoa tarvitaan vasta koulutuksen loppuvaiheessa, siihen asti pärjää hyvällä mielikuvituksella ja kekseliäisyydellä.

Lastaamisen voi nähdä monella tavalla, mutta tässä on muutama seikka, joita voi treenata:

  • Erilaisten alustojen päällä kävely ja peruuttaminen
  • Ahtaisiin tiloihin kävely ja peruuttaminen pois
  • Takana tapahtuvan liikkeen sietäminen (avustaja, puomi, silta)

Katso video ja huomaa, että joskus luuta on lastaustilanteessa todellakin tarpeellinen!

Hevosen lastaaminen tuppaa olemaan stressaava kokemus sekä lastaajalle että lastattavalle.  Lastaus ja kuljettaminen nostavat sykettä, kohottavat syljen ja plasman kortisolipitoisuuksia sekä stimuloivat lihastoimintaa. On arveltu että matkan aikana tapahtuva tasapainottelu ja asennon korjaaminen saattavat olla yksi merkittävimmistä stressin aiheuttajista. Kuljettaminen on fyysisesti raskasta; kohonnut syke ja jatkuva asennon vaihtelu vaativat kuntoa.

Lastaus- ja kuljetustilanne on tutkimusten mukaan etenkin nuorille hevosille epämiellyttävä, mutta herättää tunteita myös kokeneemmissa hevosissa – useimpien hevosten syke nousee lastaustilanteessa. Myös kokeneilla matkustajilla kuljettaminen aiheuttaa reaktioita, mutta ne yleensä tasoittuvat nopeammin kuin kokemattomilla hevosilla.

Kuljetuksen aikana hevoset syövät yleensä vähemmän kuin paikallaan olevassa trailerissa – matkustamisen aiheuttama stressi vähentää kuljetuksenaikaista syömishalukkuutta. Rauhallisimmin matkustavat yleensä ne hevoset, joilla on matkaseuraa; yksin matkustaminen voi aiheuttaa stressiä.

Kuljetusmukavuuteen vaikuttavat lastaustilanteen miellyttävyys: kouluta hevonen traileriin mieluummin ruokapalkkioiden avulla kuin pakottamalla. Lisäksi kuljettajan ajotapa vaikuttaa hevosen mukavuuteen erityisen paljon – mitä keikkuvampi kyyti, sitä enemmän hevonen joutuu työskentelemään säilyttääkseen tasapainonsa. Lisäksi kannattaa ottaa mukaan matkaseuraa sekä riittävästi syötävää stressiä vähentämään.

Koulutusapua lastaamiseen tarjoaa Vainu.

Nicola Cross, Fraukje van Doorn, Caroline Versnel, Judy Cawdell-Smith, Clive Phillips,(2008), ‘Effects of lighting conditions on the welfare of horses being loaded for transportation’, Journal of Veterinary Behavior 3: 20-24.

A. Schmidt, S. Biau, E. Möstl, M. Becker-Birck, B. Morillon, J. Aurich, J.-M. Faure, C. Aurich, (2009), ‘Changes in cortisol release and heart rate variability in sport horses during long-distance road transport’, Domestic Animal Endocrinology (in press).

Rachel Kay, Carol Hall, (2009), ‘The use of a mirror reduces isolation stress in horses being transported by trailer’, Applied Animal Behaviour Science 116: 237–243.

G. Giovagnolia, M. T. Marinuccia, A. Bollaa, A. Borgheseb, (2002), ‘Transport stress in horses: an electromyographic study on balance preservation’, Livestock Production Science 73: 247–254.

Natalie K. Waranav, Derek Cuddefordb, (1995), ‘Effects of loading and transport on the heart rate and behaviour of horses’, Applied Animal Behaviour Science 43: 71-81.

Alice Schmidt, Erich Möstl, Christiane Wehnert, Jörg Aurich, Jürgen Müller, Christine Aurich, (2010), ‘Cortisol release and heart rate variability in horses during road transport’, Hormones and Behavior 57: 209–215.