Kissat temppuilemaan – näin pääset alkuun

Temppujen harjoittelusta on monia hyötyjä kissalle. Vaikka temppu olisi täysin tarpeeton ja turha, sillä on silti suuri merkitys ja se on hyvinvointiteko. Kouluttamalla tarpeellisia tai turhia temppuja kissallesi opit tuntemaan sitä aivan uudella tavalla, opit tunnistamaan mikä sille on tärkeää ja opit samalla myös sen stressistä – parhaassa tapauksessa opit tunnistamaan jos kissalla ei ole kaikki kunnossa.

Käydään ensin läpi mitä hyötyä koulutuksesta on.

Suhde kissan ja omistajan välillä paranee, kun koulutusta tehdään omaehtoisuuteen ja palkitsemiseen perustuen. Mitä tämä sitten tarkoittaa? Suhde muodostuu sarjasta vuorovaikutustilanteita. Koulutustilanne on vuorovaikutustilanne, joka on sävyltään positiivinen. Koulutus tuottaa sivutuotteena hauskaa yhdessä tekemistä eli hyviä vuorovaikutustilanteita, jotka tallettuvat suhdepankkiin. Mitä enemmän suhdepankissa on plussaa, sitä enemmän kissa voi luottaa omistajaan ja sitä positiivisemmin kissa ajattelee myös tulevista vuorovaikutustilanteista.

Kouluttaminen vähentää stressiä ja lisää hyvinvointia. Mitä ihmettä, voiko herkkuja syöttämällä muka parantaa kissan terveyttä? Kyllä voi. Kouluttamalla vaikutetaan välittäjäaineisiin ja sitä kautta tunnetilaan ja edelleen mielialaan. Kun kissa on hyvällä tuulella, se ei ole niin altis stressaaville tilanteille ja se palautuu stressistä nopeammin. Hyvä tuuli myös puskuroi huonoja kokemuksia. Mitä vähemmän kissa stressaa, sitä vähemmän altis se on mm. tulehduksille. Kouluttaminen osana virikeohjelmaa vaikuttaa kissan aikabudjettiin. Tätä kautta kouluttaminen ehkäisee ei-toivottua käyttäytymistä ja sillä voidaan hallita mm. yöllistä riehumista.

Kouluttaminen nopeuttaa kasvua ja toipumista. Mitä enemmän kissalla on mahdollisuuksia toteuttaa lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan, sitä tyytyväisempi se on. Sisäkissat pääsevät harvoin oikeasti saalistamaan, ja tästä syystä kouluttaminen tarjoaa niille sopivaa korvaavaa toimintaa. Virikkeet, joihin kouluttaminen kuuluu, auttavat kissaa toipumaan sairaudesta tai leikkauksesta nopeammin.

Kouluttaminen vaikuttaa oppimiskykyyn. Luonnossa kissa kohtaa päivittäin erilaisia haasteita ja ongelmia, ja sen on käytettävä päätään selviytyäkseen niistä. Kotikissa ei suurempia haasteita kohtaa, mikä saattaa aiheuttaa laitostumista. Laitostumisen ehkäisyyn ja aktiivisuuden ylläpitoon koulutus tarjoaa sopivaa hauskaa tekemistä ja aivopähkinää, jotta harmaat aivosolut pääsevät hommiin!

Miten sitten voi aloittaa?

Ensimmäinen asia ja koulutuksen ehdoton edellytys on motivaatio. Kissoja on monesti syytetty siitä, etteivät ne ole innokkaita tekemään mitään omistajiensa kanssa. Tämä ei johdu eläimen ominaisuuksista vaan syy löytyy usein joko siitä, että kissalla on muuta tärkeämpää tekemistä tai siitä, että motivaatio on valunut vapaiden nappuloiden seassa ruokakuppiin, joka on jatkuvasti esillä.

Kun motivaatio on kunnossa niin onnistuminen on taattua! Voit aloittaa suoraan jostain tempusta tai voit hyödyntää erilaisia tukitaitoja.

Liity eläinkoulutusblogin jäseneksi ja katso video, jossa neuvon alkuun yksinkertaisten taitojen opettelussa!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Mistä tunnistat kissan turhautumisen ja mitä voit asialle tehdä?

Tekeekö raha onnelliseksi? Itse kuvittelen, että ei välttämättä, mutta kyllä siitä apua olisi. Onnellisuus ei kuulemma riipu olosuhteista, eli kartanonherrat ja leidit voivat ahdistua, masentua ja turhautua siinä missä muutkin tavalliset meikäläiset. Hyvinvointi ja stressitön elämä ovat (kuulemma) mahdollisia resursseista riippumatta.

Tämä pätee myös eläimiin, vaikka sitä on vaikea joskus käsittää. Eläinten olosuhteita verrataan usein ennen/jälkeen tai tämä yksilö/tuo toinen yksilö -periaatteella. Joskus sitä ajattelee, että minun kissani ei voi stressata, koska keskimäärin esimerkiksi eläinkokeissa käytettäviin kissoihin verrattuna sillä on hyvät olosuhteet ja hyvä elämä. Kissakin on yllättävän sopeutuvainen eläin, joka mukautuu mitä erilaisimpiin olosuhteisiin. Kissan onnellisuus ja tyytyväisyys perustuu sen omaan kokemukseen, ei olosuhteisiin sinänsä. Lemmikkikauppaan käytetty summa ei valitettavasti korreloi kissan onnellisuuden kanssa. Tyytyväisyys ja onnellisuus syntyvät kissan päässä.

Kissa myös sopeutuu saavutettuihin etuihin. Vaikka sillä olisi kotona seikkailupuisto, se kyllästy ajan mittaan siihenkin ilman erityisiä toimenpiteitä. Kissa on niin älykäs, että sitä ei voi ostaa tyytyväiseksi. Tästä syystä on tärkeää oppia tuottamaan kissalle yhä uudelleen kiinnostavia kokemuksia. Joskus tämä edellyttää tilojen tai resurssien rajaamista – jokainen tietää, että kaksi viikkoa kaapissa ollut lelu on kuin uusi. Samaa voi harrastaa tilojen kanssa.

Turhautuminen on kaikille eläimille tyypillinen ilmiö, jokainen turhautuu jossain tilanteessa. Tunne syntyy siitä, että eläin ei saa tehdä mitä se haluaa tai ei pääse sinne, mihin se haluaa. Seurauksena tästä kierrokset nousevat ja eläin turhautuu. Mitä kukin yksilö turhautuessaan tekee, riippuu monesta asiasta. Kissoille tyypillistä on käydä hyökkääviksi, tehdä tarpeet väärään paikkaan tai joskus olla pois tolaltaan useita päiviä.

Tyypillisiä tilanteita, joissa kissa voi turhautua, ovat seuraavat:

Lintujen tai muiden kissojen katselu ikkunasta
Häkkiin tai huoneeseen sulkeminen
Kuljetusboksissa oleminen
Ulkoa sisälle palaaminen
Sylissä pitäminen

Mikäli nämä tilanteet nostavat kissan kierroksia, kyseessä voi olla turhautuminen. Turhautumiseen pääsee käsiksi useaa reittiä, ja parhaat tulokset saavutetaankin monipuolisella suunnitelmalla. Ensinnäkin yleinen tyytyväisyys puskuroi kissaa kestämään pieniä vastoinkäymisiä. Toiseksi kissaa voi kouluttamalla valmistella näihin kaikkiin edellämainittuihin tilanteisiin. Silloin, kun kissa on huolellisesti valmisteltu, sillä ei ole tarvetta turhautua. Kolmanneksi omaehtoisuus ja valinnan vapaus estävät tehokkaasti turhautumista. En tarkoita, että kissaa ei pitäisi koskaan tuoda ulkoa sisälle, jos se turhautuu siitä. Tarkoitan, että pohtimalla ja järjestelemällä voidaan saada kissa itse valitsemaan sisälle palaaminen. Silloin, kun idea on eläimen oma, se ei ole huono.

Turhautuminen ei ole kovin vaarallista, mikäli se pystytään nollaamaan tehokkaasti. Jos tilanne jää päälle, turhautumisesta voi kasvaa stressi, mikä ei ole lainkaan hyvä asia. Varsinkin kissoilla monet sairaudet liittyvät suoraan stressiin – siksi on erittäin tärkeää hallita sen esiastetta, eli turhautumista.

Liity jäseneksi, niin näet videon, jossa esittelen palkkiohuoneen idean turhautumisen hallinnassa.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Päästäkää kissat piiloon!

Kissakodit, hoitolat, eläinlääkärit ja löytöeläintalot. Kaikki sellaiset paikat, joissa kissa viettää muutamia päiviä tai kauemmin ja jotka ovat sille ennalta tuntemattomia. Sellaiset paikat aiheuttavat melkein kaikissa kissoissa stressiä. Kissan historiasta ja luonteesta riippuu, millä tavalla se uuteen ympäristöön sopeutuu. Kun kissa vaihtaa kodista toiseen, stressiä on yleensä helpompi hallita kuin niissä tilanteissa, joissa kissa joutuu hoitolaan tai löytöeläintaloon. Kodista kotiin vaihtamisessa tilaa ja rakenteita on yleensä enemmän, mikä nopeuttaa kissan sopeutumista.

Uusi ympäristö on aina stressaava, mutta yhtä stressaavaa on tulla suljetuksi pieneen tilaan, jossa ei pääse uusia ja outoja ärsykkeitä pakoon. Häkkiin tai kissahuoneeseen sulkeminen aiheuttaa turhautumista, mikä puolestaan pitkittyessään voi muuttua akuutista stressistä krooniseksi. Krooninen stressi ei ole toivottava tila, ja sitä pitäisi kaikin keinoin ehkäistä alusta asti. Yksi ongelma on kissan stressin havaitseminen; kissat ilmentävät stressiä eri tavoin. Osa kissoista aktiivisemmin ja osa passiivisemmin.

Todella arkojen kissojen kanssa ei voi aloittaa stressinhallintaa mistään korvan takaa rapsuttelusta (vaikka se kesymmillä kissoilla toimiikin hyvin), vaan jostain paljon kauempaa. Monesti kissan käyttäytymistä seurataan silloin, kun ihminen on paikalla katsomassa, ja se ei aina kerro koko totuutta. Kissa voi hyvin olla kohtuullisen ok ympäristöön nähden, mutta ei ole tottunut ihmisiin. Tai joskus voi olla toisinpäin – kissa on ihmisten kanssa hyvin, mutta sitä stressaa suljettu häkki. Joka tapauksessa suosittelen kaikille kissaihmisille, sekä kissanomistajille että niiden parissa työskenteleville, että teette tarkoituksella havainnointiharjoituksia. Ottakaa tavaksi keskustella siitä, millä perusteilla arvioitte kissan hyvinvointia. Se on valtavan opettavaista.

Uudet käytännöt aiheuttavat aina muutosvastarintaa, mutta mikäli muutoksilla voidaan nopeuttaa uusien kotien löytymistä, luulisi motivaatiota löytyvän. Eläinhoitolassa stressinhallinta on myös oleellista; parhaimmillaan kissa nauttii olostaan hoitolassa ja omistaja hakee kotiinsa hyvin levänneen ja tyytyväisen kissan.

Löytöeläintaloissa ja hoitoloissa kannattaa tehdä muutama virikeohjelma paperille, niitä on helppo muunnella ja tehdä kissakohtaisia muutoksia tarpeen mukaan. Kun ohjelmat on tehty valmiiksi, niitä on helppo toteuttaa ja teipata kunkin kissan oveen. Ne on mahdollista toteuttaa yhtä helposti kuin yksilöllinen ruokinta, lääkintä ja muut hoitotoimet, kunhan ne on ensin suunniteltu!

Haluatko apua virikeohjelman suunnitteluun? Ota yhteyttä!

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa käyn läpi tutkimuksen piiloutumisvirikkeen vaikutuksista löytöeläintalossa. Kun katsot videon, niin ymmärrät, miksi piiloutuminen on niin tärkeää kissoillekin ja tiedät, miksi kaikissa kissahäkeissä ja -huoneissa pitäisi olla yksi tietty varuste.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.