Isoilla talleilla rutiinien voima kantaa yli paukuttelun ja kaiken muun. Kellontarkka arki on hevosille turva-ankkuri, joka muodostaa erittäin kestävän taustan erilaisille tapahtumille. Pihatto on monessa suhteessa kiva asia, mutta hevosten kokema valinnanvapaus ei välttämättä auta pelottavissa tilanteissa vaan pihattohevosille täytyy rakentaa turva-ankkurit erillisinä.

Pihaton idea perustuu siihen, että hevonen on tyytyväisempi kun se saa päättää kenen kanssa touhuaa, missä oleilee ja milloin puuhastelee mitäkin. Idea on yksinkertainen ja se perustuu siihen, että hevosen valinnanvapaus lisääntyy ja hevonen saa päättää elämäänsä liittyvistä asioista. Riippuen hevosen taustasta sopeutuminen pihattoon voi ottaa aikaa. Voisi kuvitella, että muuttopäivästä alkaen hevonen olisi tyytyväinen, mutta näin ei välttämättä ole – vapaus verrattuna rutiineihin voi aiheuttaa hevoselle stressiä.

Hevoset sopeutuvat yksilöllisesti pihaton vapauteen. Kannattaa kuitenkin muistaa, että pihatto ei suinkaan tee hevosta onnelliseksi itsessään, vaan tyytyväisyyteen ja onnellisuuteen vaikuttaa moni muukin asia. Stressitilanteessa asukeista alttiimpia ovat ne, jotka vasta opettelevat vapautta.

Mitä pihatossa kannattaa huomioida ennen aattoa?

1. Miten hevoset reagoivat paukkeeseen? Kokeeko joku hevosista paniikkia? Hakeutuvatko ne esimerkiksi ukonilmalla sisälle vai pihalle? Onko porukassa joku, joka lietsoo juoksemaan?

2. Mitkä edellisen kohdan reaktioista ovat potentiaalisesti vaaraksi? Stressitason nousu kuuluu hevosen elämään hetkittäisenä kokemuksena. Stressi tai pelko ei välttämättä johda vaaratilanteisiin joka kerta, ja silloin tilanne on hallinnassa. Vaaratilanteita ovat esimerkiksi hallitsematon juokseminen, josta saattaa seurata karkaaminen. Pelkäävä hevonen voi olla vaaraksi itselleen, muille hevosille tai ihmisille ja ympäristölle – kaikki toimenpiteet tähtäävät siihen, että vaaratilanteista ei tule.

3. Mitä voi tehdä etukäteen vaaratilanteiden välttämiseksi? Kulkeeko aidoissa sähkö? Pysyvätkö hevoset aidoissa kiihtyneinäkin? Pystyykö hevosia sulkemaan makuuhalliin? Onko mahdollista, että sulkeminen vain lisää paniikkia vai rauhoittaako sulkeminen hevosia? Onko hevosilla kokemusta kovista äänistä ja rätinästä? Kaikki mahdolliset vaihtoehdot on hyvä käydä läpi ja testata ajoissa.

4. Turva-ankkurit ja hevosen valmistelu. Olipa kyseessä iso stressi tai pieni stressi; uusivuosi tai kisareissu, hevosta kannattaa valmistella tilanteeseen. Valmisteluun kuuluvat oleellisena erilaiset turva-ankkurit ja perustarpeista huolehtiminen. Voit antaa hevoselle ajatuksia siitä, miten tilanne tulee menemään, vaikka aikaa olisi hyvin vähän.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi, niin näet videon jossa kerron, miten pihattohevosia voi valmistella stressaavaan tilanteeseen ja mitä kannattaa ottaa huomioon.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Hevosten liikkuminen on yleensä hyvin rajoitettua. Niitä ratsastetaan, ajetaan tai talutetaan ja lisäksi ne ulkoilevat tarhoissa. Kesällä moni hevonen pääsee nauttimaan laitumesta, mutta talvi on pitkä aika seistä karsinassa tai tarhassa.

Rajoitettu liikkuminen aiheuttaa monia ongelmia: peruskunto voi alentua, onnettomuusriski kasvaa kun hevonen kerää tallissa seistessään kierroksia, käytösongelmat sekä käsittelyssä että karsinassa lisääntyvät jne. On useita tutkimuksia, joissa on havaittu vapaasta jaloittelusta – varsinkin porukassa, jossa mukana on myös sosiaalinen ulottuvuus – olevan runsaasti hyötyjä.

Haastankin kaikki hevosihmiset mittaamaan, kuinka paljon teidän hevoset liikkuvat omaehtoisesti. Mittaamiseen voi käyttää esimerkiksi gps-paikanninta. Mittaa oman hevosesi lukemat ja kerro ne muillekin.

Miten hevoset sitten saadaan liikkeelle?

Tehdään niille sellainen ympäristö, joka a) mahdollistaa ja b) houkuttelee liikkumaan. Liikkumaan houkutteleva ympäristö on sellainen, jossa eläimellä on jokin syy siirtyä paikasta toiseen. Mitä nämä syyt voisivat olla? Varjopaikka, vesi, ruoka, seura, lämpö, viileys, piehtarointialusta tai mikä tahansa, mitä hevonen kokee tarvitsevansa.

Paddock Paradise-videoita: http://paddockparadise.wetpaint.com/page/Paddock+Paradise+Videos

Saksalaiset ja sveitsiläiset ovat arvioineet, että vain 16 % hevosista pidetään ryhmissä ja pihattotyyppisissä ratkaisuissa, vaikka niiden on todettu vastaavan paremmin hevosten lajityypillisiä tarpeita kuin perinteisten karsinatallien.

Pihatolla ja pihatolla on kuitenkin eroa. Tutkimuksessa verrattiin hevosten aktiivisuustasoja karvalakkipihatossa ja aktiivipihatossa. Karvalakkipihatossa hevoset olivat porukassa ja saivat päättää ulkoilustaan. Aktiivipihatossa hevosille lisättiin erilaisia toiminnallisia alueita, kuten automaattiruokinta.

Aktiivipihatoissa hevoset olivat huomattavasti aktiivisempia kuin tavallisissa. Hevosen aktiivisuuteen näyttää vaikuttavan erityisesti mahdollisuus liikkumiseen. Liikkumiseen taas näyttävät vaikuttavan toiminnallisesti erilaiset osa alueet sekä ruokinnan tiheys.

Tehdäkseen pihatosta aktiivisen ei tarvitse välttämättä ostaa ruokinta-automaatteja. Voi olla, että pitkälle pääsee jo manuaalisellakin ruokinnalla ja järjestämällä muitakin virikkeitä ympäristöön.

Rose-Meierhöfer et al. (2010) Activity Behavior of Horses Housed in Different Open Barn Systems, Journal of Equine Veterinary Science, Volume 30, Issue 11 , Pages 624-634, November 2010