Koiranpentujen sosiaalistumisen herkkyyskausi on 3 ja 12 ikäviikon välillä, jolloin on erityisen tärkeää altistaa pentua mahdollisimman monille uusille ärsykkeille. Tästä on hyötyä, koska myöhemmin elämässä sellaiset ärsykkeet aiheuttavat lievemmän stressireaktion, joihin on jo pentuna altistuttu.

Tutkijat halusivat selvittää, miten virikkeellinen pentuaika vaikuttaa aikuisen poliisikoiran käyttäytymiseen. Osa pennuista vieraili virikepuistossa, jossa ne altistuivat erilaisille ärsykkeille; eri alustoille, valaistukseen, esteisiin ja muihin haasteisiin. Pentuja kannustettiin kiipeämään esteen yli siten, että se sai esteen ylitettyään ruokaa. Esteinä käytettiin tunneleita, liikkuvaa ja heiluvaa alustaa sekä mm. verkkosiltaa.

Kun pennut olivat nuoria aikuisia, niiden stressireaktiota arvioitiin mittaamalla kortisolipitoisuuksia ja käyttäytymistä eri tilanteissa. Tilanteet sisälsivät mm. pimeää, tunneleita, liikkuvia ja epämukavia alustoja, liukkaita alustoja ja avonaisten portaiden menemistä ylös ja alas.

Otos oli hyvin pieni tässä tutkimuksessa (6 pentua), mutta eroja silti havaittiin ja tulokset ovat linjassa aiempien kanssa; nuorilla koirilla, jota olivat vierailleet virikepuistossa pentuina, oli alemmat kortisolitasot kuin muilla, mikä viittaa pienempään stressikokemukseen.

Työkoirien suorituskyvyn maksimoimiseksi ja kestävyyden parantamiseksi on tärkeää altistaa niitä sosiaalistumisen herkkyyskautena erilaisiin ärsykkeisiin, jotta ympäristön ärsykkeet eivät aiheuttaisi ylimääräistä stressiä aikuisena.

Sama pätee kotikoiriinkin; pentua voi ja kannattaa altistaa normaaleille asioille kotona. Yksinkertaisimmillaan pentua voi ruokkia pimeässä, eri huoneissa, imurin vieressä, kylpyhuoneen lattialla, pöydällä, kuramaton päällä…

Lue täältä lisää koirien virikkeistä.

Lopes et al., 2015

31 Belgian armeijan työkoiraa testattiin aggressiivisuutta mittaavalla kokeella. Kokeessa oli samoja elementtejä kuin luonnetesteissä; yllättäviä ääniä sekä eriasteista uhkaa koiralle. Koska koirat olivat koulutettuja työkoiria, niiden ei odotettu olevan aggressiivisia. Kävi kuitenkin ilmi, että yllättävän moni koira oli pelokas ja aggressiivinen. Koirien ohjaajat vastustivat koirien testaamista; lähes kaikki ohjaajat väittivät ettei koira ole tottunut vieraisiin ihmisiin. Tämä oli yllättävää, sillä kaikki koirat asuivat ohjaajiensa kotona ja tavallisen perhe-elämän keskellä.

Nimen omaan pelokkuus ja pelon aiheuttama aggressiivisuus nousi merkittävästi esiin tutkimuksessa. Näin siitäkin huolimatta, että pelokkuus on yksi yleisimmistä syistä hylätä koiria koulutuksesta. Vaikka koiria hylätään runsaasti pelokkuuden takia, silti liki 84 % testatuista koirista käyttäytyi pelkoaggressiivisesti.

Tutkimuksen tulosten perusteella Belgian armeijan koirakoulutuksessa olisi melkoisesti parannettavaa. Pentujen sosiaalistaminen on tärkein yksittäinen keino välttää vieraisiin ihmisiin kohdistuvaa pelkoa. Lisäksi rankaisuun perustuvat koulutusmenetelmät saattavat lisätä koiran pelkoa ja aggressiivisuutta entisestään.

Belgian armeijan tämänhetkinen politiikka pentujen hankinnassa sivuuttaa erittäin tärkeän sosiaalistumiskauden (3-12 viikon ikä) kokonaan – pennut hankitaan vasta tämän jälkeen. Pennun hankkijan tulisi tavalla tai toisella varmistua siitä, että koira sosiaalistetaan asianmukaisesti.  Lisäksi jo aggressiivisesti käyttäytyvän koiran ohjaajalle tulisi tarjota käyttäytymiskoulutusta, jotta koiran käytöstä voitaisiin tehokkaammin muokata.

Haverbeke, De Smet, Depiereux, Giffroy, Diederich; (2009),’ Assessing undesired aggression in military working dogs’, applied animal behaviour science 117: 55-62.