tyytyväinen kissa

Tyytyväinen kissa – asiaa kissan unesta

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Tyytyväinen kissa,Virikkeet ,,,,,,,,, 0 kommenttia
Tyytyväinen kissa – asiaa kissan unesta

Kuinka paljon kissan pitäisi nukkua vuorokaudessa? Mistä tietää, että kissa nukkuu sopivasti? Voiko kissa nukkua liikaa? Miten nukkuminen vaikuttaa hyvinvointiin? Mitä omistaja voi tehdä unen laadun parantamiseksi?

Kissojen nukkumisvaikeudet eivät ole käytösneuvojaa eniten työllistävä ongelma. On kuitenkin tilanteita, joissa nukkumisen määrään ja laatuun olisi kiinnitettävä suurta huomiota. Yksi tällainen tilanne on kissan muutto uuteen kotiin. Kuten kaikki tiedämme, ihmistenkin stressinhallinnassa unen määrä ja laatu ovat tärkeässä roolissa. Kissa nukkuu pentuna suuren osan ajasta, ja aikuisena se nukkuu eniten päivällä. Kissa on aktiivinen yleensä hämärän aikaan ja öisin, varsinkin jos se saalistaa. Kotikissoista voi huomata samaa hämäräaktiivisuutta, kun illalla myöhään ja aamuyöllä käynnistyvät kissojen ravit. Raskas yötyö vaatii raskaan levon päivällä. Vaikka kissa nukkuisi sikeästi, se herää pienimmästäkin häiriöstä ja on heti toimintavalmis. Tämä ominaisuus on suojellut kissaa saalistajilta. Kotikissan rytmiä voi tavoitteellisen virikeohjelman avulla muokata niin, että se on aktiivisempi päivällä ja alkuillasta ja vastaavasti nukkuu yöllä. Kannattaa kuitenkin muistaa että yökukkuvassa kissassa ei ole mitään epänormaalia, vaan ongelma on ihmisten.

Kissa valitsee nukkumapaikkansa kolmen periaatteen mukaan. Paras paikka luonnollisesti on sellainen, jossa nämä kolme ominaisuutta yhdistyvät. 1) Mukavuus. Kissalla mukavuus on tärkeämpi lepopaikan ominaisuus kuin esimerkiksi koiralla, joka saattaa maata missä tahansa lähellä ihmistään. Kissan ikä ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, mitä se pitää mukavana, mutta usein paikka on pehmeä. Joskus kissa saattaa varsinkin löytöeläintaloissa nukkua hiekkalaatikossa, mikä on usein merkki siitä, että riittävän mukavaa alustaa ei ole tarjolla. 2) Turvallisuus. Kissa ei voi rentoutua jos se kokee olevansa uhattuna. Tämä on erityisen tärkeää monikissa- tai monieläintalouksissa. Kissan kannalta lepohetkeä uhkaavan tekijän ei tarvitse olla henkeä uhkaava – uni saattaa häiriintyä, jos paikka on liian levoton tai meluisa. Turvallisuus on varsinkin aarkojen kissojen kanssa erityisen tärkeä seikka, johon omistaja voi vaikuttaa paljon. 3) Lämpötila. Jokainen kissaihminen tunnistaa tämän – osa kissoista hakeutuu aurinkoläiskiin ja osa makaa kesällä paljaalla lattialla. Talvella moni kissa hyppää uuninpankolle tai saunan ylälauteille tai kaivautuu vilttien sisään. Kissat, jotka muuten välttävät ihmiskontaktia, saattavat yöllä nukkua sängyssä. Se on loistava passiivinen sosiaalistamistapa – nukkuva ihminen on helpommin ennakoitava kuin valveilla oleva. Suosittelen erityisesti kaikille arkojen kissojen omistajille sosiaalista nukkumista. Tosin siitä ei ole haittaa kenellekään, päin vastoin hyötyä sekä kissalle että omistajalle.

Nukkuvaa kissaa on terapeuttista katsella. Sitä kannattaa katsella myös hyödyn vuoksi – nukkumisasento kertoo paljon kissan unen laadusta ja rentoutumisen asteesta. Ihmisiin tottumattomien kissojen kanssa on tärkeää löytää tasapaino levon ja sosiaalistamisen väliltä. Lepo on tärkeää myös palautumisen kannalta – mikäli kissa on toipumassa sairaudesta tai stressistä, lepoon tulisi panostaa erityisen paljon. Kissan käyttäytymisestä voi päätellä jonkin verran sitä, millaista nukkumisympäristöä se arvostaa. Kissoille, jotka asuvat sisäkissoina, pienetkin asiat ovat merkityksellisiä. Kun puhutaan kissan stressinhallinnasta, on olemassa asioita, joita ihminen voi tehdä. Voimme panostaa suhteen laatuun ja oman käyttäytymisen ennakoitavuuteen ja siihen, että esiinnymme aina hyvässä valossa. Sitten on paljon asioita, joita järjestämällä voimme auttaa kissaa itseään alentamaan stressiä. Elämä on muutakin kuin omistajan kautta tapahtuvia asioita, ja mahdollistamalla kissalle vaikkapa nukkumiseen ja lepäämiseen sopiva elinympäristö, voimme ensinnäkin auttaa kissaa lievittämään omaa stressiään ja nauttimaan elämästä entistä tehokkaammin, mikä parantaa hyvinvointia, mikä taas on kuin laittaisi rahaa pankkiin!

Kissa voi nukahtaa istuessaan, ja se voi nukkua lihamurekeasennossa pää pystyssä. Jatka lukemista…

Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet videon, jossa kerron, mitä kissan lepopaikoissa kannattaa ottaa huomioon ja mitä kissan nukkumisesta kannattaa tarkkailla! Näet myös kaikki muut jäsenille tarkoitetut videot – sekä vanhat että uudet – kuukauden ajan!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Lue lisää kissoista

Tyytyväinen kissa – näin teet hyvinvointikartoituksen

Jaana Jäsenille,Jäsenmateriaalit,Kissan kesyttäminen,Kissat,Tyytyväinen kissa,Virikkeet ,,,,,, 0 kommenttia
Tyytyväinen kissa – näin teet hyvinvointikartoituksen

Mitä kaikkea kissa kaipaa voidakseen hyvin? Luonnollisesti tilaa, sopivaa ruokaa, raikasta vettä, oikeanlaista seuraa ja virikkeitä ja aivopähkinöitä. Mutta riittääkö se, että kissalla on nämä kaikki hyvän elämän avaimet ulottuvilla ja käytettävissä? Kuten raha, joka makaa patjan alla, ei tee onnelliseksi, ei kissaakaan tee onnelliseksi pelkkä hyvän elämän mahdollisuus. Mikäli kissa on terve ja tyytyväinen elämäänsä, ei kannata muuttaa mitään. Kissaa kannattaa kuitenkin opetella katsomaan ulkopuolisen silmin, koska pienistä käyttäytymisen muutoksista voi huomata kivun tai sairauden, joka kissojen kohdalla muuten jää usein huomaamatta.

Jotta kissan käyttäytymistä voidaan arvioida, täytyy ensin tietää mitä kissat keskimäärin tekevät, eli mikä on niin sanotusti normaalia ja odotettavissa olevaa käyttäytymistä kissalta. Lähteistä (ja olosuhteista) riippuen, kissa viettää tyypillisesti yli puolet vuorokaudesta lepäillen ja nukkuen. REM-uni on kissalle elintärkeää, ja siihen vaikuttaa huomattavan paljon ympäristö ja olosuhteet. Hereilläoloajan kissa käyttää leikkiin, ruokailuun ja itsensä hoitamiseen. Hiekkalaatikolla tulee vierailla riittävän usein ja vettäkin pitäisi lipikoida. Moni tarkkaileekin kissaa osin tiedostamatta, jolloin muutoksiin havadutaan viiveellä. Tyypillistä on alkaa pohtia, onko kissa aiemminkin tehnyt näin vai onko tapa alkanut vasta hiljattain. On hankala sanoa, onko muutosta tapahtunut, jos ei asiaa ole aktiivisesti seurannut.

Kissojen terveysasioista, kuten rokotuksista ja madotuksista tai painosta, pidetään usein kirjaa. Samaan tapaan kannattaa pitää kirjaa kissan tavoista. Ei välttämättä joka päivä, mutta ehkä kerran kuussa. Tällä tavalla voi havaita pieniä muutoksia, kuten liikkumisen muuttumista tai lempipaikkojen vaihtumista. Muutokset lempipaikoissa tai vaikkapa nukkumisasennoissa ovat tärkeitä tietoja, varsinkin jos kyseessä on kesytettävä arka kissa. Muutos nukkumisasennossa kertoo usein kotiutumisen asteesta ja stressitasosta. Kissan käyttäytymisen seuraaminen ei edellytä ympärivuorokautista valvontaa, vaan voit hyvin valita ne hetket päivästä kun tarkkailet kissaa. Voit tarkkailla kissaa myös teemoittain; tämä voi olla erityisen hyödyllistä jos sinulla on useampi kuin yksi kissa. Pistä merkille kunkin kissan yksilölliset tavat alkaen ruokailusta ja leikistä aina nukkumiseen ja sosiaalisuuteen.

Hyvinvointikartoituksen voit aloittaa niin, että seurailet kissaa muutamana päivänä ja kirjaat ylös, mitä se tekee milloinkin. Voit merkata ylös tunnit, jotka kissa käyttää nukkumiseen, leikkimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi voit laskea kertaluontoisia asioita, kuten turkinhuoltoa, ruokailua tai raapimista. Ainoastaan mittaamalla saat sellaista tietoa kissastasi, johon voit muutoksien avulla vaikuttaa. Mikäli kyseessä on vaikkapa eläinlääkärin määräämä dieetti, on sen järjestäminen hankalaa, jos muutettavat asiat ovat ainoastaan ruuan laatu ja määrä tai leikin lisääminen. Jotta painonhallinta olisi helppoa, mielekästä ja järkevää, tulee omistajan pyrkiä muuttamaan kissan aktiivisuustasoa kokonaisuutena – ei ainoastaan vaikuttaa irrallisiin palasiin. Koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Et voi lisätä kissan elämään jotain, ilman että joku toinen asia vähenee. Tämä on tärkeä huomio!

Mitattavat asiat voivat olla siis tunteja, kun mitataan pitkäkestoista tapahtumaa, kuten nukkumista. Nukkumisessa voi myös erotella eri asennot, ne ovat erityisen merkityksellisiä hyvinvoinnin kannalta. Tapahtumien mittauksessa käytetään tukkimiehen kirjanpitoa. Kiinnostavia mitattavia asioita ovat mm. kissojen väliset vuorovaikutustilanteet – määrä ja laatu, sekä ihmisen ja kissan vuorovaikutustilanteet, hyökkäilyt ja vaikkapa juominen. Juomista voit toki mitata myös mittaamalla käytetyn veden määrää. Muita asioita, joita voi mitata on tilankäyttö, eli kuinka suurta osaa käytössä olevasta tilasta kissa oikeasti käyttää. Tämä seikka on varsin oleellinen, kun kissa muuttaa sijais- tai uuteen kotiin. Tähän liittyvä mitattava asia on hiekkalaatikon sisältö, mikä on monikissatalouksissa joskus haastavaa jos ei ole jokaisella kissalla omaa nimikoitua lempilaatikkoa.

Mitä mitattavilla asioilla sitten tekee? Mitä enemmän kissan päivä koostuu lajityypillisestä toiminnasta, eli asioista, joita kissan kuuluu tehdä, sitä parempi kissan hyvinvointi todennäköisesti on. Yleensä tällöin kissa myös käyttää sen käytettävissä olevaa tilaa sekä muita resursseja, eikä ole niin altis stressille. Mitä paremmat “tulokset” mittauksista saa, sitä parempi kissan mieliala yleensä on ja sitä vähemmän sillä on käyttäytymisen kanssa ongelmia. Mittaaminen siis kannattaa!

Liittymällä blogin jäseneksi näet videon, mitä hyvinvointikartoituksessa kannattaa tarkkailla. Jäsenenä näet myös parikymmentä muuta kissa-aiheista jäsenvideota. Nyt kannattaa liittyä!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.