Miksi hevonen puree? Monissa myynti-ilmoituksissa oli aikanaan muotia ilmoittaa, ettei hevonen pure eikä potki. Se on aika paljon luvattu, sillä jos hevosella on jalat ja hampaat, se voi purra ja potkia. Pureminen ei ole mikään yksittäinen käytös tai vika hevosessa – hevonen voi purra useista eri syistä. Ymmärtämällä käytöksen taustalla olevan motivaation voi tehokkaasti puuttua käytökseen.

Aggressiivisen hyökkäyksen erottaa siitä, että hevonen aina ennen varsinaista puremista suosittelee muilla eleillä ja ilmeillään, että hyökkäyksen kohde voisi suksia kauemmas. Jos pitkin niskaa liimautuneet korvat, kiukkuinen ilme ja uhkaavat päänheilautukset eivät toimi, kohde saa tuntea todennäköisesti hampaiden kosketuksen ihollaan. Ihminen ottaa hevosen uhkailut niin henkilökohtaisesti loukkaavina, että ei aina ymmärrä poistua tilanteesta ja lähtee taistelemaan vastaan. Kannattaa muistaa, että mitä enemmän antaa hevosen harjoitella ihmistä vastaan toimimista, sitä paremmaksi se siinä tulee. Hevonen hyökkää yleisimmin tilanteissa, joissa se puolustaa arvokkaita resursseja, kuten varsaansa, ruokaansa tai paikkaansa. Hevosen asennetta on mahdollista muuttaa näissä tilanteissa niin, että se alkaa toivoa että ihminen lähestyy sen sijaan, että se yrittää pitää ihmisen kaukana.

Hevonen saattaa puolustaa myös itseään. Tyypillisimmillään puolustautumispuremista esiintyy satuloimis- tai muissa hoitotilanteissa, joissa hevonen ei pääse tilanteesta pois. Varusteisiin tai hoitotoimiin liittyvän puremisen taustalta olisi rajattava pois ensin kiputilat tai epäsopivat varusteet. Sen jälkeen hevosen asennetta hoitotoimiin on mahdollista muuttaa esimerkiksi vastaehdollistamalla.

Siedättäminen ym.

Puremisen taustalla voi olla myös leikki tai turhautuminen. Hevoset innostavat joskus myös meitä ihmisiä leikkimään näpsimällä. Varsinkin nuoret hevoset saattavat näpsiä turhautumistaa, kun ne otetaan tallista ulos tai viedään uuteen paikkaan. Leikkiinkutsut kannattaa kanavoida mieluummin hevoskavereihin. Turhautumisnäpsiminen on samanlaista, kuin koirilla talutushihnan pureminen. Siihen toimii parhaiten korvaavan käytöksen, esimerkiksi pään kääntämisen opettaminen. Jos näpsivää hevosta nykäisee riimusta, se hyvin todennäköisesti jatkaa tätä toimintaa, koska palaute kiihdyttää hevosta entisestään.

Paljon keskusteltu puremistilanne on makupalojen syöttäminen ja siihen liittyvä ”vaatiminen” tai hamuilu. Samalla tavalla kuin missä tahansa muussakin koulutusmenetelmässä, kannattaa miettiä, mistä, miten ja miksi hevosta palkitsee. Pelkkä ruokkiminen ei välttämättä ole koulutusta, kuten ei pelkkä pohkeilla puristaminenkaan. Kun tietää mitä haluaa ja kouluttaa hevosen luopumaan, voi herkkuja käyttää aivan yhtä turvallisesti kuin negatiivista vahvistetta.

Yksi puremistilanne, joka on mahdollista ymmärtää väärin, on vastavuoroinen rapsuttelu. Varsa oppi rapsuttelun neljän päivän ikäisenä. Se rapsuttaa aina takaisin, kun sitä rapsuttaa. Voisin toki opettaa sen lopettamaan rapsutuksen, kun lopettaisin itse aina kun se aloittaa. Hevonen oppii rapsuttamaan myös ihmiselle sopivalla voimakkuudella ja minulle se ainakin on ok. Jos varsan käytöksen ymmärtää väärin, voi tulla läpsäisseeksi koko suhteen huonoille urille heti alkuunsa.