Kysytään koiralta: aitoa motivaatiota etsimässä

Miten aito motivaatio eroaa motivaatiosta? Miten aito motivaatio näkyy suorituksessa ja harjoittelussa? Miten aito motivaatio linkittyy tunnetilaan ja mielentilaan?

Aito motivaatio ja sisäinen ristiriita

Mikäli koiran suorituksessa on jotain hämminkiä, se voidaan leimata esimerkiksi vireongelmaksi tai voidaan vain todeta että tehtävä tai ympäristö on liian haastava koiralle – toisin sanoen se tavallaan ei osaa tehtävää. Molemmat selitykset ovat mahdollisesti totta, mutta on olemassa myös muita vaihtoehtoja.

Koiralla voi olla ulkoinen tai sisäinen konflikti päällä. Konflikti voi olla suuri tai pieni, se usein näkyy koirassa tavalla tai toisella. Kun ajattelee tilannetta koiran näkökulmasta, voi päästä jäljille: mitä koira mahdollisesti ajattelee/tuntee/kokee tilanteessa, mitä se odottaa ja mitä se odottaa ohjaajan seuraavaksi tekevän?

Onko mahdollista, että koira ei ajattele mitään? Tuskin, vaikka lajin kannalta olisi ehkä ihanteellista tyhjentää koiran pää täysin ja vapauttaa tilaa ohjaajan vihjeille, se tuskin on mahdollista. Käytännössä koira voi koko ajan kamppailla sisäisen konfliktin kanssa. Mikäli ristiriitaan liittyy turvallisuudentunne tai sen menettäminen, koiran ajatus muuttuu helposti teoiksi. Se lähtee liikkeelle, reagoi häiriöihin tai toimii muuten ei-toivotulla tavalla.

Aloita purku turhasta kuormasta

Mikä kaikki on koiran näkökulmasta turhaa kuormaa? Ainakin epävarmuus on turhaa; epävarmuus saa aikaan hapuilua ja joskus turhautumista tai ääntelyä. Varmista siis ensin, että koira tietää, osaa ja ymmärtää sekä uskaltaa tehdä toivottuja asioita. Epävarmuus voi liittyä myös virheen pelkoon. Mieti kaksi kertaa, käytätkö esimerkiksi palkkion poistoa treeneissä.

Mikä muu on turhaa? Mielestäni tupla- tai triplakriteeri on turhaa korttitalon rakentamista. Tupla- ja triplakriteerit luovat turhaa painetta ja niitä käytetään ehkä eniten ihmisen hallinnan tunteen takia. Tuplakriteerinä voi pitää esimerkiksi sitä, että koira ei saa haistella kyseisessä tilassa tai paikassa. Se saa tehdä toivotut ja pyydetyt asiat, mutta samalla vahditaan, ettei se haistele. Toinen esimerkki on joissakin tapauksissa ääntely (siitä tulee oma juttu myöhemmin).

Tuplakriteeri voi aiheuttaa helposti konfliktin, jos vaikka koiralle tulee kova kiusaus haistella ja samaan aikaan sen pitäisi keskittyä tehtävään. Jos sitä on kielletty haistelusta, se voi samaan aikaan varoa seurauksia ja toisaalta olla toiveikas varsinaisen tehtävän seurauksista. Tarvitseeko koiran edes ajatella haistelua ja jos ei tarvitse, niin pitääkö haistelun silloin olla kiellettyä? Kannattaako uhrata aikaa ja vaivaa kaikelle sille mitä koira ei saa tehdä, kun voisi keskittyä niihin toivottuihin asioihin?

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa käyn läpi esimerkkien kautta koiran sisäisen konfliktin purkua.

Kuvat: Tiia Silfverberg

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Koiran valinnanvapaus treenissä – vastuuta koiraa

Onko koiralla treenatessa aito motivaatio tehdä yhdessä? Vai ovatko sen ajatukset muualla, kuten hallin lattiassa tai jo seuraavassa tehtävässä? Ihannetapauksessa ohjaajalla ja koiralla olisi sama päämäärä, jolloin esimerkiksi häiriöillä ei olisi mitään merkitystä. Molemmat voisivat olla hetkessä, eikä kummankaan tarvitsisi miettiä menneitä tai odottaa tulevaa.

Mikä koiraa kiihdyttää tai kipsaa?

Koiran tapaan olla tietyssä tilanteessa vaikuttaa moni tekijä. Taustatekijöihin kuuluvat edeltävien päivien tapahtumat ja yleinen tila. Ympäristön tapahtumilla ja ohjaajan toiminnalla on merkitystä myös, sekä luonnollisesti koiran oppimis- ja treenihistorialla. Osalle koirista treenipaikkaan menemisestä tulee supervihje, jossa jokainen elementti on yhtä palkitseva kuin se varsinainen lopputulos.

Koiraan voi vaikuttaa treenihetkellä vain rajallisesti. Sitä voi yrittää fyysisesti väsyttää tai omalla toiminnalla innostaa – molemmat keinot kannattaa mieltää väliaikaisiksi pikapaikkauksiksi, koska niissä ei anneta koiralle eväitä itse vaikuttaa tapahtumiin. Ei ole mitään takeita siitä, että fyysisen väsytyksen seuraukset jäisivät pysyviksi itse liikkeessä. Tavoiteltavaa olisi, että koiran ei tarvitsisi käyttää paukkuja ennen suoritusta ja toisaalta se ei kuitenkaan ratkeaisi suorituksen aikana. Tähän ilmiöön voi vaikuttaa sitouttamalla ja vastuuttamalla koiraa.

Miten koiraa voi sitouttaa?

Meillä on treenikuplamme ja muut hienot ajatukset harjoituksiin liittyen. Koiralla harvemmin on mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tilanteisiin, päin vastoin – toiveena olisi että koira ei välitä niin kutsutuista häiriöistä ja suorittaa antamamme tehtävät sopivalla innolla ja keskittyneesti. Me päätämme, mitä tehdään ja miten tehdään – koira voi vaikuttaa joko jättämällä tekemättä tai tehdä puoliteholla tai yliskarppina.

Kuplamallille täysin vastakkainen ajattelu antaa koiralle mahdollisuuden sopeutua ympäristöön ja vaikuttaa omaan harjoitteluunsa koko treenin ajan. Koira tietää parhaiten, milloin se on valmis harjoittelemaan tai milloin sen huomio valuu muualle. Koira tietää, mikä on riittävästi ja milloin se vielä jaksaa. Mutta koira ei opi kertomaan näitä tietoja, ellei sitä oteta aktiiviseen rooliin.

Suorittajasta osallistujaksi

Olipa kyseessä häiriöherkkyys, motivaatio-ongelma tai vähitellen rakentunut supervihje, kestävä ratkaisu löytyy koiran sitouttamisesta ja vastuuttamisesta.

Jatka lukemista liittymällä jäseneksi! Näet videon, jossa annan kolme vinkkiä koiran vastuuttamiseen treenin aikana. Vastuuttaminen lisää koiran hallinnan tunnetta, valinnanvapautta sekä lisää koiran motivaatiota ja vähentää turhautumista.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.