Valmistele koira kesälomaan – 3 + 3 vinkkiä!

Mukaan mökille: punkkipihdit, koiraportti, viilennysalusta, koiran oma soittolista, pehmeä kotoisa peti ja mitä muuta?

Mikäpä sen ihanampaa aikaa kuin kesäloma; koko perhe yhdessä ja kotona aikaa puuhastella. Koiran kannalta ihmisten kesäloma on erilaista normaaliin arkeen verrattuna, ja koiralla kestääkin yleensä hieman sopeutua tilanteeseen. Mitä lomalla kannattaa koiran kannalta ottaa huomioon?

Lämmönsäätely

Mieti jos joutuisit viettämään helteistä kesälomaa toppahaalari ja villakerrasto päällä. Tätä jokainen voi itse kokeilla, niin pystyy sujuvasti eläytymään paksuturkkisen koiran asemaan. Paksun turkin viilentäminen ei ole yksinkertaista, ja jos koira läähättää koko ajan, on syytä miettiä vakavasti turkin keventämistä. Yleensä tukalasta vaatekerrasta vapautettu koira muuttuu heti tyytyväisemmäksi ja toimeliaammaksi. Ihmisellä on vastuu järjestää koiralle sopivat olosuhteet, koira ei itse voi turkilleen mitään.

Riittävä lepo

Kesällä leporytmi voi mennä uuteen kuosiin, kun ihmiset pyörivät kotona ja koira ei välttämättä osaa rauhoittua lepäämään. Mikäli koiralla on tapana seurata ihmisiä valppaana ja herkeämättä arkenakin, on syytä puuttua asiaan jo ajoissa ennen lomaa. Univajeesta kärsivät koira voi olla ärtyisä sekä lajitovereilleen että ihmisille ja sen pinna voi olla tavallista lyhyempi. Tämä on syytä ottaa huomioon varsinkin mökkiolosuhteissa, jos siellä on oman perheen lisäksi muitakin. Kannattaa muistaa, että läheskään kaikki koirat eivät osaa tehdä järkeviä ratkaisuja levon suhteen, ne eivät osaa vetäytyä lepäämään vaikka ne ovat väsyneitä, koska ne haluavat mieluummin olla ihmisten seurassa.

Rauhoittuminen

Vaikka mieli tekisi juosta järveen yhä uudelleen ja uudelleen, jossain kohtaa voi olla ihan hyvä vetää hetki henkeä. Jos koiralle on haastavaa rentoutua arjessa ja kotona, se ei luultavasti helpotu mökillä tai lomalla. Lisähaasteena arkeen verrattuna on se, että ihmiset ovat lomalla aktiivisia ja koko ajan liikkeellä – koiran voi olla vaikeaa edes pysähtyä hetkeksi. Koiraa voi opettaa rauhoittumaan monen eri tukitaidon avulla. Harjoitukset kannattaa aloittaa jo ennen lomaa.

Vieraiden tulo

Mökillä tai kotona riittää puuhaa ja vieraitakin saattaa käydä enemmän kuin tavallisesti. Olisi kivaa, jos koira ei lähtisi mökkitielle autoja vastaan tai pyörisi autojen ympärillä tai hyppisi vieraita kumoon. Kaikkia näitä voi harjoitella jo valmiiksi ja myös mökillä!

Pihalla pysyminen

Usein käy niin, että koira pysyy pihalla juuri niin pitkään kuin ihmiset ovat aktiivisia. Koira seurailee pihahommia, tutkii grillin ympäristöä ja osallistuu kaikkeen. Kunnes tulee hetki kun ihmiset asettuvat istumaan; silloin koira häipyy. Pihalla pysymistä ei kannata ottaa itsestäänselvyytenä, eikä kannata uskoa, että koira jotenkin oppisi tontin rajat niitä näyttämällä. Ihmisille tulee usein illuusio siitä, että koira pysyy pihalla ja “osaa” rajat, kun usein koira omasta tahdostaan pysyykin siellä missä muutkin.

Punkkitarkastukset

Kesällä koira saattaa jäädä vähemmälle huomiolle kun se vain pyörii mukana. On hyvä idea ainakin joitakin kertoja viikossa tutkia koira punkkien ja muiden vaurioiden varalta. Tähän voi liittää käsittely- ja rentoutumisharjoituksen, josta on hyötyä myös kesän jälkeen!

Liity jäseneksi ja katso videot, joista saat vinkit mökki- ja lomakauteen! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eroahdistus kuluttaa mieltä ja rahaa

On täysin normaalia, että ihmisen parhaaksi ystäväksi kautta historian jalostettu laji ei viihdy ilman omaa ihmistään. Ongelma tulee siitä, että koiran käyttäytyminen ei vastaa odotuksiamme. Meillä on valmis käsikirjoitus siitä, miten pennun tai aikuisen koiran hankinta ja kotiutuminen tulee menemään, siksi kodin tuhoaminen, ulvominen tai muu stressaaminen yllättävät jos niitä esiintyy. Koiran eroahdistus tai yksinolo-ongelma on erittäin yleinen syy etsiä tietoa.

Onneksi apu on lähellä, ja ensimmäisenä suunta käykin netin keskustelupalstalle ja siitä sitten tarvikeostoksille. Mitäpä emme tekisi rakkaan lemmikkimme eteen – moni käyttää rahaa, vaivaa ja aikaa todella paljon ratkaistaakseen ongelman.

Rahaa saa kulumaan mm. seuraaviin:

  • koiraportti tai häkki tilan rajaamista varten
  • serene-um, adaptil, zylkene, calmex, kauranversouute, valeriaana.. lista jatkuu koiran rauhoittamiseen
  • sitruunapanta, ultraäänipanta, mikä tahansa “koulutuspanta” haukkumiseen tai ulvomiseen
  • kodinhoitohuoneen uudelleensisustus, ovien ja ikkunanpielien korjaaminen
  • kamerasysteemit koiran valvontaan, digital dogsitter ynnä muuta ynnä muuta
  • lääkkeet

Suurinta osaa edellä mainituista et tarvitse yksinoloharjoittelussa. Todella moni kanssakärsijä on jo ostanut koko listan läpi saamatta helpotusta ongelmaan, sinun ei tarvitse haaskata rahojasi näihin kaikkiin.

Mikäli sinun koirallasi on orastava tai vakava yksinolo-ongelma, eli se haukkuu, tuhoaa paikkoja, stressaantuu kun teet lähtöä tai pyrkii asunnosta pihalle yksin ollessaan, pysähdy hetkeksi. Sen jälkeen käytä maalaisjärkeä ja investoi 22 euroa tähän luentoon. Mikään väline, haju tai sisustaminen ei opeta koiraa nauttimaan olostaan ilman sinua. Mikään edellisen listan asioista ei riitä siihen, että koira alkaisi yhtäkkiä pitää yksin olemisesta ja jäisi mielellään yksin. Koiralle täytyy erikseen opettaa, että yksin oleminen a) ei ole maailmanloppu ja b) voi olla jopa miellyttävää. Kaikkien koirien, rodusta ja historiasta riippumatta, on mahdollista oppia pitämään yksinolosta.

 

 

Koiramyyttejä: eroahdistus

Eroahdistus ei oikeastaan ole ns. häiriökäyttäytymistä, vaikka niin usein sanotaan. Se on täysin normaalia, että ihmisen parhaaksi ystäväksi kautta historian jalostettu laji ei viihdy ilman omaa ihmistään. Ongelma tulee siitä, että koiran käyttäytyminen ei vastaa odotuksiamme.

Mikäli verrataan kahta koiran perustaitoa, sisäsiisteyttä ja yksin olemisen taitoa, usein huomataan, että ihmisten huomio ja koulutusinto keskittyy ensin mainittuun, vaikka sen pentu oppii monesti melkein itsestäänkin. Pennun kanssa monille sisäsiisteys on paljon konkreettisempi ongelma kuin yksinolo. Pentua ei haluta jättää yksin, eikä orastavaa ongelmaa oikeastaan havaitakaan kun ei olla paikalla katsomassa. Yksinolo-ongelma tai eroahdistus tuleekin usein omistajalle yllätyksenä.

Ongelman tunnistaminen voi olla niin ikään hankalaa. Palasiksi revitty sohva on usein merkki eroahdistuksesta, mutta taustalla voi olla myös jokin muu syy. Tyypillisesti yksinolo-ongelmainen koira haukkuu, tuhoaa paikkoja ja tavaroita tai pyrkii ovesta tai ikkunasta pihalle. Onneksi ystävälliset naapurit ilmoittavat yleensä haukkumisesta jo neljän kuukauden jälkeen ;).

Kun ongelma on havaittu, päästään usein neuvojen äärelle. Niitä on sekä hyviä että huonoja. Tässä muutamia ei-niin-hyviä neuvoja, joita eroahdistukseen edelleenkin annetaan.

Sitruunapanta

Sitruunapanta voi estää haukkumista – yleensä tosin ei estä. Se ei kuitenkaan poista tarvetta haukkua tai muuta tunnetilaa, joka haukkumisen aiheuttaa. Eli koira ei varmaankaan ajattele, että kappas nyt haukkuminen onkin epämukavaa, käynpä rauhallisesti makaamaan omalle paikalleni. Sirtuunapannat (ja kaikki muutkin korjauspannat) lisäävät koiran stressiä ja niiden käyttö voi heijastaa vaikutuksia moneen muuhun tilanteeseen: tavallisen pannan pukeminen tai koiran kiinnisaaminen saattaa vaikeutua.

Rajattu tila

Olen nähnyt “koirankestäviksi” sisustettuja kodinhoitohuoneita. Laattalattiaisessa ikkunattomassa tilassa eroahdistus ei varsinaisesti parane, vaan yleensä pahenee. Mikäli koiralla on tarve käyttää hampaitaan tai pyrkiä kämpästä pihalle, kodinhoitohuoneeseen sulkeminen ei poista ongelmaa. Päin vastoin; koira alkaa yleensä inhota tätä huonetta ja lopulta myös ihmistä, joka sen sinne raahaa. Tuhottavien asioiden poistaminen koiran ympäristöstä ei saa koiraa unohtamaan, millaista on pureskelu. Ratkaisu on jotain täysin päinvastaista.

Mikäli koira on aiemmin ollut koko kämpässä vapaana ja se yhtäkkiä suljetaan yhteen huoneeseen, se hyvin harvoin auttaa koiraa rentoutumaan. Tilanne on aina arvioitava yksilökohtaisesti, mutta erittäin harvoin tilan rajaaminen poistaa ongelmaa. Äärimmäinen esimerkki tilan rajaamisesta on häkittäminen. Sen osalta voi pohtia, mitä järkeä on pitää koiraa (tai kissaa tai mitään muutakaan eläintä), jos sen oletetaan nukkuvan yöt ja viettävän päivät häkissä. Häkittäminen ei ole perusteltua eikä se opeta eläintä olemaan yksin.

Erinäisten neuvojen keskellä suosittelen ottamaan maalaisjärjen käyttöön ja miettimään, mikä koiran ympäristössä on se asia, joka muuttuessan laukaisee ei-toivotun käytöksen. Jos koira pystyy olemaan koko talossa kun olet kotona, mutta lähtiessäsi se pistää paikat sileäksi, on hyvin todennäköistä, että lähtösi jotenkin liittyy koiran käyttäytymiseen. Jos minä ikävöin koiraani, tylsää oloa ei todellakaan poista se, että lukitsen itseni vessaan.

Yksinolo-ongelmien ratkonta on mahdollista melko yksinkertaisin toimenpitein. Jokaisen koiran on mahdollista oppia olemaan yksin hajottamatta paikkoja. Ei tarvitse potea syyllisyyttä työssäkäynnistä, kun voi olla varma, että koirallakin on kotona kiva päivä.

Katso vinkit yksinoloharjoitteluun täältä!

Aiheeseen liittyvä luento Evidensia Lahdessa!

 

 

 

 

 

 

Seuraava osoite vaikuttaa

Eläimet ovat hyvin kiinnostuneita siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Vaikka ne elävät hetkessä, ne ennakoivat seuraavaa hetkeä. Jos itse ymmärtää tämän, voi helpottaa monia hankalia tilanteita hyvin pienellä vaivalla.

Otetaan esimerkiksi arkinen tilanne, jossa kaikki sujuu kuin tanssi. Menet keittiöön, koira on jo ruokapaikallaan. Ruuan jälkeen se siirtyy omaehtoisesti eteiseen, josta lenkille. Lenkin jälkeen se odottaa kiltisti, että tassut pyyhitään, jonka jälkeen se siirtyy herkkukaapille odottelemaan puruluutaan. Kertaakaan tämän tapahtumaketjun aikana ei tarvitse sanoa koiralle, mitä seuraavaksi tehdään; se tietää jo. Tätä sanotaan toimivaksi rutiiniksi. Sekä koira että omistaja tietävät koko ajan, mitä seuraavaksi tapahtuu. Seuraavat tapahtumat eivät aiheuta kummassakaan osapuolessa hermostumista, vaan kahden eri eläinlajin edustajat toimivat sulassa yhteisymmärryksessä. Aika hienoa, eikö totta?

Ongelmia tähän toimivaan rutiiniin tulee siitä, että jokin ketjun lenkeistä alkaa aiheuttaa jännittyneisyyttä tai epämukavuutta. Jos vaikkapa tassujen pyykiminen alkaa inhottaa koiraa, se yrittää välttää kyseistä tilannetta sekä tilannetta ennakoivia tilanteita. Koko ketju voi pahimmillaan romuttua tassujen pyyhkimisen ikävyydestä. Koira ei välttämättä edes halua lähteä ulos, koska se haluaa niin paljon välttää tassujen pyyhkimistä.

Eläimet pitävät rutiineista, näin sanotaan. Tämä ei välttämättä tarkoita sitä, että viikonloppuisin on herättävä 6.30 koiraa ulkoiluttamaan. Se tarkoittaa ennemmin sitä, että asiat tapahtuvat tietyssä järjestyksessä. Järjestys jäsentää koiran päivää ja sillä on mahdollisuus hallita omaa elämäänsä. Eläin ei välttämättä pidä yllätyksistä. Varsinkaan arat tai helposti stressaavat koirat eivät pidä siitä, että asioita sotketaan tai tehdään eri järjestyksessä. Jatkuva sekoittaminen voi lisätä stressiä.

Rutiineilla voi myös lievittää pieniä ongelmia. Jos kynsien leikkaaminen on hieman hankalaa, jo se voi auttaa, että leikkaa kynnet ennen ruoka-aikaa. Kynsiä leikatessa koiralla on jo mielessä seuraava, miellyttävä tapahtuma (edellyttäen, että tämä on toistunut monta kertaa) ja leikkaaminen voi olla helpompaa. Samalla tavalla toistensa kimppuun lenkin jälkeen käyville koirille voi auttaa se, että niille opettaa sisään mennessä jonkin osoitteen, johon niiden odotetaan menevän. Kun niillä on sisään mennessä mielessä joku paikka, ne eivät niin herkästi pura kierroksiaan kaveriin. Sama pätee yksin olemisen harjoitteluun. Jos siitä tekee mukavan rutiinin, koira oppii odottamaan virikelelujaan ja ruokavirikkeitään heti aamulenkin jälkeen.

Mikä on sinun pettämätön rutiinisi?

 

 

Jopa joka kolmas koirasta luopuminen johtuu käytösongelmasta. Käytösongelmien taustalla on lähes aina pelko ja arkuus, mitkä voivat johtaa stressiin, mikä voi johtaa moniin muihin ongelmiin.

Yksi tavallisimmista käytösongelmista on yksinolo-ongelma, joka ilmenee haukkumisena, ulvomisena, vinkumisena, läähättämisenä, levottomuutena, oven tai ikkunoiden raapimisena, syömättömyytenä, oksenteluna, huonekalujen tai muiden tavaroiden tuhoamisena, masennuksena tai sisäsiisteysongelmina niissä tilanteissa, kun koira jätetään yksin. Yksinolo-ongelmaisille koirille on tyypillistä myös muu levottomuus ja on myös havaittu, että ääniherkkyys liittyy usein yksinolo-ongelmiin.

Yksinolo-ongelmien taustalla on pelko, levottomuus, virikkeettömyys ja liiallinen kiintymys omistajaa kohtaan. Norjalaistutkijat halusivat selvittää enemmän yksinolo-ongelmista kärsivien koirien ominaisuuksia. Tutkimukseen osallistui 215 norjalaiselta käytösklinikalta yksinolo-ongelmaan apua hakenutta koiranomistajaa.

Yleisimmin yksinolo-ongelmista kärsivät sekarotuiset. Muita yleisiä rotuja olivat cockerspanieli, gordoninsetteri, snautseri, mäyris, russeli ja saksanpaimekoira. Yksinolo-ongelmista kärsivät tutkimuksen mukaan yleisemmin urokset kuin nartut. Yli 80 % yksinolo-ongelmaisista kärsi myös muista käytösongelmista – näistä yleisin oli ääniherkkyys ja aggressiivinen käytös (1. pelkoaggressiivisuus, 2. kivun aiheuttama aggressiivisuus, 3. territoriaalinen ja 4. resurssiaggressiivisuus).

Liki kaksi kolmesta koiransa leikkauttaneesta oli päätynyt leikkaamiseen käytössyistä. Kuitenkin vain joka kymmenes koiransa leikkauttaneista oli sitä mieltä, että leikkaaminen oli helpottanut käytösongelmaa.

Yksinolo-ongelmaan ei auta koiran leikkaaminen. Eikä siihen auta johtajuusharjoitukset – mitä ne nyt sitten ikinä pitävätkään sisällään. Siihen auttaa se, että kouluttaa koiran pitämään yksin olemisesta. Se tehdään niin, että koiran arvostamia resursseja annetaan sille ainoastaan silloin kun se on yksin.

Storengen et al., 2014, A descriptive study of 215 dogs diagnosed with separation anxiety.