Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Eläinten tarkkailu on hauskaa. Joku voi väittää, että se on yhtä kiinnostavaa kuin maalin kuivumisen seuraaminen, mutta jokainen eläinihminen tietää kuinka palkitsevaa se on. Pieni ongelma, joka koskee tarkkailua on tulkinta. Meillä on suuri tarve tulkita kaikkia eläinten toimia suhteessa itseemme tai muihin eläimiin. Nyt se haluaa sitä, nyt se yrittää kertoa tätä ja niin edelleen. Paljon enemmän tietoa saisimme, jos muistaisimme pysyä objektiivisina ja vain katsoa ilman ennakkokäsityksiä tai arvailuja.

Mitä jos ensin tarkkailtaisiin ja vasta sitten vedettäisiin johtopäätöksiä?

Tässä pari käytännön vinkkiä eläinten seuraamiseen:

Mittaa. Vain mitattavia asioita voi muuttaa. Jos et tiedä, kuinka paljon eläin liikkuu päivittäin, et voi tietää onko se tarpeeksi. Jos et tiedä kuinka paljon se syö, et voi tietää onko se liikaa. Jos et tiedä, kuinka monta vuorovaikutustilannetta eläimillä on päivittäin, et välttämättä voi sanoa, kuinka tärkeitä ne ovat toisilleen. Kaikkea voi mitata. Mittaa kuljettua matkaa gps-loggerilla. Mittaa painoa ja ympärysmittaa. Mittaa ruokamäärää. Mittaa sosiaalisia tilanteita. Mittaa aikaa. Mittaa eri paikoissa käytettyä aikaa. Syömiseen käytettävää aikaa. Lista on loputon. Jos et ole paikalla, videoi. Ei kannata yrittää mitata 24/7, pienemmät jaksot riittävät saamaan kokonaiskuvan eläimen elämästä.

Se on kiinnostavaa huomata, että eläin elää silloinkin, kun et itse ole paikalla. Tai sekin on arvokasta tietoa, jos eläin on täysin passiivinen kun et ole paikalla.

Laske ja analysoi. Laske aikabudjetteja. Tee konkreettiseksi mittaamasi asiat. Vasta silloin voit yrittää muuttaa niitä. Jos vaikkapa hevonen on ylipainoinen ja liikkuu päivän aikana 500 metriä, on selvää, että kuljettu matka on yksi asia, johon kannattaa yrittää vaikuttaa. Jos taas koira tuhoaa huonekaluja, mutta käyttää syömiseen aikaa 45 sekuntia päivittäin, on siinä jo maalaisjärjellä yksi muutettava seikka.

Vertaa. Selvitä, mitä eläimen pitäisi tehdä. Miten sen kuuluisi käyttää aikaansa. Vertaa omia tuloksia kirjallisuuteen. Mieti konkreettisia toimia, millä voisit muuttaa tärkeitä asioita. Usein ne voivat alkuun tuntua hankalilta ja kalliilta toimenpiteiltä, mutta käytännössä pienillä kikoilla saa paljon hyvää muutosta aikaan.

Puhutaan sitten vasta tavoitteista, ihanteista tai paineista, kun lähtötilanne on selvillä. Kaikista palkitsevinta on ensin mitata, sitten suunnitella ja tehdä muutoksia ja mitata uudelleen, koska silloin yleensä huomaa muutoksen. Eihän kokeiluissa ole mitään järkeä, jos niiden jälkeen ei tiedetä, vaikuttiko mikään asia mihinkään.

Tallipäiväkirja on loistava väline. Esimerkiksi ongelmien havaitsemisessa se voi auttaa merkittävästi. Jos hevosella on ongelmia vaikkapa kengityksessä, päiväkirjasta voi tarkistaa, milloin tarkalleen ongelma on alkanut ja onko se ajan mittaan pahentunut vai helpottanut. Pelkkä muisti voi tehdä tepposet – jos hevonen käyttäytyy yllättäen oudosti, huomio kiinnittyy tähän yhteen tapahtumaan, eikä välttämättä muisteta niitä pieniä merkkejä, joita on saattanut olla ilmassa jo pidempään.

Mikäli hevonen inhoaa loimitusta, voi kotioloissa tehdä pienen kokeen ja testata mitä tapahtuu, jos asialle ei tehdä mitään. Päiväkirjaan voi merkitä jokaisen loimituksen arvosanan nollasta viiteen. Mikäli kahden viikon kuluessa keskivertokolmosen loimitus muuttuu pyörimiseksi ja potkimiseksi, on syytä tehdä asialle jotain. Harva asia muuttuu, jos mitään ei muuteta. Koulutussuunnitelman laatimisessa auttaa historia; on kiinnostavaa tietää kuinka monta nollan loimitusta hevonen on kokenut, koska se vaikuttaa siihen, kuinka pitkä aika menee, kunnes ollaan vitosessa.

Hevosenpito voi parhaimmillaan olla paljon muutakin kuin tunti laatuaikaa ratsain kuudesti viikossa. Hevosessa on monia muitakin ulottuvuuksia kuin liikunta, niihin kannattaa tutustua 🙂 Nyt kylmillä keleillä voi tehdä kaikenlaista hyödyllistä, jolla voi parantaa turvallisuutta, hyvinvointia ja suhdetta omaan hevoseensa. Mitä paremmin päivittäiset ja arkiset hommat sujuvat, sitä ennakoitavampi hevosesta tulee uusissakin tilanteissa.

Tule mukaan hevostaitokouluun, jossa aloitetaan perusasioista. Ne sopivat kaikille, oli hevosesi varsa tai aikuinen. Kahdentoista kurssin aikana edetään ratsastuksen perusasioihin, kuten apujen opettamiseen ja askellajeihin.

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!

Mitä mielessä?