Turvallisesti yhdessä – virranpurkutalkoot hevosille

Syksyn myrskyt ja talven pikkupakkaset tuovat mukanaan lisää virtaa hevosille. Kesäpäivän leppoisa seisoskelija muuttuu lähtöjä ottavaksi monsteriksi ilman mitään toimenpiteitä. Joillakin hevosilla sää ja vuodenaika pelkästään aiheuttavat muutoksen, osalla ilmiö korostuu jos tulee ns. vapaapäiviä. Ilmiötä voi kutsua tuttuun tapaan pöllövirraksi.

Pöllövirtaa hevosella -mistä on kyse?

Perinteinen ja yksinkertaisin selitys pöllövirtailmiölle on käyttäytymistarpeen patoutuminen, eli tunnetasolla voi puhua turhautumisesta. Hevosella olisi ”tarve” liikkua, ja kun tähän ei ole tarhassa esimerkiksi mahdollisuutta, hevonen turhautuu. Turhautuminen voi hevosesta riippuen purkautua eri tavoin, joko heti tilanteessa tai pitkänkin ajan kuluttua. Kun turhautunut hevonen viedään paikkaan, jossa se voi liikkua, se purkaa turhautumistaan ja sen mahdollisesti tuottamaa stressiä.

Mikäli kyse olisi näin yksinkertaisesta ilmiöstä, pöllövirtaa ei pitäisi kertyä, jos hevonen liikkuu tarhassa. Moni pihattohevonenkin kerää virtaa, joka syystä tai toisesta purkautuu liikkumiskontekstissa ja silloin ei välttämättä ole kyse mistään patoutumisesta. Turhautumisesta voi olla kyse, mutta se ei aina liity olosuhteisiin, vaan se voi liittyä esimerkiksi liikuttamistilanteeseen tai -paikkaan.

Kesällä virtaa ei kerry niin helposti, vaikka hevoset liikkuisivat tarhassa jopa vähemmän kuin syksyllä. Syksyn tuulissa hevoset ovat aktiivisia tarhoissa ja silti pöllövirtaa kertyy. Toki ilmiö on yksilöllinen, eikä ollenkaan näin yksinkertainen. Monella hevosella pöllövirtaan liittyy keskeisesti myös ihminen ja häneen sekä tekemiseen kohdistuvat odotukset.

Puhdasta iloa vai konflikti?

Useimmille hevosille ihmisen kanssa vietetty lyhyt hetki päivittäin on päivän kohokohta, tavalla tai toisella. Pääsee kentälle, maastoon, pihalle tai maneesiin. Odotukset ovat usein suuret puolin ja toisin – molemmat osapuolet odottavat yhteistä laatuaikaa. On aivan normaalia, että hevonen ilmentää tunteitaan toiminnalla. Mikäli hevonen kokee mielihyvää tai toiveikkutta, se saattaa tulla aktiiviseksi. Esimerkiksi jos hevonen on tottunut siihen, että sitä palkitaan, se on usein ulkoilun alkuvaiheessa hyvinkin toiveikas namien suhteen ja tämä kuuluu asiaan. Sama voi liittyä vapaana liikkumiseen, hevonen voi odottaa reipasta liikkumista niin paljon, että se alkaa toiveikkaana ehdotella sitä.

Puhtaasta ilosta tulee harvoin ongelmaa – ongelma tulee siitä, kun ilo kääntyy turhautumiseksi tai kun siihen sekoittuu muita tunteita, kuten pelkoa tai ahdistusta. Kun samaan tilanteeseen liittyy konflikti, hevosella on ristiriitaisia ajatuksia ja tunteita. Konflikti voi olla sisäinen tai ulkoinen: ulkoinen konflikti voi olla se, että hevonen haluaisi juosta, mutta naru estää sitä ja sisäinen konflikti voisi olla sellainen, että hevonen haluaisi juosta mutta sen oma kivun pelko estää sitä. Yksi esimerkki konfliktista on se, että ratsastaja pyytää samaan aikaan eteen ja taakse. Kuten omalla kohdalla kukin ymmärtää, konflikti ei ole se paras mahdollinen lähtökohta leppoisalle yhteistoiminnalle.

Miten hevosta voi purkaa turvallisesti?

Hevosen juoksuttaminen vapaana tai liinassa virranpurkumielessä voi joskus olla hyvä idea. Se on hyvä idea silloin, kun se toimii, eli kun juoksemisella on hevosta rentouttava vaikutus. Tämän tunnistaa siitä, että muutaman spurtin jälkeen hevonen pärskii ja näyttää tyytyväiseltä ja valmiilta varsinaiseen liikutukseen. Juoksuttaminen ei ole hyvä idea, jos se väsyttää hevosen kroppaa mutta jättää pään ylikierroksille. Tällaisissa tilanteissa loukkaantumisriski voi kasvaa ja voi olla että päätä on yhä vaikeampi saada rentoutumaan, kun lihakset voivat olla hapoilla ja olo tukala.

Olisi hienoa, jos jokaisella olisi omalle hevoselleen sopivat purkukeinot testattuna ja tiedossa. Purkamisen tapoja on monia, ja on vaikea antaa yhtä toimivaa vinkkiä. Tässä kuitenkin joitakin ajatuksia, joista voi alkaa jalostaa itselleen sopivia:

• Tuotetaan hevoselle kasa mielihyväkokemuksia lyhyessä ajassa, jolloin se usein rentoutuu
• Tehdään tuttua tehtävää, joka on etukäteen ankkuroitu turvaan
• Annetaan hevoselle mahdollisuus kognitiivisiin haasteisiin ennen liikuntaa
• Annetaan hevoselle kokemus liikunnasta ilman vaarallista ja repivää liikkumista
• Vähennetään omaa roolia mahdollisen konfliktin aiheuttajana

On hyvä pohtia, mikä on oma rooli konfliktissa. Usein tapahtumaketju etenee niin, että hevonen tekee pöllövirta-aloitteen, johon ihminen vastaa vastustamalla. Hevonen saattaa tästä provosoitua ja virta siirtyykin ihmisen kanssa riitelemiseen, mikä taas tuottaa hevoselle liikkumista vastaavan kokemuksen, joka on usein palkitseva ja tuottaa jossain määrin mielihyvää, vaikka ihmisen palaute olisi ikävää ja jopa pelottavaa. Edellä kuvatusta tilanteesta voi syntyä riitelyn kierre, jossa konflikti on pinnalla, mutta jossa samalla hevonen itse asiassa purkaa itseään ihmistä vastaan taistelemiseen.

Liittymällä VIP-jäseneksi saat enemmän

VIP-jäsenenä näet videon, jossa annan kolme vinkkiä pöllövirran purkuun!

VIP-jäsenenä näet myös kaikki aiemmin julkaistut videot sekä tulevat vuoden ajan, pääset suljettuun fb-ryhmään ja saat ilmaisen puhelinneuvonnan.