Tyytyväinen hevonen – hyvinvointia virikeohjelmalla

Hevosten fyysiseen hyvinvointiin panostetaan valtavan paljon. Fyysinen ja psyykkinen kulkevat käsi kädessä, ja molemmat vaikuttavat toiseen. Hyvinvointi lähtee perustarpeiden tyydyttämisestä, eli terveydestä ja sopivasta ruokinnasta ynnä muusta.

Hevosten psyykkiseen valmentamiseen tai hyvinvointiin ei ole panostettu yhtä paljon kuin fyysiseen hyvinvointiin. Edelleen ajatellaan, että terve pää terveessä ruumiissa. Hevosenpito perustuu tehokkuuteen ja tallityöntekijän työn minimointiin sekä turvallisuuteen, ei niinkään hevosen lajityypillisten tarpeiden huomioimiseen. Hevosen psyykkisessä hyvinvoinnissa on hyödyntämätöntä potentiaalia, jolla tulee tulevaisuudessa olemaan entistä suurempi merkitys.

Psyykkisessä hyvinvoinnissa on monta osaa, joista varmasti tärkein on mahdollisuus toteuttaa lajityypillistä käyttäytymistä. Toinen osa on hyvinvointia lisäävien kokemusten tarjoaminen, eli käytöksellinen hyvinvointi, johon vaikutetaan sekä virikkeillä että hevosen ja ihmisen välisellä suhteella. Virikkeiden käyttö perustuu hevosen ajankäytön hallintaan, eli pohjatietona on aikabudjetti. Vertailukohtana aikabudjetille ei kannata käyttää villihevosen aikabudjettia, vaan oman hevosen ihanneaikabudjettia. Virikkeet ovat työkalu siihen, että voimme vaikuttaa hevosen ajankäyttöön.

Hevosen aikabudjetti on keskeisessä roolissa sen hyvinvoinnin kokemuksen osalta. Mikäli aikabudjetti koostuu pääosin passiivisesta olemisesta, pienilläkin toimenpiteillä sitä saadaan parannettua. Sama pätee esimerkiksi sairauksista toipumiseen; karsinalepo ja kävelytyskuuri ovat usein hevoselle henkisesti raskaita, joskus jopa mahdottomia.

Virikkeen tavoitteena on lisätä eläimen omaehtoista motorista toimintaa tai käyttäytymistä. Omaehtoinen motorinen toiminta tai käyttäytyminen ovat seurausta ympäristön muutoksesta, eli virike voi olla mikä tahansa suunniteltu muutos ympäristössä, joka aiheuttaa omaehtoista toimintaa hevosissa. Virikkeen määritelmään liittyy toinenkin olennainen piirre ja ehto.

Virikkeen tavoitteena on aina lisätä eläimen hyvinvointia, ei heikentää sitä. Vaikka hevonen säikähtäessään lisää omaehtoista motorista toimintaa, säikähtämisen aiheuttanut ärsyke ei siitä huolimatta ole virike. Vaikka pelästyminen ja pakeneminen ovat hevoselle lajityypillistä toimintaa, niitä ei katsota virikkeiksi, koska ne eivät paranna hevosen hyvinvointia.

Hevosella menee aikaa tottua virikkeiden käyttöön, joten maltti kannattaa säilyttää innostuksesta huolimatta. Hevosten elämä on melko tarkkaan säädeltyä ja ihmiskontaktit melko rajallisia, joten hevosilla virikkeiden vaikutus näkyy valtavan selkeästi, vaikka muutokset olisivat pieniä. Liian suuri virikkeiden määrä voi kääntyä stressiksi pahimmillaan.

Liity jäseneksi niin näet videon, jolla esittelen eri virikeryhmät ja annan vinkkejä siihen, miten voit suunnitella juuri omalle hevosellesi toimivat virikkeet.

Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki yli 200 aiemmin julkaistua videota. VIP-jäsenenä pääset kuuntelemaan podcastit, saat ilmaisen puhelinneuvonnan ja pääset suljettuun fb-ryhmään!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Liity jäseneksi nähdäksesi piilotetun sisällön.

Mitä mielessä?