Tyytyväinen kissa – näin teet hyvinvointikartoituksen
Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Mitä kaikkea kissa kaipaa voidakseen hyvin? Luonnollisesti tilaa, sopivaa ruokaa, raikasta vettä, oikeanlaista seuraa ja virikkeitä ja aivopähkinöitä. Mutta riittääkö se, että kissalla on nämä kaikki hyvän elämän avaimet ulottuvilla ja käytettävissä? Kuten raha, joka makaa patjan alla, ei tee onnelliseksi, ei kissaakaan tee onnelliseksi pelkkä hyvän elämän mahdollisuus. Mikäli kissa on terve ja tyytyväinen elämäänsä, ei kannata muuttaa mitään. Kissaa kannattaa kuitenkin opetella katsomaan ulkopuolisen silmin, koska pienistä käyttäytymisen muutoksista voi huomata kivun tai sairauden, joka kissojen kohdalla muuten jää usein huomaamatta.

Jotta kissan käyttäytymistä voidaan arvioida, täytyy ensin tietää mitä kissat keskimäärin tekevät, eli mikä on niin sanotusti normaalia ja odotettavissa olevaa käyttäytymistä kissalta. Lähteistä (ja olosuhteista) riippuen, kissa viettää tyypillisesti yli puolet vuorokaudesta lepäillen ja nukkuen. REM-uni on kissalle elintärkeää, ja siihen vaikuttaa huomattavan paljon ympäristö ja olosuhteet. Hereilläoloajan kissa käyttää leikkiin, ruokailuun ja itsensä hoitamiseen. Hiekkalaatikolla tulee vierailla riittävän usein ja vettäkin pitäisi lipikoida. Moni tarkkaileekin kissaa osin tiedostamatta, jolloin muutoksiin havadutaan viiveellä. Tyypillistä on alkaa pohtia, onko kissa aiemminkin tehnyt näin vai onko tapa alkanut vasta hiljattain. On hankala sanoa, onko muutosta tapahtunut, jos ei asiaa ole aktiivisesti seurannut.

Kissojen terveysasioista, kuten rokotuksista ja madotuksista tai painosta, pidetään usein kirjaa. Samaan tapaan kannattaa pitää kirjaa kissan tavoista. Ei välttämättä joka päivä, mutta ehkä kerran kuussa. Tällä tavalla voi havaita pieniä muutoksia, kuten liikkumisen muuttumista tai lempipaikkojen vaihtumista. Muutokset lempipaikoissa tai vaikkapa nukkumisasennoissa ovat tärkeitä tietoja, varsinkin jos kyseessä on kesytettävä arka kissa. Muutos nukkumisasennossa kertoo usein kotiutumisen asteesta ja stressitasosta. Kissan käyttäytymisen seuraaminen ei edellytä ympärivuorokautista valvontaa, vaan voit hyvin valita ne hetket päivästä kun tarkkailet kissaa. Voit tarkkailla kissaa myös teemoittain; tämä voi olla erityisen hyödyllistä jos sinulla on useampi kuin yksi kissa. Pistä merkille kunkin kissan yksilölliset tavat alkaen ruokailusta ja leikistä aina nukkumiseen ja sosiaalisuuteen.

Hyvinvointikartoituksen voit aloittaa niin, että seurailet kissaa muutamana päivänä ja kirjaat ylös, mitä se tekee milloinkin. Voit merkata ylös tunnit, jotka kissa käyttää nukkumiseen, leikkimiseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Lisäksi voit laskea kertaluontoisia asioita, kuten turkinhuoltoa, ruokailua tai raapimista. Ainoastaan mittaamalla saat sellaista tietoa kissastasi, johon voit muutoksien avulla vaikuttaa. Mikäli kyseessä on vaikkapa eläinlääkärin määräämä dieetti, on sen järjestäminen hankalaa, jos muutettavat asiat ovat ainoastaan ruuan laatu ja määrä tai leikin lisääminen. Jotta painonhallinta olisi helppoa, mielekästä ja järkevää, tulee omistajan pyrkiä muuttamaan kissan aktiivisuustasoa kokonaisuutena – ei ainoastaan vaikuttaa irrallisiin palasiin. Koska vuorokaudessa on vain 24 tuntia, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Et voi lisätä kissan elämään jotain, ilman että joku toinen asia vähenee. Tämä on tärkeä huomio!

Mitattavat asiat voivat olla siis tunteja, kun mitataan pitkäkestoista tapahtumaa, kuten nukkumista. Nukkumisessa voi myös erotella eri asennot, ne ovat erityisen merkityksellisiä hyvinvoinnin kannalta. Tapahtumien mittauksessa käytetään tukkimiehen kirjanpitoa. Kiinnostavia mitattavia asioita ovat mm. kissojen väliset vuorovaikutustilanteet – määrä ja laatu, sekä ihmisen ja kissan vuorovaikutustilanteet, hyökkäilyt ja vaikkapa juominen. Juomista voit toki mitata myös mittaamalla käytetyn veden määrää. Muita asioita, joita voi mitata on tilankäyttö, eli kuinka suurta osaa käytössä olevasta tilasta kissa oikeasti käyttää. Tämä seikka on varsin oleellinen, kun kissa muuttaa sijais- tai uuteen kotiin. Tähän liittyvä mitattava asia on hiekkalaatikon sisältö, mikä on monikissatalouksissa joskus haastavaa jos ei ole jokaisella kissalla omaa nimikoitua lempilaatikkoa.

Mitä mitattavilla asioilla sitten tekee? Mitä enemmän kissan päivä koostuu lajityypillisestä toiminnasta, eli asioista, joita kissan kuuluu tehdä, sitä parempi kissan hyvinvointi todennäköisesti on. Yleensä tällöin kissa myös käyttää sen käytettävissä olevaa tilaa sekä muita resursseja, eikä ole niin altis stressille. Mitä paremmat ”tulokset” mittauksista saa, sitä parempi kissan mieliala yleensä on ja sitä vähemmän sillä on käyttäytymisen kanssa ongelmia. Mittaaminen siis kannattaa!

Liittymällä blogin jäseneksi näet videon, mitä hyvinvointikartoituksessa kannattaa tarkkailla. Jäsenenä näet myös parikymmentä muuta kissa-aiheista jäsenvideota. Nyt kannattaa liittyä!

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Mitä mielessä?