Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Koira, joka osoittaa aggressiivista käyttäytymistä ihmistä kohtaan, joutuu usein lopetetuksi tai annetaan pois ongelmakoirana. Hyökkäilevät koirat ovat riski ihmisille, mutta aggressiivinen käytös on myös merkki eläimen pahoinvoinnista. Tietyt rodut kantavat aggressiivisen leimaa, vaikka tosiasiassa kaikista koirista saa vaarallisia lemmikkejä kouluttamalla.

Laajalla kyselytutkimuksella haluttiin selvittää aggressiivisen käytöksen taustatekijöitä. Liki 4000 vastauksen perusteella voitiin päätellä seuraavia asioita:

  • Yleisintä on aggressiivinen käytös kotiin saapuvia vieraita ihmisiä kohtaan. Harvinaisempaa on aggressiivinen käytös perheenjäseniä kohtaan.
  • Neljä prosenttia koirista välttelee tai piiloutuu perheenjäseniltä, joka kymmenes koira välttelee vieraita ihmisiä.
  • Tutkimusten mukaan osallistuminen pentukursseille vähentää todennäköisyyttä siihen, että koira käyttäytyy aggressiivisesti vieraita ihmisiä kohtaan kotona sekä kodin ulkopuolella.
  • Rankaisuun perustuvat koulutusmenetelmät (kolinapurkit, selättäminen, retuuttaminen ja muut fyysiset rankaisut) ja negatiivisen vahvisteen käyttö lisäävät todennäköisyyttä siihen, että koira käyttäytyy aggressiivisesti.
  • Tutkijoiden mukaan selittäviä tekijöitä aggressiiviseen käyttäytymiseen ovat ennemmin yksittäisen koiran kokemukset kuin esimerkiksi koiran rotu.

Rotujen leimaaminen tai kieltäminen ei ole mielestäni johtanut mihinkään hyvään. Monissa maissa on ns. kiellettyjä rotuja, mikä ei todellakaan ratkaise ongelmia.

Suuri tekijä aggressiivisen käytöksen taustalla on pelko. Moni hyökkäävä koira on arka ja pelko motivoi käytöstä. Rankaiseminen vain pahentaa kierrettä. Tyypillinen esimerkki on lapsi, joka lähestyy peruuttaavaa koiraa – kun koira ei enää pysty pakenemaan, se puolustautuu. Kun koira huomaa, että murinalla pääsee ikävästä tilanteesta pois, se alkaa toistaa murinaa yhä herkemmin.

Kannattaa panostaa koiran elämän alkuvaiheisiin, silloin kaikki on helpompaa. Peli ei ole pelattu vanhempanakaan, vaan paljon on tehtävissä koulutuksen avulla.

Koulutus lähtee liikkeelle siitä, että analysoidaan lähtötilanne ja ei enää aiheuteta tilanteita, joissa koira murisee tai uhkaa purra. Seuraavaksi laaditaan suunnitelma, jolla asiassa päästään asteittain eteenpäin.

Katso vaikkapa luento aggressiivisuudesta tai resurssiaggressiivisuudesta. 

Casey et al. 2014

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

8 kommenttia kirjoitukseen “Vaaralliset, vaaralliset koirat

  • syyskuu 4, 2014 at 8:11 pm
    Permalink

    Poistinko vahingossa kommenttisi Laura? Ei ollut tarkoitus. Ja todellakin, kirjoitan vastineen. Olisko mahdollista saada esim kuva kolumnista kun itselleni ei tuota lehteä tule? Jaana

    Lähetetty iPhonesta

    > Eläinkoulutusblogi kirjoitti 4.9.2014 kello 21.06: > > >

    Reply
  • lokakuu 25, 2014 at 9:25 pm
    Permalink

    Moi Jaana! Löysin blogisi googletellessani ratkaisua ongelmaani, ja uskon, että osaat vastata, vaikka kysymykseni ei liitykään suoraan tähän postaukseen.

    Ongelmani on koirapelko, joka alunperin on varmaankin johtunut jostain lapsuuden purruksitulemisesta tms, ja joka on nyt sitten iän myötä kääntynyt siihen, etten tiedä, miten tapaamieni koirien kanssa tulisi käyttäytyä. Olen kuullut epämääräisiä niksejä puoleen ja toiseen: on sanottu, että vierasta koiraa pitää tuijottaa silmiin kunnes se kääntää päänsä (alistuu), että koira pitää kääntää selälleen (alistaa), että koiraa ei saa kääntää selälleen (koska sen pitää alistua itse eikä pakotettuna), että koiraa ei saa tuijottaa (koska se saattaa suututtaa koiran), että on oltava huomaamatta koiraa (eikö tämäkin ole alistumista jos katse käännetään pois…?), jne jne aivan lukemattomia ristiriitaisia neuvoja.

    Siis, miten sinä käyttäydyt uusien koiratuttavuuksiesi kanssa? Unelmani olisi joskus työskennellä löytöeläinkodissa, joten koirien (ehkä vaikeidenkin tapausten) kanssa toimeentuleminen on opittava, ja olen muutenkin kyllästynyt kulkemaan henkeä pidätellen jokaisen lenkkipolulla vastaan tulevan koiran ohi. En siis mitenkään erityisesti halua alistaa koiraa, ihan vaan olla normaalisti samassa tilassa koiran kanssa, mahdollisesti rapsuttaa, mikäli se koiralle sopii.

    Kiitän hirveästi vastauksesta. 🙂

    Reply
    • lokakuu 27, 2014 at 3:44 pm
      Permalink

      Moi, ei kannata ottaa vastaan ohjeita elleivät ne kuulosta hyviltä/uskottavilta. Paras lähtökohta on se, että kysyt koirilta miten heihin kannattaa tutustua. Se on aivan hyvä idea, ettet tee mitään, paitsi rapsutat jos se koiralle sopii 🙂 Hyvien kokemusten kautta oppii kohtaamaan erilaisia koiria. (mitään koiraa ei kannata ensitapaamisella tuijottaa silmiin tai ”alistaa” – tämä neuvo on mielestäni huono ja jopa vaarallinen.

      Reply
    • tammikuu 23, 2015 at 6:27 pm
      Permalink

      Älä ainakaan tuijota vierasta koiraa. Yhdistettynä taustalla olevaan epävarmuuteesi se voi aiheuttaa rähähdyksen. Alistaminen on vanhanaikaista ja huonoa koiran käsittelyä eikä ainakaan satunnaisen vastaantulijan tehtävä. Hyvä suhde koiraan rakennetaan muilla keinoin.

      Koira näkee epävarmuutesi, vaikka käyttäisit hyökkäävää elekieltä. Ristiriita voi aiheuttaa konfliktin. Oma koirani reagoi ristiriitaisiin signaaleihin epäluulolla ja vihamielisyydellä. Ole oma itsesi, älä ahdistele koiraa ja pysy rauhallisena. Ei koiran tarvi antaa päältäkään kävellä, mutta toimintatapoja sellaiseen tilanteeseen on vaikea neuvoa netissä. Koiran luottamuksen ja kunnioituksen voittaa parhaiten juuri sillä, ettei hermoile ja kohtelee koiraa johdonmukaisesti ja reilusti.

      Kun haluat ulkona vain ohittaa lenkitettävän koiran, kävele ihan rauhassa syvään hengittäen ohi. Voit vilkaista koiraa tai katsoa sitä sivusilmällä, jos haluat. Jos olet juoksemassa, voit hidastaa kävelyksi, jos epäilyttää. Koira on parempi kohdata hieman kaartamalla kuin suoraan kohti marssimalla. Muutenkin koira kannattaa jättää rauhallisesti huomioimatta, jos ei halua erityisesti kiinnittää sen huomiota. Tämä ei ole mitään alistumista vaan ilmaus, ettei kiinnosta. Koiratkin tekevät niin.

      Älä koskaan mene vieraan koiran lähelle ilman omistajan lupaa, ellei ole hyvää syytä. Älä myöskään lähesty koiraa, joka kertoo eleillään haluavansa olla rauhassa, vaikka omistaja antaisi luvan.

      Jos haluat tervehtiä koiraa, puhuttele ensin sen omistajaa. Voit vaikka kysyä koiran luonteesta ja lempirapsutuspaikoista. Anna koiran lähestyä itse. Se todennäköisesti haluaa nuuhkia sinut joka puolelta. Kyykisty, älä kumarru! Rapsuttelun voi aloittaa leuan alta tai kaulalta. Samalla koira voi haistaa kättä. Koiran ylle kumartuminen ja suoraan pään päälle taputtelu samoin kuin silmiin tuijotus on koiran silmissä tunkeilevaa ja jopa pelottavaa.

      Löytökoirien käsittelyyn keskittyisin ehkä vasta sitten, kun vastaantuleva lemmikki ei aiheuta jännitystä ja koiran käyttäytyminen ja käsittely ovat muutenkin tutummat.

      Jos sielläpäin on joku koiraseura tai Facebookissa koiraharrastajaryhmä, voisit kysyä, löytyykö keltään kilttiä ja rauhallista koiraa, jonka avulla voisi tutustua koiran sielunelämään. Tai kaverikoira/haliberni. Kannattaa myös lukea koiran käyttäytymisestä ja elekielestä. Itselleni tuli mieleen Turid Rugaasin Rauhoittavat signaalit, Tuire Kaimion Koirien käyttäytyminen ja jonkun ulkomaalaisen kirjoittama Koirapuhetta, jossa on valokuvin esitelty koiria eri tilanteissa ja selitetty, millaisia eleitä kuvassa näkyy.

      Reply
  • heinäkuu 11, 2016 at 1:45 pm
    Permalink

    Hoidan ystävän koiraa säännöllisesti. Koira on pienikokoinen terrieri. Hihnassa se saattaa alkaa ärhennellä vastaantuleville koirille, olen tulkinnut tilanteet juuri peloksi / puolustautumiseksi. Komentaminen ei tosiaan auta, vaan koira innostuu haukkumaan vastaantulevaa koiraa entistä tarmokkaammin, ihan kuin olettaisi minun kannustavan siinä. Useimmiten tilanteet menevät hyvin, jos havaitsen vieraan koiran jo ennakkoon ja alan rohkaista, kehua ja mahdollisesti namittaakkin. Monta ”inhokkikoiraa” on nyt saatu siirrettyä ”siedän tuota koiraa” asteelle.

    Joskus vaan toiset koirat tulevat vastaan nopeasti tai hyökkäävät yllättäen haukkumaan ohitustilanteessa. Monella ihmisellä näyttää olevan myös hirvittävä tarve antaa oman koiransa haistella vieraita koiria – jopa silloin kun se (omakin) koira on selkeästi jännittynyt. Viime hoitokerroilla on lähes joka kerta käynyt kerran tai kaksi niin, että itselläni on koira hihnassa ja pihalta hyökkääkin koira (joko iloisena tai vähemmän iloisena) tielle vapaana. Nämä tilanteet harmittavat erityisesti, koska en pysty niitä ennakoimaan. Yhteensä näin on nyt käynyt viisi kertaa ja kyseessä on ollut aina eri koira, joten en olisi pystynyt välttämään tilanteita edes lenkitysreittiä muuttamalla. Enkä oikein tiedä miten minun kuuluisi toimia. Tilanteet johtavat lähes aina siihen, että hoitokoira puolustautuu haukumalla tai näyhäisemällä.

    Parhaiten menevät ohitustilanteet, joissa pihalla on koira kiinni – vaikka koira haukkuisi kuinka tai käyttäytyisi agressiivisesti, hoitokoira sipsuttaa nätisti vierellä ja pitää huomion minussa. Esimerkiksi naapurin koiraa siedetään, kun se on kiinni pihallaan, mutta jos sama koira tulee vastaan lenkillä, sitä haukutaan. Myös tilanteet joissa hoitokoirani on vapaana ja vieras koira on kiinni, sujuvat hyvin. Näitä on tapahtunut lähinnä vain tallin pihalla. Onko mitään vinkkejä, miten erityisesti toimia silloin kun se toinen koira on vapaana ja oma kiinni.Tuntuu, että erityisesti näiden tapausten jälkeen olen jälleen lähtöpisteessä ohitusharjoittelussa ja koira saa vaan vahvistusta pelolleen.

    Reply
    • heinäkuu 18, 2016 at 3:04 pm
      Permalink

      Tuo on hankalin tilanne, jos oma koira on kiinni ja vieras koira vapaana. Niihin on vaikea varautua eikä koskaan tiedä mitä toinen koira tekee. Tekisin itse niin, että poistuisin näistä tilanteista vähin äänin.

      Reply
  • heinäkuu 17, 2016 at 7:03 pm
    Permalink

    Mitä tehdä kun meidän kääpiövillis on kohdannut isompia koiria kolme kertaa ja kerran sutä puri iso koira. Eli se pelkää toisia koiria.Pelko alkoi pienenä kun isot koirat pääsivät kimppuun. Täällä on omistajia jotka pitävät koiria irti ja meillä on ollut huonoa että ollaan oltu lähellä. Toisena on tuo tavaroiden esim. Pyyhe ja sen vahtiminen. Itse kartan isoja jiiria lenkillä. Mutta pienemmät ohitamme hiljaa. Mitä tässä olisi tehtävä

    Reply

Mitä mielessä?