Vältä näitä koulutuksen sudenkuoppia
Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

 

Älä kuvittele, että eläin on pieni (tai suuri) ilkeä ihminen

Eläimet eivät ole täällä pilaamassa a) elämääsi tai b) päivääsi. Vaikka se on perheenjäsen, se on silti luontokappale, joka yrittää vain selviytyä hengissä elämässä. Se ei juonittele selän takana tai suunnittele jekkuja meitä kiusatakseen. Se tekee kaikkensa sopeutuakseen. Se ei tavoittele valta-asemaa, vaan se on täysin riippuvainen meistä ihmisistä. Se, mikä meille näyttäytyy komentamisena tai pomottamisena, on yleensä eläimen yritys kommunikoida omistajansa kanssa – se ei ole (vielä) oppinut muuta tapaa. Se ei tiedä ihmisten tapoja tai kohteliaisuussääntöjä eikä se osaa lukea rivien välistä. Se ei myöskään osaa valehdella eikä mielistellä ensin ja puhua selän takana pahaa sen jälkeen. Ota käyttäytyminen arvokkaana tietona vastaan, älä ylitulkitse eläintä tai laita sanoja sen suuhun. Harjoittele myös havainnointia ilman tulkintaa. Se on hyödyllistä. Vähemmän hyödyllistä on kohdella eläintä ihmisenä – suhdettanne ei hyödytä lainkaan mykkäkoulu tai kostaminen, sosiaalinen eristäminen tai kalavalkojen makselu.

Älä perustele omaa toimintaasi sillä, että luonto on väkivaltainen

Koulutusmenetelmistä jokaisella on mielipide. Vinkkejä tarjoavat naapuri, kaverit, keskustelupalstat ja kaikki muut asiaan kuuluvat ja kuulumattomat tahot. Sitkeästi elävä myytti on se, että kovat keinot ovat ookoo, koska ne luonnossakin. Ihmisen eläimeen kohdistuvaa väkivaltaa perustellaan sillä, että eläimet ovat toisilleenkin julmia ja väkivaltaisia. Että muksauttelu ja kurinpalautus olisivat hyväksyttäviä, koska toisilleen ne tekevät paljon pahempiakin asioita. Samalla logiikalla voisimme perustella tuotantoeläinten väkivaltaiset kuolemat tai vaikkapa elävien eläinten käyttämisen ravintoeläiminä. Omalle toiminnalle on löydyttävä joku muu järkevä peruste kuin se, että luonto on väkivaltainen ja epäreilu. Esimerkiksi hevosen mätkiminen eroaa hevos-hevos-potkimisesta siten, että hevosilla on yleensä mahdollisuus väistää toisiaan ja vältellä toisiaan potkun pelossa. Hevonen ei kuitenkaan voi vältellä ihmistä mätkimisen pelossa, koska se on usein narulla kytkettynä ihmiseen. Koirilla taas fyysiseen käsiksi käymiseen liittyy paljon väärinymmärrystä. Ensinnäkin koirilla tappelutilanteisiin liittyy usein kilpailu jostain resurssista – ei suinkaan valtataistelu universumin herruudesta. Toiseksi ne eleet, joilla kuvittelemme koirien komentavan toisiaan, voivatkin olla osa leikkiä ja koira yleensä provosoituu näistä yhä enemmän.

Älä usko, että oma eläimesi/rotusi/lajisi on niin erikoislaatuinen, etteivät siihen päde oppimisen yleiset periaatteet

Eläimissä on paljon lajien- ja rotujen välisiä eroja. Lisäksi on yksilöeroja. Kuitenkin lajityypilliset tarpeet ovat kaikilla lajin edustajilla samat. Eläimet oppivat monilla tavoilla; ne oppivat toisiaan tarkkailemalla, yrityksen ja erehdyksen kautta, ehdollistumalla ja niin edelleen. Periaatteet ovat kuitenkin samat lajista, rodusta ja yksilöstä riippumatta. Eläinten kanssa ei milloinkaan kannata tehdä kahta viikkoa lyhyempiä koulutuskokeiluja, koska tuloksia esim. ongelmakäytöksissä voi odottaa vasta suuren toistomäärän jälkeen. Mitä enemmän eläimellä on huonoja kokemuksia, sitä pidempi aika kuluu, ennen kuin käytös muuttuu. Toki poikkeuksiakin on, mutta yleensä kannattaa varata aikaa. Joskus lajiin, rotuun tai yksilöön tai niiden erityispiirteisiin perustuen valitaan koulutusmenetelmä, joka ei tue kouluttajan ja eläimen välistä suhdetta tai aiheuttaa eläimelle pelkoa tai epämukavuutta. Joskus tätä huonoa valintaa perustellaan sillä, että kyseinen laji, rotu tai yksilö on niin haastava, ettei sille muut menetelmät toimi. Tämä ei pidä paikkaansa. Ei ole sellaista lajia, rotua tai yksilöä, jonka tuloksellinen kouluttaminen edellyttäisi uhkailua, pelottelua, väkivaltaa tai väkivallan uhkaa. Päin vastoin – ns. kovilla menetelmillä koulutetuilla eläimillä on keskimäärin enemmän käytösongelmia kuin muilla.

Jos vapautat itsesi näistä turhista ajatusmalleista, voit keskittyä olennaiseen.

Hiby, Rooney & Bradshaw 2004

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

5 kommenttia kirjoitukseen “Vältä näitä koulutuksen sudenkuoppia

  • toukokuu 23, 2016 at 3:23 pm
    Permalink

    Hei. Erittäin hyvä artikkeli. Kiitos siitä. Jäin vain miettimään mitä tarkoitat ” tuotantoeläinten väkivaltaisella kuolemalla”?
    Sanna

    Reply
    • toukokuu 23, 2016 at 3:26 pm
      Permalink

      Sitä, että kun luonnossakin eläimet tappavat toisiaan julmasti, niin miksei ihminen..

      Reply
  • toukokuu 23, 2016 at 5:50 pm
    Permalink

    Heip. Tarkennan kysymystäni. Tarkoitatko asiallisesti tapahtuvaa teurastusta vai jotain idioottien touhua? Eikös niitä lemmikkejäkin tapeta ja kiduteta ihan huvikseen? Eli miksi puhut juuri tuotantoeläimien väkivaltaisesta kuolemasta. Anteeksi jos jankutan. Mutta pointtisi ei auennut minulle muuten niin hyvässä artikkelissa. Sanna

    Reply
    • toukokuu 23, 2016 at 8:53 pm
      Permalink

      Juu kyllä lemmikkejäkin tapetaan. Siihen viittasin että julmalle kohtelulle ei riitä perusteeksi se että luonnossakin.

      Reply

Mitä mielessä?