Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Varsojen kanssa on palkitsevaa puuhastella. Ne oppivat nopeasti, eikä niillä kovin usein ole asennetta uusia asioita kohtaan. Riippuen tulevasta käyttötarkoituksesta, varsa-ajan tekemisillä on suuri merkitys. Tärkeitä asioita, kuten matkustamista, käsittelyä, kengittämistä tai varustamista ei kannata jättää oman onnensa nojaan tai harrastaa liian harvoin. Varsan perustaidot ovat niitä, jotka kantavat läpi sen elämän – kilpakentillä, raveissa ja missä tahansa, moni asia riippuu nimen omaan perustaidoista.

Leikitään ajatusleikkiä. Varsa A:n omistaja näkee vaivaa ja puuhastelee useamman kerran viikossa siten, että kuljettaminen ja jalkojen nostelu sekä varusteiden pukeminen ovat jo täysin tuttuja ennen varsinaista ajo-opetusta tai ratsukoulutusta. Varsan B omistaja ei vastaavia harjoituksia tee, vaan jättää nämä ratsutus tai ajo-opetusvaiheeseen. Varsan A on helpompi oppia ns. oikeita töitä, koska aikaa ei kulu perustaitojen harjoitteluun enää kolmivuotiaana. Varsa B taas on jäänyt paitsi oppimaan oppimisesta ja sen kokemuspankissa ei ole samaa määrää työtä ihmisen kanssa kuin varsalla A. Hyvänä puolena voi mainita, että sillä ei ole myöskään negatiivisia kokemuksia ihmisistä. Varsa A on todennäköisemmin helpompi kengittää ensimmäistä kertaa, kun sillä on taustalla perusharjoituksia. Varsalle B saattaa pahimmassa tapauksessa kehittyä ongelmaa, jos harjoitukset rajoittuvat vain oikeisiin vuolutilanteisiin, joita on melko harvoin ja varsinkin jos varsa väsyy niissä ja vastustelee.

Nuorten eläinten kanssa kannattaa tehdä tärkeää perustyötä, vähän päivässä on paljon vuodessa. Yksinkertaisten harjoitusten avulla päästään tilanteeseen, jossa kokemuspankin saldo bufferoi mahdollisissa stressitilanteissa, eikä jokainen kokemus ole ensimmäinen laatuaan. Oli hevosen käyttötarkoitus mikä tahansa, perustyö on tehtävä ennemmin tai myöhemmin. Varsojen kanssa voi käydä kouluttajalle vanhanaikainen. Jos asioita tehdään kokeilumielessä kerran tai pari, kouluttajalle jää sellainen mielikuva, että varsa ”osaa”. Joskus kyse voi olla myös sattumasta, eli jos varsa menee ensimmäisellä yrittämällä sisään traileriin, se ei välttämättä tarkoita, että se osaa matkustaa. Sama pätee varusteisiin; vaikka varsa ei pelkäisi valjaita selässään ensimmäisellä kerralla, myöhemmin se silti voi alkaa pelätä. Mitä tahansa siis tekeekin, kannattaa keskittyä siihen, että toistoja tulee paljon. Silloin suljetaan sattuman mahdollisuus pois.

Väitänkö siis, että jalkojen nostelun harjoittelu vaikuttaa hevosen ratsukoulutukseen? Kyllä näin voi olla. Mitä enemmän varsan kanssa tehdään asioita hyvässä hengessä, sitä enemmän positiivisia kokemuksia se saa ihmisistä. Mitä enemmän se saa positiivisia kokemuksia ihmisistä, sitä enemmän se voi ihmisiin luottaa (eli osaa ennakoida niiden käyttäytymistä). Mitä enemmän hevonen voi ennakoida ihmistä, sitä vähemmän sen täytyy stressata uusia tilanteita. Mitä vähemmän hevonen stressaa uusia tilanteita, sitä helpommin se kykenee oppimaan uutta ja sitä rauhallisempana se pysyy.

Olemme koonneet varsoille tärkeät perustaidot työkalupakkiin, joka löytyy täältä. Työkalupakista löytyvät ohjeet varusteiden pukemisen harjoitteluun, jalkojen nosteluun sekä rokotuksiin valmistautumiseen. Lisäksi harjoitellaan tuntumaa ja taluttamista. Näitä kaikkia harjoituksia voit tehdä, olipa varsasi vasta nuori tai jo hieman isompi.

 

 

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr
Jaana on EmailJaana on FacebookJaana on Linkedin
Jaana
Eläinten käytösneuvoja BSc, MSc @ Eläinkoulutusblogi
Uhittelu, ryntäily, merkkailu, rikkinäiset esineet... lista on loputon. Silti eläinten käytösongelmiin löytyy lähes aina ratkaisu jonka avulla voitte elää rakkaan lemmikkisi kanssa sulassa sovussa monia onnellisia vuosia. Olitpa sitten koiran-, kissan- tai hevosen omistaja, olet tervetullut blogiini josta löydät lisää ohjeita kuinka se tapahtuu!