Virikehaaste hevosihmisille
Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Mihin perustuu se havainto, että laitumella ollessaan hevoset ovat melko laiskoja, säikkyvät vähän ja ovat ylipäänsä kilttejä? Vastaavasti kun laidunkausi päättyy, tallissa kolistellaan ruoka-aikoina, jyrsitään seiniä ja otetaan lähtöjä siitä tutusta maneesin nurkasta. Riehutaan tarhassa ja huudetaan muiden perään.

Ilmiö on selitettävissä aikabudjetilla eli sillä, mihin hevonen aikaansa käyttää. Mitä useampaan asiaan hevonen käyttää vapaa-aikaansa, sitä vähemmän se hilluu yhteisen harrastuksen aikana. Laitumella ollessaan hevonen syö, syö, syö ja syö. Lisäksi se paikasta riippuen juttelee kavereiden kanssa, lepää ja suojautuu säätä tai ötököitä vastaan. Tämä on ihmisten mielestä lomaa, mutta monelle hevoselle täyttä työtä karsinakauteen verrattuna. Ihminen ajattelee, että hevonen lomailee, kun se saa viettää aikaa laitumella ilman ihmisen vaikutusta. Ihmisen vaikutus laidunajan ulkopuolella on hevosen mittakaavassa kuitenkin häviävän pieni (lukuun ottamatta mm. ratsastuskoulu- tai terapiahevosia), ja laidun voikin olla hevoselle yllättävän aktiivista aikaa, vaikkei sillä ratsastettaisi lainkaan.

Hevoselle tunti ratsastusta tai ajoa päivässä ei ole iso juttu. Sen lisäksi sille voi ja kannattaa järjestää muutakin ohjelmaa hyvinvointimielessä – se ei tarvitse (ainakaan toivottavasti) 23 tuntia lepoa tunnin liikuttamisen jälkeen. Pahinta hevosen psyykkeen kannalta on jatkuva tallissa seisominen ilman mitään virikkeitä, mikä voi tulla eteen karsinalevon muodossa. Silloin virikkeet ovat jo pelkästään turvallisuuden kannalta välttämättömiä.

Tässä kolme helpoiten toteutettavaa virikettä:

  1. Piristä ruokavaliota. Oletko itse koskaan kokeillut elää vaikkapa pelkillä riisimuroilla? Syöminen on tärkeä osa kaikkien eläinten elämää, ja pienilläkin muutoksilla voit saada aikaan isoja asioita hevosen elämässä. Tutkimusten mukaan jo se, että ruoka-annoksessa on eri makuja ja rakenteita, lisää syömiseen kuluvaa aikaa ja vaivaa, kun hevonen maistelee, seuloo ja erottelee ruokaa. Hyviä lisiä ovat kuivatut lehtipuiden lehdet, mustikanvarvut ja yrtit. Niissä on erilainen rakenne ja maku, kuin perusnappuloissa. Niitä voi laittaa myös heinän sekaan. Varoitus: jos syötät hevoselle puuroa tai muuta nopeasti ahmittavaa mättöä, älä laita sen sekaan mitään yllättäen.
  2. Muuta sisustusta. Jokainen tietää miltä tuntuu, kun on järjestänyt huonekalut kerrankin oikeisiin paikkoihin. Samaa voi arvostaa myös hevonen, muuttuva ympäristö pysyy kiinnostavana. Tarhaan voit viedä oksia tai halkoja, samoin karsinaan. Jos vaihdat tarhaa, hevonen näkee koko ympäristön toisesta vinkkelistä. Muuttuva ympäristö on avainsana, pelkkä vuodesta toiseen nurkassa lojuva jollyball ei riitä.
  3. Ole itse sosiaalinen virike. Tee joskus niin, että annat hevosen päättää mitä se haluaa tehdä vai haluaako se tehdä mitään. Vara valita ei ole pilannut yhtäkään hevosta, sen sijaan valinnanvapauden puute on vakava hyvinvointiriski. Ole itse passiivinen ja anna hevoselle mahdollisuus vaikuttaa siihen, mitä itse teet. Jos se haluaa rapsutusta, rapsuta. Tämä toimii varsinkin niillä hevosilla, joilla ei ole suoraa kontaktia lajitoveriin.

 

 

 

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Mitä mielessä?