Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

Ei, en todellakaan ole hevosen lihaksiston tai biomekaniikan asiantuntija. Huomasin vain kiinnostavan jutun, jonka ymmärtäminen on maallikollekin mahdollista kun katsoo hevosta.

horsemuscles

Tutkimuksen tarkoituksena oli mitata, miten ja mitkä eri lihakset aktivoituvat missäkin pään ja kaulan asennossa. Tutkimukseen osallistui viisi hevosta, joiden kolmea eri lihasta mitattiin kolmessa askellajissa molempiin suuntiin sekä ratsastajalla että ilman ja kolmella erilaisella pään ja kaulan asennolla. Käytetyt asennot olivat ”vapaa”, luotilinjan edessä oleva sekä rullattu. Asennot poikkeavat toisistaan merkittävästi niskan ja kaulan kulmien osalta, kuten jokainen osaa kuvitella. Tutkijat päättelivät, että koska asennot ovat niin erilaisia, ne todennäköisesti vaikuttavat hevoseen myös eri tavoin ja eri kohtiin. 

Sillä, oliko kyydissä ratsastaja vai ei, ei ollut merkitystä kaulan lihaksiin eri pään ja kaulan asennoissa. Pään ja kaulan asento vaikutti lihasten aktiivisuuteen. Ylälinjan lihakset (m. splenius ja m. trapezius) olivat aktiivisia ja näin ollen myös kehittyvät silloin, kun pään ja kaulan asento on luotiviivan etupuolella. Silloin, kun hevosen suu on lähellä ryntäitä ja muoto monen silmään pyöreä, aktivoituu ja kehittyy kaulan alaosan lihas m. brachiocephalicus.

Hömmm.. eikö se ole hieman ristiriitaista, että korostetaan ylälinjan pyöreyttä ja venymistä ja sitten kuitenkaan turpa ryntäissä kulkeminen ei kehitäkään näitä ylälinjan lihaksia. Maalaisjärkeni raksuttaa nopean johtopäätöksen, jonka mukaan vapaammassa asennossa  hevonen pystyy paremmin käyttämään ylälinjaa, kun sen asento ei ole pakotettu. Eli hevosta ei tarvitsisikaan jumpata pyöreäksi-eteen-alas veren maku suussa tai olla huolissaan, kuten moni kansainvälinen kilparatsastaja, siitä, että hevonen ei saisi liikkua askeltakaan väärinpäin. Mutta mistäs sitten oltaisiin huolissaan, jos väärinpäin liikkumista ei tarvitsisikaan estää naruilla sun muilla systeemeillä?

Kertokaa, lihasasioihin perehtyneet, mitä mieltä olette?

Kathrin Kienapfel et al (2013)

Jaa artikkeli: Share on FacebookShare on Google+Tweet about this on TwitterShare on LinkedInDigg thisShare on RedditShare on Tumblr

9 kommenttia kirjoitukseen “Ylälinja väärinpäin vai oikeinpäin?

  • lokakuu 15, 2013 at 4:48 pm
    Permalink

    Täysin samaa mieltä tutkijoiden kanssa. Sen takia alan yhä enemmän siirtyä ravipuolelle.
    Ratsastus on alkanut mennä niin huonoon suuntaan,ettei siinä enää ole mitään järkeä, jos hevosta ajattelee se on eläinrääkkäystä,ja mitä enemmän niitä rääkätään, sitä enemmän ihmiset saavat pisteitä ja mitaleita kilpailuista.. Ei,ei ja ei, hevosen pää sinne ylös. Yhtä hyvin voit itsekin jännittää itseäsi oli pää alhaalla tai ylhäällä,entäs hevonen? Luulen että kaikista rennoin hevonen on silloin,kun se saa itse päättää sen,ottaen huomioon että kyseessä on hevonen,jota ei ole ikinä rullattu,EIKÄ nostettu sekillä päätä ylös.
    Miksiköhän ravipuolella näkee yhä useammilla pullauksenestäjiä (ne estää hevosta laittamasta leukaa kohti kaulaa tai laskemasta päätä, eli pitää kaula-päälinjan pitkänä,jolloin hevonen saa happea.).. Sen takia,koska yhä useampi ajaa kovakätisesti jolloin laitetaan martingaali ja/tai sekki kireämmälle,ja kiristetään turparemmejä (jolla estetään hevosen kuolaimen vastustelu). Hevonen keksii laittaa turpaa ryntäisiin/nostaa niskaansa laittaen leuan kohti kaulaa. Siksi laitetaan sinne niitä varusteita,koska sillon kun hevonen ei saa happea, ei hevonen voi suorittaa 100%. (lihakset eivät saa happea joten suorituskyky laskee, verentuotantokin tarvitsee happea).

    Ravipuolella sentään yleensä ajatellaan hevosen kannalta aina ja yritetään pitää hevoset terveinä eikä satuttaa niitä (suurin osa), koska vain silloin hevonen voi juosta tuloksia.

    Itse aina yritän kuvitella itseni hevosena ja ajatella oikeasti mistä pidän,mikä varuste/asia vaikuttaa mitenkin ja miten yleensä kohdellaan ottaen huomioon hevosen saaliseläimenä.

    Reply
  • lokakuu 15, 2013 at 4:59 pm
    Permalink

    Jos ajattelee että rullaaminen on ainoa keino kehittää ylälinjaa niin miten voi olla sillä logiikalla mahdollista että westernhevosella on hyvä ylälinja?

    Reply
  • lokakuu 15, 2013 at 8:20 pm
    Permalink

    Ai, minä kun olen luullut että nykyään on menty siihen et kuolaimen taakse ei missään nimessä saa mennä, vaan pitäisi olla luotilinjalla tai hiukan sen edessä. Olenko ihan erehtynyt ?

    Reply
  • lokakuu 15, 2013 at 10:31 pm
    Permalink

    Gillian Higgins selitti asiaa Ypäjän kurssilla. Kaulan yläosan lihakset ja vahva niskaligamentti ( joka jatkuu selkäligamenttina ja yhdistää hevosen etu- ja takapään), voimistuvat, kun hevonen kokoaa itseään, eli nostaa kaulaansa, samalla kun se kannattelee painavaa päätään. Oikeaoppinen asettuminen niin silmäkulma ja sierain näkyy, ja nyökkäysliike jonka ratsastaja tuntee pehmeänä peräänantona, tapahtuu kallon ja ensimmäisen niskakanikaman välisessa nivelessä, jota kutsutaan ”yes”- niveleksi. Nivel lukkiutuu kun hevonen nostaa päänsä ylös tai vetää turvan kohti rintaa. Nyökkäys ja asetus on mahdollista vain pään ”roikkuessa” rentona niskaligamentin varassa, nivelen ollessa kaulan korkeimpana kohtana. Painovoima aiheuttaa pään luotisuoran asennon, ei aktiivinen lihastyö. Jos hevosen tuopa on luotisuoran takana, niin kaulan alaosan lihakset, kuten m. brachiocephalicus, joutuvat tekemään aktiivisesti työtä ja voimistuvat. Jos asento kestää kauan ( kuten gramaaneja käytettäessä tai pitkään rullausta harrastettaessa) on keseessä staattinen työ, joka on raskasta, ja aiheuttaa helposti lihasten kipeytymisen. Dynaaminen lihastyö on miellyttävämpää, lihakset eivät kipeydy kun ne rentoutetaan välillä. Hevonen varmastikin vaihtelee mielellään kaulansa asentoa, jos sille annetaan siihen mahdollisuus. Ratsastajakin jaksaa paremmin keventää pitkään, mutta kevyen istunnan säilyttäminen alkaa nopeasti tuntua reisilihaksissa.

    Reply
  • lokakuu 16, 2013 at 11:33 am
    Permalink

    Itse olen hevoshieroja ja opetan myös juuri sitä rentoa ratsastusta ja hevosen lihasten oikeaa käyttöä ratsastuksessa. Olin myös Gillianin tilaisuudessa ja edelle selitetty asiaa loistavasti! Lisäyksenä vielä: Gillian painotti että oikea ja hyvä muoto tai asento tulee nimenomaan siitä että hevonen kohottaa viimeisiä kaulanikamia ja tämä on asennon ja liikkeen kannalta jopa tärkeämpää kuin nenän osoittaminen alaspäin. Kaulan pohjan saa nousemaan esim. käynti – ja laukkapuomeilla! Ja siitä että staattinen liike on todella vahingollista kun lihakset menee täysin tukkoon, niin siksi ratsastuksessa liikettä pitäisi muuttaa 5min välein ettei näin pääse käymään. Muutenkin Gillian korosti käynnin ja juuri pitkän rennon käynnin merkitystä sekä lämmittelyssä että työskentelyssä (käynnissä tulee eniten liikettä selkärangan nikamiin) ja sitten sitä rentoa, pitkää laukkaa jossa taas LS-nivel pääsee töihin ja takapää tulee alle. Perusperiaatehan lähtee siitä ettei hevosen selkää ole ikävä kyllä tehty taakan kantamiseen selän yläpuolella vaan sen on tarkoitus kantaa sisäelinten paino (500 kg hevosella n. 150 kg) rangan alapuolella ja että vaikka se voi ratsastajan kantaakin, niin ratsastuksen tulisi olla myös hevosen fysioterapiaa jotta tukisimme hevosen kykyä kantaa meidät siellä. Aihe kiinnostaa minua suunnattoman paljon ja työni puolesta tietysti olen koko ajan aktiivisesti mukana. 🙂

    Reply
    • lokakuu 16, 2013 at 12:18 pm
      Permalink

      Tämähän oli mielenkiintoinen juttu.. missäpäin suomea vaikutat? Tuo fysioterapia homma kuulostaa kiinnostavalta, itse myös hieron yms. Hoidan hevosia,ja treeenauksessa korostan alku-väli ja loppukäyntien merkitystä. Mistä tuo juontaaa juuurensa että ratsastuksella (ja sitä johtuen) fysioterapiaa pitäisi tehdä,ja minlaisia harjoituksia? Haluaisin myös edelleen ymmärtää että miten (ja mitä lihaksia muka rollkur (ja lyhyet kouluratsastustreenit) kehittää.. ) vaikia kirjottaa kännykällä sulkaa anteeksi virheet..

      Reply
  • lokakuu 16, 2013 at 12:24 pm
    Permalink

    Tämähän oli mielenkiintoinen juttu.. missäpäin suomea vaikutat? Tuo fysioterapia homma kuulostaa kiinnostavalta, itse myös hieron yms. Hoidan hevosia,ja treeenauksessa korostan alku-väli ja loppukäyntien merkitystä. Mistä tuo juontaaa juuurensa että ratsastuksella (ja sitä johtuen) fysioterapiaa pitäisi tehdä,ja minlaisia harjoituksia? Haluaisin myös edelleen ymmärtää että miten (ja mitä lihaksia muka rollkur (ja lyhyet kouluratsastustreenit) kehittää.. ) vaikia kirjottaa kännykällä sulkaa anteeksi virheet..

    Reply
  • lokakuu 22, 2013 at 9:39 am
    Permalink

    Jepen linkki ylinnä on hyvä linkki, (minun kokemuksen mukaan parasta tällä hetkellä tarjolla olevaa tieto-taitoa) suosittelen kaikille. Vaatii aikaa, halua oppia uutta, ”vanhojen uskomuksien roskikseen heittoa”.

    Reply

Mitä mielessä?