EK-logo-vaaka_5@4x.svg

Koira murisee – miksi ja mitä voi tehdä?

Koira voi murista omistajalle, perheenjäsenelle, lapselle, toiselle koiralle tai vieraalle ihmiselle. Murina voi säikäyttää, varsinkin jos oma koira murisee ensimmäistä kertaa. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koira olisi vihainen, vaarallinen tai yrittäisi hallita ihmisiä.

Murina on koiran viestintää. Se voi kertoa esimerkiksi pelosta, epämukavuudesta, kivusta tai tarpeesta saada lisää tilaa. Murina on usein koiran yritys välttää tilanteen kärjistyminen, eikä sitä kannata yrittää poistaa rankaisemalla.

Murinasta on tärkeää ottaa selvää, sillä sen taustalla voi olla koiran hyvinvointiin tai turvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kun murinan syy tunnistetaan, koiraa voidaan auttaa niin, ettei sen tarvitse turvautua murinaan yhtä usein.

Koira murisee – tärkeimmät asiat lyhyesti

Miksi koira murisee? Murinan taustalla voi olla pelko, kipu, epävarmuus, resurssien puolustaminen tai voimakas kiihtyminen. Koira voi murista myös leikkiessään.

Mitä tehdä, kun koira murisee? Keskeytä tilanteen kärjistyminen, anna koiralle tarvittaessa lisää tilaa ja selvitä murinan syy.

Saako koiraa kieltää murisemasta? Murinasta rankaiseminen voi vähentää varoittamista muuttamatta koiran kokemaa uhkaa tai epämukavuutta.

Voiko muriseva koira purra? Voi. Murina on yksi mahdollinen varoitussignaali, mutta kaikki koirat eivät varoita samalla tavalla.

Milloin tarvitaan apua? Jos murina kohdistuu lapseen, siihen liittyy puremisen riski tai käyttäytyminen muuttuu äkillisesti, tilanne kannattaa selvittää viipymättä. Äkillinen muutos voi edellyttää myös eläinlääkärin tutkimusta.

Mitä tehdä, kun koira murisee?

Kun koira murisee, tärkeintä on välttää tilanteen kärjistämistä. Murinaa ei kannata yrittää lopettaa kieltämällä, rankaisemalla tai pakottamalla koiraa jatkamaan tilannetta. Murina voi olla koiran tapa kertoa, että sen sietokyky on ylittymässä ja se tarvitsee tilanteeseen muutoksen.

Ensimmäinen tehtävä on huolehtia turvallisuudesta. Jos mahdollista, keskeytä toiminta, joka sai koiran murisemaan, ja anna sille lisää tilaa. Älä lähesty murisevaa koiraa väkisin, tartu siihen tai yritä ottaa sen puolustamaa esinettä pois. Jos koira murisee lapselle, aikuisen on keskeytettävä vuorovaikutus ja huolehdittava siitä, että lapsi ja koira voivat olla turvallisesti erillään.

Kun tilanne on rauhoittunut, murinan taustatekijöitä kannattaa selvittää. Koira voi murista esimerkiksi silloin, kun sitä kosketetaan, sen lepo häiriintyy, joku lähestyy sille tärkeää esinettä tai se kokee olonsa uhatuksi. Myös kipu, väsymys ja aiemmin kertynyt kuormitus voivat vaikuttaa siihen, millaisissa tilanteissa koira murisee.

Murinasta rankaiseminen voi vähentää varoittamista ilman, että koiran kokema epämukavuus vähenee. Siksi tavoitteena ei ole opettaa koiraa sietämään mitä tahansa murisematta, vaan muuttaa tilanteita niin, ettei sen tarvitse turvautua puolustautumiseen.

Jos murina alkaa äkillisesti, siihen liittyy puremista tai tilanteet ovat vaikeasti ennakoitavia, koiran terveydentila ja käyttäytymisen taustatekijät on tärkeää selvittää ammattilaisen avulla.

Miksi koira murisee?

Koira voi murista monesta syystä, eikä murinan merkitystä voi päätellä pelkän äänen perusteella. Murina voi liittyä pelkoon, kipuun, epävarmuuteen, turhautumiseen tai tarpeeseen puolustaa itselleen tärkeää asiaa. Koira voi murista myös leikkiessään tai voimakkaasti innostuessaan.

Murinan merkitys riippuu tilanteesta ja koiran muusta käyttäytymisestä. Esimerkiksi ruokakupilla muriseva koira voi pyrkiä säilyttämään ruokansa, kun taas käsittelytilanteessa muriseva koira voi yrittää välttää epämiellyttävää kosketusta. Vieraille ihmisille muriseva koira saattaa puolestaan tarvita enemmän etäisyyttä.

Murinaa esiintyy esimerkiksi silloin, kun koiraa silitetään, nostetaan, hoidetaan tai häiritään sen levätessä. Myös väsymys, stressi ja päivän aikana kertynyt kuormitus voivat vaikuttaa siihen, kuinka herkästi koira murisee.

Kaikki murina ei kuitenkaan ole varoittamista. Leikin aikana murina voi kuulua normaaliin vuorovaikutukseen, eikä se välttämättä kerro epämukavuudesta.

Murinassa olennaista ei ole pelkästään se, mitä koira tekee, vaan myös se, mitä tilanteessa tapahtuu ennen murinaa ja sen jälkeen. Näiden asioiden tarkastelu auttaa ymmärtämään käyttäytymisen syitä ja löytämään koiralle sopivia ratkaisuja.

Murina on usein varoitus, ei hyökkäys

Murina on yksi koiran tavoista viestiä, että se kokee tilanteen epämiellyttäväksi, uhkaavaksi tai liian vaikeaksi. Murisemalla koira voi pyrkiä lisäämään etäisyyttä ja välttämään tilanteen kärjistymisen. Murina antaa toiselle osapuolelle mahdollisuuden muuttaa toimintaansa ennen kuin koira joutuu turvautumaan voimakkaampaan puolustautumiseen.

Murina ei kuitenkaan tarkoita, ettei koira voisi purra. Jos koiran viestiä ei huomioida tai sillä ei ole mahdollisuutta poistua tilanteesta, se saattaa puolustautua myös puremalla. Kaikki koirat eivät myöskään murise ennen puremista, ja varoitussignaalit voivat olla hyvin hienovaraisia.

Murinan tukahduttaminen ei välttämättä muuta koiran kokemusta tilanteesta. Koira voi oppia olemaan murisematta, vaikka se kokisi edelleen pelkoa, kipua tai uhkaa. Siksi murinan loppuminen ei yksin osoita, että tilanne olisi muuttunut koiralle turvallisemmaksi.

Murina on arvokasta tietoa koiran kokemuksesta. Sen sijaan, että murina nähtäisiin tottelemattomuutena tai käytöksenä, joka pitää kitkeä pois, sitä kannattaa hyödyntää tilanteiden ennakoinnissa ja koiran hyvinvoinnin parantamisessa.

Koira murisee omistajalle

Kun koira murisee omistajalleen, tilanne voi tuntua erityisen huolestuttavalta. Murina saatetaan tulkita merkiksi siitä, ettei koira luota omistajaansa, kunnioita tätä tai että heidän välisessään suhteessa olisi jotakin vialla. Murina ei kuitenkaan kerro suoraan koiran ja omistajan välisen suhteen laadusta.

Koira voi murista omistajalleen esimerkiksi silloin, kun sitä kosketetaan, siirretään pois lepopaikalta, lähestytään ruokailun aikana tai yritetään ottaa siltä jotakin pois. Taustalla voi olla kipua, pelkoa, epämiellyttäviä kokemuksia tai tarve puolustaa itselleen tärkeää asiaa. Myös tuttu ja turvallinen ihminen voi toimia tavalla, jonka koira kokee kyseisessä tilanteessa epämiellyttäväksi.

Koira voi luottaa omistajaansa ja silti murista hänelle. Luottamus ei tarkoita sitä, että koiran pitäisi hyväksyä kaikki ihmisen tekemät asiat tai ettei se saisi ilmaista epämukavuuttaan. Murina voi olla koiran tapa kertoa, että se tarvitsee tilanteeseen muutoksen.

Jos koira murisee toistuvasti omistajalleen, kannattaa tarkastella erityisesti niitä tilanteita, joissa murinaa esiintyy. Usein ratkaisu löytyy arjen toimintatapojen muuttamisesta: koiralle annetaan enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa itseään koskeviin tilanteisiin, vähennetään tarpeettomia konflikteja ja harjoitellaan vaikeita asioita koiran omaan tahtiin.

Tavoitteena ei ole koira, joka ei koskaan murise omistajalleen, vaan suhde, jossa koiran ei tarvitse jatkuvasti turvautua murinaan saadakseen viestinsä perille.

Koira murisee perheenjäsenelle tai lapselle

Koira voi murista yhdelle perheenjäsenelle mutta suhtautua muihin täysin ystävällisesti. Tämä ei välttämättä kerro siitä, että koira pitäisi toisesta ihmisestä enemmän tai että heidän välisessään suhteessa olisi jotakin vialla. Eri ihmiset toimivat koiran kanssa eri tavoin, ja koira voi myös kokea samankaltaiset tilanteet eri ihmisten kanssa eri tavalla.

Murinaan voivat vaikuttaa esimerkiksi ihmisen tapa lähestyä, koskettaa tai käsitellä koiraa, aiemmat kokemukset sekä tilanteeseen liittyvä epävarmuus. Myös kipu tai kuormitus voi vaikuttaa siihen, kuinka herkästi koira reagoi.

Koira murisee lapselle

Lapseen kohdistuva murina on aina otettava vakavasti, vaikka koira ei olisi koskaan purrut ketään. Murina voi kertoa siitä, että koira kokee lapsen lähestymisen, kosketuksen, ääntelyn tai liikkumisen epämiellyttäväksi tai uhkaavaksi. Erityisesti pienille lapsille koiran hienovaraiset viestit voivat olla vaikeita tunnistaa.

Jos koira murisee lapselle, vuorovaikutus on keskeytettävä rauhallisesti. Aikuisen tehtävänä on huolehtia siitä, että lapsi ja koira voivat olla turvallisesti erillään eikä vastaava tilanne pääse toistumaan. Pelkkä aikuisen läsnäolo ei aina riitä, vaan turvallisuus voi edellyttää esimerkiksi erillisiä tiloja tai lapsiportteja.

Lasta ei pidä ohjata lähestymään murisevaa koiraa uudelleen, tarjoamaan sille herkkuja tai yrittämään sovintoa silittämällä. Myöskään koiraa ei pidä rangaista murinasta. Turvallisuuden varmistaminen on aikuisen vastuulla, ei lapsen eikä koiran.

Kun tilanne on turvallinen, on tärkeää selvittää, mikä sai koiran murisemaan. Taustalla voi olla esimerkiksi levon häiriintyminen, epämiellyttävä kosketus, resurssien puolustaminen tai aiemmat kokemukset. Jos koira murisee lapselle toistuvasti tai tilanteeseen liittyy puremisen riski, tarvitaan yksilöllistä ammattilaisen arviota.

Tavoitteena ei ole saada koiraa sietämään lasten kaikkea toimintaa, vaan rakentaa arki, jossa sekä lapsen että koiran turvallisuus ja tarpeet huomioidaan.

Koira murisee, kun sitä silitetään

Koira voi murista silitettäessä, vaikka se tavallisesti pitäisi ihmisten läheisyydestä ja kosketuksesta. Murinan taustalla voi olla kipua, epämukavuutta, pelkoa tai yksinkertaisesti se, ettei koira halua tulla kosketetuksi juuri sillä hetkellä.

Läheisyyden hakeminen ei välttämättä tarkoita, että koira haluaa tulla silitetyksi. Koira voi hakeutua ihmisen viereen lepäämään tai pyytää huomiota, mutta kokea jatkuvan kosketuksen epämiellyttäväksi. Se voi myös nauttia silittämisestä aluksi mutta haluta tilanteen päättyvän hetken kuluttua.

Kuhne ym. (2014) tutkivat koirien käyttäytymistä ja fysiologisia reaktioita erilaisissa kosketustilanteissa. Tutkimuksessa havaittiin, että kosketuksen tapa ja kohde vaikuttivat koirien reaktioihin. Osa tavallisista ihmisen ja koiran välisistä kosketustavoista saattoi olla koirille epämiellyttäviä. Siksi koiran suhtautumista kosketukseen ei voi päätellä pelkästään siitä, että se pysyy paikallaan.

Myös koiran mahdollisuudella vaikuttaa tilanteeseen on merkitystä. Sarrafchi ym. (2025) vertasivat 18 terapiakoiran käyttäytymistä tilanteissa, joissa koirat saivat itse lähestyä koskettavaa ihmistä, ja tilanteissa, joissa kosketusta jatkettiin koiran ollessa hihnassa. Jälkimmäisissä tilanteissa koirat pitivät korviaan useammin taaksepäin. Vapaamman valinnan tilanteissa koirat myös käyttivät enemmän mahdollisuuksiaan väistää kosketusta. Tulokset tukevat ajatusta siitä, että koiran mahdollisuus säädellä vuorovaikutusta on tärkeä osa sen hyvinvointia.

Jos koira murisee silitettäessä, silittäminen kannattaa lopettaa. Koiran ei tarvitse oppia sietämään kosketusta vain siksi, että ihminen haluaa silittää sitä. Kosketusta voi kokeilla lyhyesti silloin, kun koira itse hakeutuu vuorovaikutukseen, ja pitää taukoja, joiden aikana koira saa päättää, haluaako se jatkaa.

Jos koira alkaa äkillisesti murista kosketettaessa tai reagoi erityisesti tietyn kehonosan koskettamiseen, mahdollinen kipu on tärkeää selvittää eläinlääkärissä.

Koira murisee väsyneenä

Koira voi murista tavallista herkemmin väsyneenä, stressaantuneena tai kuormittavan päivän jälkeen. Tilanne, jonka koira tavallisesti sietää hyvin, voi tuntua vaikealta silloin, kun sen voimavarat ovat vähissä. Murinaa saattaa esiintyä esimerkiksi iltaisin, matkoilla, vierailujen jälkeen tai silloin, kun koiran tavallinen päivärytmi on muuttunut.

Koiran käyttäytymiseen vaikuttaa myös se, mitä ennen murinatilannetta on tapahtunut. Päivän aikana kertynyt kuormitus voi vaikuttaa siihen, kuinka herkästi koira reagoi kosketukseen, lähestymiseen tai muihin koiriin. Siksi murinan syytä ei aina löydy pelkästään siitä hetkestä, jossa murina esiintyy.

Stressin ja käyttäytymisen välistä yhteyttä on tutkittu koirilla. Esimerkiksi Beerda ym. (1998) havaitsivat, että erilaiset kuormittavat tilanteet aiheuttivat koirissa sekä käyttäytymiseen liittyviä että fysiologisia stressireaktioita. Tutkimus osoittaa, että koiran kokema stressi voi näkyä monin tavoin, mutta yksittäisestä käyttäytymisestä ei voida suoraan päätellä stressin määrää tai syytä.

Jos koira murisee erityisesti väsyneenä, kannattaa tarkastella sen lepoa, palautumismahdollisuuksia ja arjen kokonaiskuormitusta. Koiralle voi olla hyödyllistä järjestää rauhallinen lepopaikka, vähentää tarpeettomia häiriöitä ja huolehtia siitä, ettei sen tarvitse jatkuvasti osallistua ympäristön tapahtumiin.

Palautuminen ei ole pelkästään lepoa kuormittavan tilanteen jälkeen, vaan myös mahdollisuus välttää tarpeetonta kuormitusta. Jos koira murisee esimerkiksi iltaisin, ratkaisu ei välttämättä löydy murinatilanteen harjoittelemisesta, vaan koko päivän tapahtumien ja rytmin muuttamisesta.

Väsymys ei kuitenkaan selitä kaikkea murinaa. Jos käyttäytyminen muuttuu äkillisesti, voimistuu tai siihen liittyy muita oireita, myös mahdollinen kipu tai sairaus on tärkeää selvittää.

Aikuinen koira murisee pennulle

Aikuinen koira voi murista pennulle esimerkiksi silloin, kun pentu lähestyy sitä liian innokkaasti, häiritsee sen lepoa tai yrittää ottaa sille tärkeän esineen. Murina voi olla koiran tapa ilmaista, että se tarvitsee lisää tilaa tai haluaa pennun lopettavan toimintansa.

Aikuisen koiran murina pennulle ei automaattisesti tarkoita aggressiivisuutta tai sitä, etteivät koirat tulisi toimeen keskenään. Murina voi kuulua normaaliin koirien väliseen viestintään. Sen merkitys riippuu kuitenkin tilanteesta, koirien muusta käyttäytymisestä ja siitä, miten ne reagoivat toistensa viesteihin.

Kaikki aikuiset koirat eivät pidä pennuista tai jaksa niiden seuraa. Aikuinen koira voi myös olla kipeä, väsynyt tai kuormittunut, jolloin pennun aktiivisuus tuntuu tavallista vaikeammalta. Pennun puolestaan voi olla vaikea tunnistaa tai huomioida aikuisen koiran hienovaraisia viestejä.

Pennun kasvattamista ja rajojen opettamista ei pidä jättää aikuisen koiran vastuulle. Jos pentu häiritsee aikuista koiraa toistuvasti, ihmisen tehtävänä on järjestää koirille mahdollisuus levätä ja viettää aikaa erillään. Aikuisen koiran ei tarvitse sietää pennun jatkuvaa lähestymistä, eikä pennun tarvitse joutua pelottaviin tilanteisiin oppiakseen koirien välistä viestintää.

Jos aikuinen koira murisee pennulle, tilanteeseen ei välttämättä tarvitse puuttua kieltämällä murinaa. Sen sijaan kannattaa tarkastella, tarvitseeko aikuinen koira enemmän omaa tilaa tai pentu apua toimintansa suuntaamisessa muualle. Koirien väliset kohtaamiset kannattaa järjestää niin, että molemmilla on mahdollisuus vaikuttaa etäisyyteen ja poistua tilanteesta.

Jos murinaan liittyy toistuvaa jahtaamista, hyökkäyksiä, puremista tai pennun voimakasta pelkoa, koirien vuorovaikutusta ei pidä jättää niiden itsensä ratkaistavaksi. Turvallisuus on varmistettava ja tilanteen taustatekijät selvitettävä.

Hyvä koirien välinen suhde ei edellytä sitä, että aikuinen koira hyväksyy pennun kaiken toiminnan. Tärkeämpää on, että molemmat koirat voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja niiden tarpeet tulevat huomioiduiksi.

Koirien ei tarvitse selvittää välejään keskenään

Koirien hyvä yhteiselo ei synny siitä, että ne joutuvat sietämään toisiaan tai ratkaisemaan ristiriitansa itse. Ihminen voi vaikuttaa siihen, millaisia kokemuksia koirille kertyy toisistaan ja miten turvalliseksi ne kokevat yhteisen arjen.

Koirakemiaa-verkkokurssilla opit ymmärtämään koirien välisiä suhteita, tunnistamaan vuorovaikutuksen hienovaraisia viestejä ja tukemaan koirien turvallista yhteiseloa. Kurssi auttaa rakentamaan arkea, jossa jokaisen koiran yksilölliset tarpeet ja rajat huomioidaan.

€97.30139.00€

Koirakemiaa – kurssi koirienvälisistä suhteista

Koirat tappelevat? Uusi pentu tulossa perheeseen? Ymmärrä ja tue koirienvälistä suhdetta — rakenna turvallista yhteiseloa!

Koira murisee ja heiluttaa häntää

Koira voi murista ja heiluttaa häntäänsä samanaikaisesti. Tämä voi tuntua ristiriitaiselta, sillä hännän heiluttaminen tulkitaan usein merkiksi iloisuudesta tai ystävällisyydestä. Hännän heiluttaminen ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että koira olisi iloinen tai haluaisi lähestyä.

Hännän liikkeisiin vaikuttavat koiran tunnetila, vireystaso ja tilanteen sosiaalinen merkitys. Quaranta ym. (2007) havaitsivat, että koirien hännänheilutuksen suunta vaihteli sen mukaan, millaisia ärsykkeitä niille esitettiin. Myöhemmässä tutkimuksessa Siniscalchi ym. (2013) havaitsivat, että koirat myös reagoivat eri tavoin toisten koirien oikealle ja vasemmalle painottuvaan hännänheilutukseen. Tutkimukset osoittavat, että hännän liikkeet voivat välittää muutakin tietoa kuin yleistä innostuneisuutta.

Koira voi myös kokea samanaikaisesti ristiriitaisia tunteita. Se voi esimerkiksi olla utelias vierasta ihmistä kohtaan mutta samalla epävarma tämän lähestymisestä. Tällaisessa tilanteessa koira saattaa heiluttaa häntäänsä, lähestyä ja vetäytyä vuorotellen tai murista, jos ihminen tulee liian lähelle.

Koiran tunnetilaa ei voi päätellä yksittäisestä eleestä. Hännän liikkeiden lisäksi kannattaa tarkastella koiran muuta kehonkieltä, liikkumista, lihasjännitystä ja sitä, pyrkiikö koira lähestymään vai lisäämään etäisyyttä.

Jos koira murisee ja heiluttaa häntäänsä, murinaa ei pidä sivuuttaa vain siksi, että häntä liikkuu. Koiralle kannattaa antaa tilaa ja mahdollisuus vaikuttaa vuorovaikutuksen etenemiseen.

Yleisimmät virheet, kun koira murisee

Murina voi herättää pelkoa, pettymystä tai huolta koiran käyttäytymisestä. Ihmisen reaktio voi kuitenkin pahentaa tilannetta, jos huomio kiinnittyy murinan lopettamiseen sen taustalla olevien syiden sijaan.

1. Murinasta rankaiseminen. Kieltäminen, uhkailu tai rankaiseminen voi vähentää koiran varoittamista ilman, että sen kokema epämukavuus vähenee. Murinan loppuminen ei siis välttämättä tarkoita, että ongelma olisi ratkennut.

2. Murinan tulkitseminen uhmaksi tai dominanssiksi. Koira ei yleensä murise osoittaakseen valtaansa tai haastaakseen omistajaansa. Murinan taustalla voi olla esimerkiksi pelko, kipu, turhautuminen tai tarve puolustaa itselleen tärkeää asiaa.

3. Koiran pakottaminen jatkamaan tilannetta. Murisevan koiran silittämisen jatkaminen, kiinnipitäminen tai pakottaminen kohtaamaan pelottava asia voi lisätä puolustautumisen tarvetta. Koiran mahdollisuus poistua tilanteesta on tärkeä turvallisuustekijä.

4. Murinan ottaminen henkilökohtaisesti. Koira voi murista myös ihmiselle, johon sillä on hyvä ja luottamuksellinen suhde. Murina kertoo ensisijaisesti koiran kokemuksesta kyseisessä tilanteessa, ei siitä, mitä mieltä se on ihmisestä.

5. Kivun ja kuormituksen unohtaminen. Äkillisesti alkanut murina voi liittyä kipuun tai sairauteen. Myös väsymys, stressi ja puutteellinen palautuminen voivat vaikuttaa siihen, kuinka herkästi koira murisee.

6. Kaiken murinan tulkitseminen aggressiivisuudeksi. Koira voi murista myös leikkiessään tai innostuessaan. Murinan merkitystä on arvioitava suhteessa tilanteeseen ja koiran muuhun käyttäytymiseen.

Murina ei ole käyttäytymisvirhe, joka pitäisi kitkeä pois. Se on tietoa, jonka avulla voidaan tunnistaa koiran tarpeita, ehkäistä konflikteja ja rakentaa turvallisempaa arkea.

Kaipaatko apua koiran murinaan?

Koiran ei tarvitse vain lopettaa murisemista. Sen pitää saada apua siihen, mikä saa sen murisemaan.

Murinan taustalla voi olla pelkoa, epävarmuutta, kipua tai ristiriitaisia odotuksia. Tilanteen helpottaminen alkaa syiden tunnistamisesta ja koiran kokemuksen muuttamisesta, ei murinan kieltämisestä.

Koira puree ja murisee -verkkokurssilla opit ymmärtämään koirasi käyttäytymistä, ehkäisemään vaikeita tilanteita ja rakentamaan turvallisempaa arkea ilman voimakeinoja.

Jos kaipaat apua juuri oman koirasi tilanteeseen, voit varata myös henkilökohtaisen puhelinneuvonnan. Käymme yhdessä läpi murinan mahdollisia syitä ja konkreettisia keinoja tilanteen helpottamiseen.

Usein kysyttyjä kysymyksiä koiran murinasta

Murina ei tee koirasta huonoa koiraa. Useimmiten se kertoo siitä, että koira yrittää ratkaista tilanteen ilman puremista. Siksi murina kannattaa nähdä arvokkaana viestinä, joka auttaa meitä ymmärtämään koiraa paremmin. Kun kuuntelemme murinaa sen sijaan, että yrittäisimme vain vaientaa sen, pääsemme usein kiinni ongelman todelliseen syyhyn.

€97.30139.00€

Koira puree – verkkokurssi avuksi aggressiivisuuteen

Resurssien vartiointi, vieraiden vahtiminen, pureminen hoitotilanteissa – tietoa aggressiivisuuden eri muodoista, neuvoja puremistilanteisiin ja ennaltaehkäiseviin muutoksiin arjessa.

Lähteet

  • Lähteet
  • Beerda, B., Schilder, M. B. H., van Hooff, J. A. R. A. M., de Vries, H. W. & Mol, J. A. (1998). Behavioural, saliva cortisol and heart rate responses to different types of stimuli in dogs. Applied Animal Behaviour Science, 58(3–4), 365–381. https://doi.org/10.1016/S0168-1591(97)00145-7
  • Faragó, T., Pongrácz, P., Range, F., Virányi, Z. & Miklósi, Á. (2010). ‘The bone is mine’: Affective and referential aspects of dog growls. Animal Behaviour, 79(4), 917–925. https://doi.org/10.1016/j.anbehav.2010.01.005
  • Faragó, T., Takács, N., Miklósi, Á. & Pongrácz, P. (2017). Dog growls express various contextual and affective content for human listeners. Royal Society Open Science, 4(5), 170134. https://doi.org/10.1098/rsos.170134
  • Kuhne, F., Hößler, J. C. & Struwe, R. (2014). Behavioral and cardiac responses by dogs to physical human–dog contact. Journal of Veterinary Behavior, 9(3), 93–97. https://doi.org/10.1016/j.jveb.2014.02.006
  • Quaranta, A., Siniscalchi, M. & Vallortigara, G. (2007). Asymmetric tail-wagging responses by dogs to different emotive stimuli. Current Biology, 17(6), R199–R201. https://doi.org/10.1016/j.cub.2007.02.008
  • Sarrafchi, A., de Zwaan, N., Tucker, M. & Merkies, K. (2025). Can I touch you? A pilot study comparing consensual and non-consensual human-dog touch interactions. Applied Animal Behaviour Science, 285, 106560. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2025.106560
  • Siniscalchi, M., Lusito, R., Vallortigara, G. & Quaranta, A. (2013). Seeing left- or right-asymmetric tail wagging produces different emotional responses in dogs. Current Biology, 23(22), 2279–2282. https://doi.org/10.1016/j.cub.2013.09.027

Yksilöllinen puhelinneuvonta

Yksilöllistä apua ongelmiin lemmikkisi kanssa, helposti ja nopeasti! Puhelinneuvonnassa apunasi on eläinten käytösneuvoja ja -kouluttaja Jaana Pohjola.