Kun koira pissaa sisälle, haukkuu tai vinkuu tai roikkuu lahkeessa, ihminen hyvin helposti solmii yksipuolisen sopimuksen: noin ei toimita. Yksipuolinen sopimus ei pidä, koska koiran sitoutuminen ja allekirjoitus puuttuu. Koirasta ei kotonakaan aina tiedä, mitä se on vailla tai mitä sillä on mielessä, vieraassa paikassa tai mökillä tämä on vielä haastavampaa ymmärtää. Tilannetta voi helpottaa sopimusten avulla. Salaisuus koiran kanssa solmittaviin sopimuksiin on siinä, että ihminen noudattaa niitä ensin johdonmukaisesti, sitten vasta koira.
Mitä kaikkea voit luvata, mihin voit sitoutua?
Jos miettii arjen rutiineja, niin ne ovat usein ihmisen laatimia. Koira sopeutuu niihin ja alkaa ennakoida, mitä seuraavaksi tapahtuu. Tämä on hyvä alku ja kaikki saattaa mennä hyvin.
Ensimmäinen ajatus usein on se, että koira sopeutuu – meillä on olemassa listoja siitä, mitä edellytämme koiran osaavan ja mietn toivomme sen toimivan tietyissä tilanteissa. Seuraava vaihe on ymmärtää, että koiralle täytyy opettaa kaikki edellä mainitut toiveet ja toimintatavat, ja vastuu opettamisesta on meillä.
Tästä seuraava ajatus, joka on mielestäni kaikkein tärkein, on se, että pysähdymme pohtimaan, mihin kaikkeen me itse voimme sitoutua ja miten me itse lupaamme toimia tietyissä tilanteissa. Väittäisin, että ihminen on keskimäärin epäjohdonmukaisempi toiminnassaan kuin koira. Me saamme päähämme outoja ajatuksia ja teemme erilaisia kokeiluja, mikä saattaa sekoittaa koiraa.
Pennun kanssa kannattaisi miettiä esimerkiksi tällaisia asioita:
– Olenko valmis nousemaan ja viemään pennun ulos aina kun se menee eteisen matolle?
– Millä kaikilla tavoilla olen valmis huomioimaan pentua, kun se makaa kiltisti omalla paikallaan?
– Millä tavalla pidän huolen siitä, että pentu viihtyy omilla paikoillaan?
– Miten sitoutan perheenjäsenet leikittämään pentua aina kun sillä on oma lelu suussaan?
– Olenko valmistautunut suuriin juhliin jos pentu antaa leikata kynsiä enemmän kuin yhden kerrallaan?
Sitoutuminen kannattaa!
Äkkiseltään edellä luetellut tilanteet tuntuvat työläiltä. Ne ovat kuitenkin aivan samanlaisia tilanteita kuin ne perinteiset vahtimiset, joita tehdään negatiivisen kautta. Kannattaako keskittyä estämään väärää toimintaa ja vahtimaan ettei kiellettyjä asioita tapahdu vai kannattaisiko toimia, kuten muussakin kouluttamisessa; keskittyä hyvään ja kasvattaa sitä?
Mikäli et jaksa juosta pennun tai aikuisen koiran perässä kehumassa ja kannustamassa sitä, voit aivan hyvin järjestää harjoitusluontoisesti arjen tilaisuuksia, joissa koira toistuvasti onnistuu ja joissa tottelet koiraa. Voit myös keksiä hatusta erilaisia sääntöjä, joihin sinun itsesi on helppo sitoutua.
Katso koko video liittymällä jäseneksi! Näet myös kaikki liki 200 aiemmin julkaistua videota.
Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.
Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.
