Reaktiivinen koira -verkkokurssi

92 kommenttia artikkeliin ”Reaktiivinen koira -verkkokurssi”

1. Kurssin sisältöön on lisätty uusi oppitunti “reaktiivisen koiran ruokinta” 11/25 🙂

   Vastaa

2. Lenkeillä (eli hihnassa) pois-sanan käyttö on auttanut ja toimii jo kohtalaisen hyvin, etenkin kauempana oleviin häiriöihin. Myös ohituksissa on luopuminen parantunut, eikä jatku taakse jääneen koiran tutkailu jatku enää kuten aiemmin. Joten pientä kehitystä on siis ilmassa. Mutta meillä on iso ongelma kun ei ole tuota hihnaa, jolla voisin ohjata koiran pois pelottavasta/ahdistavasta/triggeröivästä tilanteesta. Miten tätä voisi harjoitella, että koira itse ymmärtäisi poistua tilanteesta? Haaste on siis omalla aidatulla pihalla naapurin iso koira joka alkaa juosta aidan viertä ja rähistä jolloin oma koira menee samaan olotilaan (naapurin koira kerran päässyt aidan yli meidän puolelle ja tästä jäi iso pelko etenkin itselle). Ja agilityssa, jos aidan toisella puolella triggeröivä koira (haukkuu, rähisee) niin oma koira menee aidalle haukkumaan ja juoksemaan eestaas. Koira on molemmissa tilanteissa niin sanotusti tiloissa, eikä ota mitään kontaktia mihinkään (namit, lelut, käskysanat ymsyms kokeiltu). Agitreeneissä olen pyrkinyt tekemään sitä että palkkaus aina poispäin häiriöstä mutta välillä häiriö on vaan niin iso (toinen koira tekee jotain triggeröivää), että oma koira lähtee aidalle. Ollaan harjoiteltu niin että tutut koirat on aidan takana, mutta kun sitten sinne tulee näitä ei-tuttuja koiria. Mitä näissä tilanteissa voisin tehdä ja ennenkaikkea miten tällaisia voisi treenata, jotta tuota triggeröitymistä ei tapahtuisi, kun ei ole sitä hihnaa jolla voisi ohjata oikeaan suuntaan? Kaikki vinkit otetaan kiitollisena kokeiluun!

   Vastaa

   • Moikka! Kotipiha on aina se vaikein paikka, valitettavasti. Siellä ei välttämättä pois-käskyt toimi, kun on ns arkkivihollinen kyseessä aidan toisella puolella. Siellä keskittyisin ehkä palautumiseen, eli räyhäämistilanteen jälkeen pitkäkestoista palauttavaa toimintaa – se voi alkaa helpottaa ajan mittaan.

     Agilityssa taas on se hyvä puoli, että siellä lajiosaaminen kantaa ja tekee oman tehtävänsä häiriöiden suhteen. Minkä ikäinen koira sulla on? Agitreeneissä voi miettiä esimerkiksi treenien erottamista toisistaan joksikin aikaa (jos mahdollista), eli treenaa joko lajia tai häiriöitä ensin erillään. Silloin pystyt keskittymään lajiosaamiseen niin, että häiriöitä ei ole, jolloin tämä itse agility ei saastu, ja alkaa kannatella koiraa. Ja toisaalta pystyt pitämään häiriöt erillään ja tehdä riittävän lyhyitä settejä alkulämmittelyn jälkeen, jolloin koira on vielä ns iskussa, eikä väsynyt.

     Häiriötreeneissä voit käyttää apuna esimerkiksi kohdetta, jonka viet aidan suuntaan (ensin helppojen koirien kanssa) ja pääset lähettämään koirasi kohteelle ja palkitsemaan poispäin. Näin saat liikettä mukaan, mutta ei kuitenkaan niin kiihdyttävää liikettä kuin ehkä itse laji aiheuttaa. Tee vain muutama toisto kerrallaan. Sitten voit alkaa vaihtaa liikkuvia/haukkuvia koiria aidan taakse ja tee samaa – kohteen avulla voit saada luotettavamman pois-käskyn.

     Tämä täytyy tehdä todella asteittain, koska raja mukavuusalueen ja liian vaikean välillä on hyvin ohut, eli helposti liika kiihtymys/pitkä kesto/liian vaikeat koirat lipsauttavat koiran ns moodiin, jolloin tilanne on liian vaikea. Lisäksi vinkkinä, että tee paljon toistoja eri versioilla tuttujen häiriökoirien kanssa – heistä saa lisähäiriötä vinguttamalla leluja ja kiihdyttämällä vauhtia.

     Vastaa

     • Kiitos, tuli hyviä vinkkejä harjoitteluun! Koira on vähän alle 3 v. Onneksi pääsen myös yksinään hallille treenailemaan lajitaitoja ja oppiminen tuolloin onkin aivan erilaista kuin ohjatuissa treeneissä, joissa ihmisiä ja koiria hallissa. Ja tuo raja on todellakin hiuksen hieno, videoilta sen huomaa paremmin mutta itse tilanteessa ollessa en kykene huomaamaan sitä eroa koirassa kun se on poistumassa mukavuusalueeltaan ja sitten mennäänkin jo väärään suuntaan.
       Tuossa häiriötreenissä jos vaikka etutassutarget olisi kohdetyöskentelynä tuttua koiraa kohden, niin vapautanko siitä tehtävästä tuolla pois-sanalla ja heitän namin häiriöstä poispäin? Jos ymmärsin oikein? Ja siis tosi hyvä idea että se tuttu koira voisi häiriköidä enemmän just lelulla ja liikkeellä yms. Kokeiluun menee heti!

       Vastaa

       • Moikka, joo tee niin että targetti on lähellä aitaa ja vapauta siitä aina poispäin.

         Vastaa

3. Meillä on kotona erikseen kanien huone, joka on erotettu koiraportilla ja verkolla muusta asuintilasta. Ongelmana on se, että kun minä menen kanien huoneeseen hoitamaan kania, koiranpentu nostaa metelin. Tunnistan sen turhautuneeksi haukuksi, koska hän ei pääse minun mukanani sinne. Kun tulen pois huoneesta, tilanne normalisoituu ja kaikki on taas hyvin. Kaneille koira ei hauku eli ne ei koiraa “ärsytä” vaan nimenomaan se, että minä menen alueelle, mihin hän ei pääse. Mielenkiintoisen tästä tekee se, että jos lähde pois kotoa eli ulko-ovesta ulos, koiralla ei ole mitään hätää. Ei hauku, ei vingu vaan usein menee hetken touhuttuaan nukkumaan eli eroahdistuksesta ei tietyllä tapaa ole kyse. Miten lähtisin tilannetta purkamaan, kun turhautuneen haukun syy olen minä itse, jonka luokse koira ei pääse?

   Vastaa

   • Moikka! Lähtisin tuossa tilanteessa kokeilemaan kilpavarustelua, eli yhdistäisi kanihuoneeseen menoon jonkun todella mahtavan jutun koiralle. Se voi olla esim puuhaboksi, eli joku kori, jossa on monia leluja/pyyhemyttyjä/puruluita/herkkuja sisällä niin, että niissä on hieman puuhasteltavaa. Ja anna tämä aina kun menet kanihuoneeseen. Tämä usein liennyttää turhautumista hyvin.

     Vastaa

     • Tätä olen muutaman kerran käyttänyt, että annan puruluun ja joskus se toimii ja joskus ei. Pitänee keksiä joku vielä makoisampi tai mukavampi tekeminen, jota kokeilla.

       Vastaa

4. Hei,

   Minulla näkyy “Reaktiivinen koira kotona” -osion alla vain tuo yksi ja sama yleiseen rentoutumiseen liittyvä video monta kertaa. Olisiko siinä tarkoitus olla useampi video?
   Meillä suurin, lähes jokapäiväinen ongelma kotona on se, että koira haukkuu iltaisin kun kissat leikkivät yläkerrassa. Koiralla ei ole lainkaan pääsyä ylempään kerrokseen ja kissat tuppaavat aina iltaisin vetämään siellä aikamoista rallia, johon koira reagoi alakerrassa haukkumalla. Ja tämä reaktio tulee riippumatta siitä olemmeko itse koiran kanssa alhaalla vai kissojen kanssa ylhäällä. Tähän auttaisi varmasti ainakin se äänen nimeäminen, oma rauhallinen käytös ja rentouttavan tekemisen tarjoaminen?

   Vastaa

   • Moikka, korjasin videot, nyt pitäisi näkyä oikein.

     Se on hyvä, että kissat rallittavat – kertoo siitä, että osaavat ottaa rennosti ja se on toki heille hyvä asia. Voit otta tavaksi esimerkiksi sen, että kun ralli alkaa, niin sanot koiralle “mennään hakemaan sulle xyz..”, ja tässä ei tarvitse olla mitenkään ajoissa tai varoa haukkumista, vaan rutiininomaisesti vaan annat jotain kivaa ja pitkäkestoista tekemistä. Ajan kanssa se kääntyy niin että koira alkaa sitä pyytää/odottaa.

     Vastaa

5. Hei,
   3-vuotias rescue-uros vaihtoi toisesta kodista meille kesällä. Pelkää vieraita ihmisiä ja joitain koiria. Vieraiden kotiintulo on koiralle vaikeaa. Joinain päivinä murisee, haukkuu ja hyökkii kaikille vastaantulijoille, joinain päivinä ei kenellekään vaikka ohitukset tulisi pimeällä ja ahtaissa paikoissa. Ei välitä skooteista, mopoista, pyöristä tms.
   Ennen ohitustilannetta on jonkun verran aiemmin käytetty vieressä-käskyä ja tuolloin pääasiassa koira katsoo taluttajaa, kävelee rinnalla eikä hauku. Joskus ohituksen jälkeen saattaa silti jäädä katsomaan taakseen, mutta ei hauku tms. kunnes jatketaan matkaa. Kannattaako tätä jatkaa vai lanseerata uutena pois-sana?

   Aiempi omistaja kertoi koiran pitävän lapsista ja näin onkin omamme kohdalla. Mutta lapsen kaverit ovat yhtä epäilyttäviä kuin muutkin vieraat. Jos lapsia on useampia, selvästi vahtii vielä enemmän. Toki kotiutuminen on edelleen kesken eikä välttämättä todellinen luonne vielä täysin esillä.

   Vastaa

   • Moikka, voit hyvin käyttäää tuota vieressä-käskyä edelleen, mutta liitä siihen reipas poispäin liikkuminen ja palkitse tilanteen jälkeen – näin pystyt yhdistämään jo tutun asian tähän pois-ajatukseen.

     Kotiutuminen voi tosiaan ottaa aikaa, joten kannattaa helpottaa aina tilanteita missä vain pystyy – ajan kanssa koira tottuu kyllä lapsen kavereihinkin kun sillä on aikaa sopeutua.

     Vastaa

     • Moikka,

       kiitos vastauksesta! Muutama kysymys vielä 🙂

       Voisiko siis ajatella tekevänsä niin, että vastaantulijoita kohdatessa käskynä olisi aina se vieressä ja koiran reaktiosta riippuen joko voidaan mennä suoraan ohi tai sitten sivuväistön/vetäytymisen kautta? Eli jos/kun koirasta kuitenkin selvästi näkee jo kauempaa, minkälainen reaktio on todennäköisesti tulossa –> ottaa käskyllä koiran rinnalle, mutta sitten joko menee suoraan ohi tai kauempaa? Koira myös aika ajoin ihmisen/koiran nähdessään kääntyy katsomaan minua ja heiluttaa häntää = on jo oppinut mielestäni hakemaan kontaktia näissä kohtaamistilanteissa? Pelottavien asioiden osalta jonkun verran aiemmin ilmeisesti käytetty myös “Ei tarvi” -toteamusta, jonka kuulleessaan koira myös välillä kääntyy katsomaan ottaen kontaktia ja arasti heiluttaa häntää.

       Vieraat ihmiset ja niiden lähestyminen ulkona saatikka kylässä tai kotona onkin haastavampaa kuin lenkeillä kohtaamiset. Kuitenkin vieraan ihmisen taluttaminen on ok ja niissä tilanteissa vain vilkaisee taluttajaa ja jatkaa matkaa.
       Melko herkästi koira tahtoo myös lapsen luokse, mutta samalla haukkuen ja monesti yrittää hakeutua näykkäsemään kädestä. Joskin tekee sen hyvin kevyesti, mutta silti. Pihalla kun lapsella on useampi kaveri lähellään, koira on lastamme kohtaan kuin kotonakin, mutta hyökkii haukkuen kavereita kohti ja uskon, että näykkäisisi heitä, jos pääsisi lähelle. Kuitenkin koululiikenteen seassa kulkeminen on ok, vaikka yllätyksiä tulee joka suunnasta ja monenlaisilla menopeleillä ja monenlaista ääntä pitäen.
       Nyt kävi ekan kerran kotona lapsen kaveri ja ohjasin koiran kauemmas eteisestä. Oma paikka -käskyä ei rekisteröinyt vaan oli selvästi “tiloissa” ja haukkui kovasti. Oman paikan neutraalissa tilateessa osaa. Yritti myös lapsen luo. Pidin eri huoneessa, jossa olin myös itse eikä koira haukkunut koko aikaa, söi Kongia ja lepäsi välillä. Osan ajasta pidin hihnassa, kun siirryimme kohti ulkoilua ja vieras lapsi oli etäämmällä = vaikka vieras lapsi jutteli, ei koira reagoinut hänen ääneen mitenkään eli ei haukkunut, murissut tms. Mutta muutaman kerran kun koira näki lapsen, alkoi haukkua ja yritti kohti.
       En oikein tiedä onko lapsia kohtaan aina puhdasta pelkoa/vahtimista vai osin halua mennä luo? Ei kuitenkaan uskalla päästää luokse, kun en ole varma mitä tekee.

       Vastaa

       • Voit tehdä niin, että käytät tuota vieressä-vihjettä. Voi hyvin olla, että lapsia kohtaan seassa on uteliaisuutta myös – pois-palkkasanalla pelaaminen auttaa sekä toki ns passiivinen altistus.

         Vastaa

         • Kannattaako päästää tervehtimään kuonokopan kanssa, kun vieras lapsi tulee sisälle?

         • Siinä vaiheessa voi päästää, kun pois-sana alkaa toimia, eli kun koiran saa myös tulemaan pois.

         • Selvä juttu, kiitos. Eli ulkona voisi vahvistaa ohituksissa vieressä-käskyä. Ja vieraiden ihmisten osalta alkaa rakentaa pois-sanaa ja lisänä vahvistaa oma paikka-käskyä 🙂

     • Pahoittelut pitkästä ehkä sekavasta viestistä, mutta se vielä että kyseessä iso koira. Ja ei ole asunut lasten kanssa ennen meitä, mutta ottanut oman lapsemme äärimmäisen hyvin osaksi perhettä

       Vastaa

6. Hei, en törmännyt kurssia läpi käydessä tällaiseen ongelmaan. Meillä on siis 10kk holsku narttu joka on ollut pikkupennusta asti todella reaktiivinen. On siis hyökkäävä autot/pyörät/skuutit/ihmiset/esineet/äänet you name it. Kehitystäkin on onneksi tapahtunut, mutta suurin ongelma on että reagoi todella hyökkäävästi äkillisiin voimakkaisiin ääniin. Tämä on muodostunut nyt todella isoksi ongelmaksi, mieheni aivastuksista sekoaa ihan täysin ja juoksee toisesta huoneestakin räyhäämään ja hyppimään päälle. Tilanne on todella pelottava ja en oikein tiedä mitä pitäisi tehdä. Koiraan ei voi yhtään luottaa vieraiden kanssa kun ei tiedä mikä ääni käytöksen milloinkin laukaisee. Kävi kiinni myös spray pulloon kun sitä ravisteltiin. Vielä ei ole miestä purrut, mutta pelkään että niin voi vielä joskus käydäkkin. Pennun emällä ja siskolla samanlaista käytöstä, tästä kuulin ikävä kyllä vasta myöhemmin. Help 😬

   Vastaa

   • Moikka, Hyvä kun kysyt! Periaate on sama näissä äänissä kuin muissakin, näköaistimuksissa – eli pois palkkaus. Jos mahdollista, koiraa kannattaa varoittaa aivastuksesta tms äänestä johon voi vaikuttaa. Ja palkita koiraa joka tapauksessa äänen jälkeen. Tämä on melko yleinen ongelma, eli moni koira säikähtää äkillistä ja odottamatonta ääntä. Mutta ajan mittaan ne onneksi tottuvat, että yllättäviäkin ääniä voi tulla.

     Vastaa

     • Hei, kiitos vastauksesta. Sen verran vielä kaipasin täsmennystä että miten miehen tulisi olla silloin kun koira pimahtaa, koira on sen verran liskoaivoreaktiossa että siihen ei saa kontaktia etenkin silloin jos ovat lähekkäin samassa huoneessa aivastuksen tullessa?

       Vastaa

       • Moi, hänen kannattaa yrittää vain pysyä turvassa, eli ottaa välimatkaa ja suojautua.

         Vastaa

7. Minulla on 1v8kk helposti turhautuva kultainennoutaja uros Eddie. Hän tykkä toisista koirista todella paljon ja olemme käyneet viikottain koirapuistossa leikkimässä. Tästä on mielestäni ollut apua remmirähjäykseen ja demonikohtauksiin. Meillä on mennyt viime aikoina jo todella hyvin. Tähän saakka koirapuistossa leikit on kaikkien kanssa sujuneet hyvin. Nyt viime viikolla Eddien päälle puistossa on kaksi kertaa käynyt kaksi eri koiraa siten, että ensin on leikitty ja sitten leikkikaveri onkin yhtäkkiä muuttunut agressiiviseksi ja yrittänyt käydä päälle. Näissä tilanteissa paikalla on ollut vain Eddie ja toinen koira. Eddie on aiemmin vain väistänyt rähiseviä koiria ja lähtenyt leikkimään jonkun muun kanssa, mutta näitä tilanteita ei ole ollut kuin muutama. Näissä kahdessa viimeisimmässä tapauksessa Eddie on suuttunut todella paljon eikä hänelle ole riittänyt, että hyökkääjä väistää. Hän on lähtenyt hyökkääjän perään ja pyrkinyt pääsemään niskan päälle kunnes olen saanut itse pannasta erotettua koirat. Ei yritä purra, mutta nousee toisen koiran niskan päälle, hampaat irvessä ja kauhealla rähinällä. Kun vedän Eddien pannasta pois, hänellä on kaikki lihakset jännittyneet, silmät lukittuneet toiseen koiraan ja hirveä murina ja rähinä. Hän ei ole missään muussa tilanteessa ollut tällä tavalla vihainen ja mietin, että mistä ihmeestä on kysymys? Turhautuuko hän kun leikki loppuu kaverin huonoon käytökseen? Pitääkö meidän lopettaa koirapuistossa käynnit? Minusta näyttää siltä, että Eddie ylireagoi kun hänelle ei riitä, että hyökääjä perääntyy.

   Vastaa

   • Moikka, harmillisia tapauksia sattunut teille. Uskon, että kyseessä on aika herkkään ikään osuneet luottamuksen murenemiset ja juuri tuo mainitsemasi suuttumus. Koirankin on vaikea ymmärtää äkillinen ja ilman syytä tapahtuva aggressiivisuus ja se ymmärrettävästi säikähtää sitä. Ja siitä varmasti tulee tuo ns ylireagointi. Minusta voitte edelleen käydä koirapuistoissa, mutta valitkaa kaverit huolella ja voit rajoittaa aikaa, jonka puistossa vietätte. Hyvää leikkiä on alussa usein muutaman minuutin ajan, mutta kun koirat väsyvät, tulee ylilyöntejä helpommin.

     Vastaa

8. Hei. Pois-sanan opetus ei toimi sisällä, koira ei suostu liikkumaan seisoskelee vain. Kyse ei ole siitä että esine olisi liian pelottava. Tämä on myös hankalaa pienessä asunnossa. Olen yrittänyt eri esineillä mutta sama homma kaikissa. Mitä voisi tehdä?

   Vastaa

   • Moikka, voit hyvin aloittaa myös suoraan ulkona pois-sanan opettamisen, silloin saat helpommin liikkeen mukaan. Katso vain, että tilanne olisi kohtuullisen helppo, eli ei liian pelottava. Hyvin sopii esimerkiksi toinen koira/ihminen hyvin kaukana alkuun, ja voit itse olla koiran kanssa esim puistossa nurmialueella niin että muut kulkijat eivät tule heti suoraan teitä kohti.

     Vastaa

9. Hei! Meillä on reaktiivisen koiran kaverina ollut nyt 4 kk ajan pentu, joka on nyt 6 kk. Leikit sujuvat hyvin ja pääosin yhteiselo sujuu mukavasti. Lenkit hihnassa aina erikseen paitsi iltalenkki muutaman kerran viikossa autolla ajaen metsään, jossa ei häiriötekijöitä ( toiset koirat). Pulmana on vanhemman koiran reagointi häntä turhauttavassa tilanteissa esim. eilen rusakko istui portilla ja molemmat koirat olivat hihnassa (oltiin menossa autoon). Vanhempi koira sekosi rusakon näkemistä ja yritti sinkoilla sen perään. Kun hän ei päässyt -> yritti näykkäistä pentua😩 Eli tulkintani mukaan purki turhautumisen pentuun. Vastaava tilanne on ollut pihalla, kun koirat vapaana ja vanhempi koira seonnut jostain ohikulkijan koirasta tms. Itsellä paha mieli pennun puolesta, että joutui sijaiskärsijäksi. Pentu väistää tilanteissa ja ei provosoidu onneksi. Yritän kaikin tavoin välttää ko. tilanteita, mutta aina ei pysty kaikkea ennakoimaan. Toiminnalla on muistaakseni joku nimi, mutta en löytänyt sitä. Miten minun pitäisi tilanteessa toimia? Miten voidaan kouluttaa? Pitääkö laittaa kuonokoppa varalle, jotta ei käy pahemmin?

   Vastaa

   • Moikka, kyseessä on ns uudelleenkohdistettu aggressiivisuus, eli purkautuu lähimpään kohteeseen. Kannattaa treenata vanhemman koiran kanssa kontaktilla pääsee-harjoittelua eli turhautuvan koiran treenejä kurssilta. Tällä tavalla saa hieman siirrettyä hepulointia, vaikka ei välttämättä estettyä kokonaan. Eli esimerkiksi voit harjoitella niin, että otat pelkän vanhemman koiran ja jotain, mikä aiheuttaa hieman vastaavat reaktion kuin jänis, mutta ei ihan yhtä vahvaa – sitten päästät koiran katsekontaktista kohteelle. Näin vahvistat sen katsekontaktia sinuun, mikä sitten auttaa noissa oikeissa tilanteissa. Oikeissa tilanteissa et voi tehdä kovin paljon mitään, mutta joskus auttaa, että päästät koiran pidemmälle narulle, jolloin se menee fyysisesti kauemmas pennusta.

     Vastaa

     • Kiitos vastauksesta. Täytyy ottaa nämä harjoitteet tehokäyttöön. Mitä mieltä olet kuonokopasta näissä siirtymätilanteissa tai jos joskus on ”pakko” lenkittää koiria yhdessä? Onko siitä jotain haittaa?

       Vastaa

       • Kyllä kuonokoppaa voi käyttää – niitä on nykyään olemassa myös koiraystävällisiä malleja. Ja toki koppa kannattaa opettaa turvavälineeksi, jotta sen pito itsessään ei lisää kiihtymystä.

         Vastaa

         • Okei, kiitos. Ehkä voisi olla ihan hyvä juttu ja ei tarvitse itse stressata näissä tilanteissa.

10. Hei! Meillä tyypillinen tilanne on, että olemme koirapuistossa jossa koira leikkii hyvin onnessaan muiden kanssa, ei suhtaudu epäluuloisesti tai vaikuta stressaantuneelta, ei hauku. Kun menemme portin toiselle puolelle hihnassa, muuttuu se taas hyvin reaktiiviseksi ja räyhää täyttä häkää myös niille, joiden kanssa on kirjaimellisesti pari minuuttia sitten leikkinyt sulassa sovussa. Epäilen, että hihna aiheuttaa paimenellemme turhaumaa. Miten lähteä tätä hihnaongelmaa ratkomaan?

    Vastaa

    • Erittäin hyvä havainto! Hihna tosiaan tuottaa monelle koiralle ristiriitaa, kun koira tietää, että hihna estää tekemästä tiettyjä asioita. Samoin hihnakontekstissa vastaantulijat vaikuttavat uhkaavilta, kun nekin ovat hihnassa. Hihnaa voi kokeilla harjoitella ensin pitkällä narulla ja lisäksi kannattaa opettaa koiralle kontaktilla pääsee-periaate, jolloin hihnassa olemisen turhautminen vähenee ajan mittaan.

      Vastaa

11. Meillä vielä nuori pentu, 4kk, mutta vaikuttaa jo tässä kohtaa jossain määrin reaktiiviselta. Haukkuu ulkona sekä ihmisiä että koiria ja kotipihalla ohi kulkevia naapureita. Myös muutoin turhautuminen purkautuu herkästi haukkuna. Ei hauku aina, eikä kaikkia, mutta sen verran usein, että haluaisin alkaa ehkäistä ongelmien syvenemistä teini-iän koittaessa. Pahin tilanne on ollut pentukurssilla, jossa haukkuu muille pennuille ja ihmisille, eikä tekeminen tai rauhoittuminen kiinnosta kuin hetkellisesti, mikä harmittaa erityisesti omistajaa, koska koira on vilkas ja fiksu, joten jonkin lajin harrastaminen kiinnostaisi.

    Pääasiassa tulkitsen pennun haukun hälytykseksi ja turhautumiseksi, hieman aina tilanteesta riippuen. Olenkin alkanut opettaa sekä pois- että “saa mennä” -palkkasanoja. Saa mennä -palkkauksen kanssa olen kuitenkin vähän hukassa, jos kiinnostavana kohteena on mikä tahansa kauempana oleva asia. Kun pentu huomaa jotain kiinnostavaa, se usein alkaa vetää hihnassa kohti asiaa ja pysähtyminen/suunnan vaihto tuolloin tuntuu vain kasvattavan turhautumista ja toisinaan jopa aiheuttavan sen, että koira alkaa haukkua. En tietenkään halua, että “saa mennä” tarkoittaa koiralle “saa vetää hihnassa, kunnes on kohteen luona”. Onko siis vinkkejä, miten opettaa pennulle, että se pääsee kohteelle, kun malttaa kävellä nätisti hihnassa? Ja jos haluaisi käyttää liikkeen lisänä nami/lelupalkkaa, niin miten palkata kohti kohdetta, jos koira kulkee pari metriä ihmisen edellä, eikä vierellä, kuten mallivideoissa?

    Vastaa

    • Moikka, Saa mennä-palkan välivaihe on usein se, että saa vetää kunnes ollaan kohteen luona 😀 Eli aloita toisesta päästä –> anna koiran vetää kohteelle aina palkkasanan kuultuaan, koska pääseminen on se juttu. Vasta sen jälkeen voi odottaa malttia, kuten olet huomannutkin. Jos palkkkasanan jälkeen aletaankin jarruttaa, se turhauttaa todella paljon koiraa. Eli siis alussa anna vetää kohteelle ja vasta sitten pidennä väliä siitä kun koira huomaa kohteen siihen kun sanot palkkasanan.

      Nami/lelupalkkaa voi käyttää kohti palkatessa niin, että heität sen takaa koiran ohi koiran eteen – näin saat koiran menemään eteenpäin palkalle.

      Vastaa

12. Hei! Onko ideoita millä lähteä harjoittelemaan tuota pois käskyä? Täällä 7kk teini suhtautuu kaikkeen lähinnä mielenkiinnolla (pois lukien toiset koirat) tai neutraalisti mainitsemiisi asioihin. Tuntuu vaan jotenkin liian vaikealta, jos lähtisi suoraan yhdistämään sitä toisiin koiriin. Tai kysytään ehkä näin, että meneekö treenin idea ”pieleen” jos harjoittelee jollain neutraalilla asialla alkuun?

    Vastaa

    • Moikka, ei emene pieleen, vaikka harjoittelet neutraalilla asialla. Voit lisäksi harjoitella koirien kanssa hyvin kaukaa jos tilaisuuksia tulee!

      Vastaa

13. Meillä on espanjan vesikoira, 1v. Monesti lenkin jälkeen alkaa haukkuminen ja pohkeisiin näykkiminen. Turhautumista varmaankin? Lenkin päättymisestä tms. Ollaan kokeiltu jättää naru kiinni sisällä ja silloin on rauhallinen ja rauhoittuu. Mutta jos päästää eteisessä irti, on arpapeliä, millä fiiliksellä lähdetään. Onko tämä suositeltavaa? Vai pitäisikö naru poistaa ja leikkiä tms. Kunnes rauhoittuu. Joskus ei ole ollenkaan ongelmaa lenkin jälkeen.

    Vastaa

    • Moi, narun voi kyllä jättää jos se tilannetta helpottaa. Yksi tapa voi olla myös se, että keksikää lenkin jälkeinen uusi rutiini, kuten puruluun antaminen. Silloin koira oppii menemään suoraan lenkin jälkeen puruluukaapille ja hyökkäily jää välistä pois.

      Vastaa

      • Kokeillaan! Ja muuten POIS sanaa kokeiltu lenkillä ja on se kyllä ihmeellistä kuinka se on auttanut. Huomion saa heti ja tulee kohti. Vastaantulevien Koirien kanssa vielä harjoiteltavaa, mutta pyöräilijöiden ja juoksijoiden kanssa jo toimii! Kiitos!

        Vastaa

        • Mahtava juttu!

          Vastaa

14. Voiko koiralla olla taustasyynä reaktiivisuudelle tilanteesta riippuen sekä turhautumista, hyökkäystä että hälytystä? Meillä on tilanteita jossa koira ohituksissa missä on riittävä välimatka saattaa selkeästi turhautua eli vinkua ja hyppelehtiä sekä uikuttaa perään ja joissain liian lähellä tapahtuvista selkästi hyökkäävästi räyhää. Joskus saattaa myös ihan perus hälytyshaukkua tehä joittenki kohalla. Räyhäämisissä tosi hankala saada palautuun mutta näissä lievemmissä yleensä saattaa jo aika nopeestikki keskittyä nuuskiin muitten merkkejä ja välillä kattella missä se toinen meneekään.

    Vastaa

    • Moikka, kyllä voi olla nämä kaikki syyt, ja se on hyvä asia. Se kertoo siitä, että koira joustaa ja tekee tulkintoja tilanteen mukaan, eikä lukittaudu yhteen toimintamalliin. Eli pelon takana on paljon uteliaisuutta 🙂

      Eli sun kannattaa opetella “lukemaan” sun koiran reaktioita just noin kuten olet tehnytkin ja sitten tuunata palkkioita tilanteen mukaan – on pelottavampia koiria, joista voit palkita poispäin ja sitten on näitä uteliaisuutta herättäviä koiria, joita kohti / hajuille voit palkita.

      Vastaa

15. Hei, meillä on sellainen haaste harjoittelussa, että koiralla on IBD-epäily ja ollut nyt jo reilun vuoden verran ell suosituksesta tiukalla dieetillä; ei luita, ei märkäruokia, ei makkaroita tms, pelkkiä hypo-nappuloita. Koira on kuitenkin hyvin perso ruoalle, joten perustreeneihin nappulatkin onneksi riittävät motivoimaan.

    Mutta kun esim. kotiin tulee vieraita niin murisee, haukkuu ja vahtii. Osaa mennä koppaan/petiin pyynnöstä ja menee koppaansa myös usein omasta halustaan kun rappukäytävästä kuuluu ääniä, mutta vieraiden ollessa paikalla ei malta rauhoittua sinne. Toisessa huoneessa turhautuu ja haukkuu vielä enemmän. Näissä tilanteissa olisin aiemmin antanut luun tms rentouttavaa tekemistä, mihin keskittyä, mutta nyt ovat siis kiellettyjen listalla.
    Nylabone, Bambones ym vaihtoehdot ei ole riittävän kiinnostavia.
    Ollaan harrastettu noseworkia ja koira on kova käyttämään nenäänsä, joten erilaisia piilotteluja on välillä hyödynnetty, mutta kuivat nappulat motivoi vain tiettyyn pisteeseen asti..

    Olisiko vinkkejä harjoitteluun tällaisessa tilanteessa?

    Vastaa

    • Moi, noihin kotiintulotilanteisiin kannattaa kokeilla jaksottamista, eli yritä yhdistellä liikettä, ruokapalkkaa ja tarvittaessa tauota tilanne käyttämällä koira vaikak lyhyesti pihalla. Herkut alkavat maisuta yleensä paremmin, kun koira saa vähän liikettä, eli voisit vieraiden kanssa treenata pois-palkkasanaa alkuun ja sitten vasta pyytää pedille/toiseen huoneeseen.

      Voit kokeilla myös antaa nappuloita eri muodoissa, kuten pyyhkeeseen käärittyinä, iso määrä kerralla, pyöriteltävän pallon sisältä, jauhettuna mössönä kongista tms., vanhasta hanskasta tai kengästä annettuna – erilainen tarjoilutapa voi auttaa.

      Tauko eli nopea ulkonakäynti usein myös auttaa nollaamaan tilanteen, eli sen jälkeen ruoka maistuu helpommin.

      Vastaa

16. Ostin juuri kurssin ja nyt heti pikakelauksella törmäsin ongelmaan pois-palkkasanan opettelussa. En keksi millä sitä lähtisin opettamaan kun ei tule mieleen mitään, varsinkaan täällä kotona jota koira haluaisi väistää.

    Koira reagoi lenkillä toisiin koiriin rähjäten jonka tulkitsen peloksi mutta joskus siellä seassa on myös innostusta. Ihmiset on yleensä ok mutta jos joku tulee puhumaan niin silloin taas hälyttää. Tuntuu monimutkaiselta jo heti alkuun😄

    Vastaa

    • Moikka, kotona voi kokeilla vaikka pesuhuonetta, koiran vaatteita, kynsileikkureita, imuria, autoa, valjaita.. tai sitten jos ei löydy mitään, niin aloita suoraan koirilla – sekin on ihan ok. On hyvä, että koirallasi on myös uteliaisuutta mukana ja innokkuutta. Aloita silti pois-palkan opettamisesta ja ota siihen rinnalle kohti-palkkaus tarpeen mukaan. Opit nopeasti näkemään tilanteissa, kumpi palkka on parempi koiralle juuri sillä hetkellä.

      Vastaa

17. Hei. Minulla on hieman yli vuoden ikäinen paimenkoira. Ongelmana on päivittäin tapahtuva vilkas liikenteisen tien ylitys, kuin myös sen yhteydessä olevat pyörätiet. Kun pääsemme tien lähelle koirallani iskee “neliveto” päälle eli alkaa voimakas paimennusvietti/kontrolli. Ohi-sanalla olen saanut ärhentelyn pois ja yli-sanalla pääsemme tien yli. Mikä auttaisi tuohon kontrolliviettiin? Pyörätiellä kävelee, mutta vahtii autoja sekä pyöräilijöitä. Parin metrin päässä alkaa metsäpolku ja silloin koira on ohjattavissa. Metsässä vastaantulijat, niin koirat kuin ihmiset, ohittaa nätisti. Ellen jää heidän kanssa juttelemaan, jolloin se varovasti tekee tuttavuutta niin koiriin kuin ihmisiinkin. Metsässä kulkee irrallaan ja tottelee ohjeita. Kiitos hyvistä ohjeista reaktiivisen koiran koulutuksessa!
    Ystävällisin terveisin Arja Kuronen

    Vastaa

    • Moikka,
      Tosi hienoa että ohi ja yli-sanat toimivat jo noin kivasti! Pyörätiellä kävely on siitä hankalaa, että koira on ikään kuin tyhjän päällä ja luultavasti siksi jää aikaa vahtia autoja ja pyöriä. Tuohon voisi kokeilla jotakin temppua tai sitten kohteita pyörätien reunassa, joihin koira menisi – esim roskiksia, penkkejä tms. Toisaalta uskon, että sinun ei välttämättä tarvitse tehdä mitään ja asia kyllä korjaantuu iän ja kokemuksen myötä, kun noin mukavasti sujuu kaikki tuon tilanteen ympärillä.

      Vastaa

      • Kiitos vastauksesta. Ihana ajatella, että asiat korjaantuvat ajan myötä. Tukesi tuli tarpeeseen. Lämpimiä kesäpäiviä!

        Vastaa

18. Pohdin, miten kannattaisi toimia 7 kk vanhan epävarman (lue aran) ja reaktiivisen paimenkoiran kanssa, jolla ensireaktio yllättävissä tilanteissa on hihnanpäässä räyhääminen, mutta joka hetken kuluttua kohteen tunnistaessa vaihtaakin pelkohaukun innostuksen vinkunaan. Kysymys kuuluu, että jääkö koiralle jokaisesta pelkohaukusta päällimmäiseksi kokemukseksi ja tunteeksi se pelko, vaikka kohde osoittuukin hetken kuluttua tutuksi? Vai osaako nuori koira ketjuttaa päässään asioita, että kas, sehän olikin tuttu, suotta haukuin, jolloin pelon määrä voisi vähentyä. Vihjesanaa tutuille ollaan harjoiteltu, mutten tänään sitä ehtinyt yllättävässä tilanteessa käyttää. Samoin ollaan aloitettu pois-sanan käyttö ja u-käännökset, mutta ei vielä toimi etenkään kun tilanne ehti jo päälle. Vieraiden koirien kanssa tilanteissa, joissa ei olla ehditty rauhassa pois, kuvio on samankaltainen. Ensin surullinen, hurjalta kuulostava pelkohaukku ja jos vieras koira ei reagoi, vaihtuu ääni vähän kuin turhaumaan sellaisella jännitteisellä sävyllä.

    Vastaa

    • Moikka, hyvä kysymys – tämä on yleistä, että samaan aikaan on pelko ja uteliaisuutta, ja se on hyvä asia. Useimmissa (rauhallisemmissa) tilanteissa koiralle jää päällimmäisenä mieleen se, että kaikki meni hyvin, jolloin sen turva kasvaa. Eli itse pidän hyvänä sitä, että koira saa hyiä kokemuksia, vaikka ensin jännittää, ja tämä kertoo myös siitä, että koiran pelko vähenee.

      Pois-sana on tärkeä, ja sitähän voi käyttää, vaikka koira olisi ehtinyt räyhätä/reagoida. Jatkossa esim uuteen koiraan tutustuminen voi toimia pois-sanan avulla, eli kun muutaman kerran palkkaat poispäin, uteliaisuus ja turva kasvaa ja koirasi haluaakin tutustua toiseen.

      Todella hyvin luettu tuo haukun sävy – ja se on positiivinen asia, että pelkohaukku muuttuu turhautumishaukuksi 🙂

      Vastaa

      • Kiitos, koitan siis jatkossa tuota pois-sanaa uusien potentiaalisten kaverien kanssa. 😊

        Vastaa

19. Hei taas😊 Meillä lenkit ovat vähän parantuneet, välillä sujuu jo paremmin ja en itse tuskastu niin helposti, kun ymmärrän turhautuneen koiran reaktioita. Meille on tulossa koiralle kaveri, jotta sosiaalinen ja turhautuva koira saa kaverin. Koiralla on pari koirakaveria, joiden kanssa leikit sujuvat ihan unelmahyvin ja koirasta näkee miten se nauttii kavereiden seurasta. Nyt mietin, että mikä tapa olisi paras tapa tutustuttaa pentu koiraan? Minua jännittää, että koira on liian innokas aluksi pennun kanssa ja jos tilannetta ” estää” niin purkaa turhautumisen pentuun esim näykkimällä tai liian kovalla riehumisella? Kaikki vinkit tervetulleita? Minulla on iso aidattu piha ja portteja laitan sisälle. Tiedostan myös, että lenkit tehdään erikseen.

    Vastaa

    • Paras vinkki on maltti – elinikäisen ystävyyden rakentamisessa ei kannata kiirehtiä 🙂

      Vastaa

20. Minulla on 3,5 -vuotias Suomenlapinkoiranarttu. Kurssia käydessäni olen todennut, että koira ”hälyttävä” ja ”turhautuva”, joka auttaa minua ymmärtämään koirani reaktioita. Konkreettista neuvoa kaipaisin, kun koira alkaa repimään hihnaa aina kun tullaan kotiin päin. Mökillä tämä on iso ongelma, kun reittinä on suora hiekkatie. Koira juoksee onnellisena niin kauan kun mennään mökistä poispäin. Kun käännytään takaisin, koira joko jumittaa paikallaan tai yleensä alkaa hulluna repiä hihnaa. Herkun syöttämisellä pääsen eteenpäin, joskus seison kauan aikaa paikallaan, jonka jälkeen koira menee hetken eteenpäin ja homma alkaa alusta. Onko oikea tapa syöttää herkkua koko paluumatka vai mikä olisi järkevä tapa toimia?

    Vastaa

    • Moikka,

      Hihnan repiminen voi kertoa turhautumisesta, ja kannattaa pohtia, esiintyykö sitä enemmän pidempien vai lyhyempien lenkkien jälkeen. Jos enemmän pidempien lenkkien jälkeen, voi kyseessä olla ns yliväsymystila ja kotiinpaluuturhautuminen.

      Namien antaminen on hyvä asia, koska sillä tavalla pääsette rauhanomaisesti kotiin asti. Toinen, mitä jotkut ovat käyttäneet, on se, että otat jonkun isomman palkan taskuun – kuten joku rasia tai muu pitkäkestoinen pureskeltava, ja annat sen koiralle kotiin palatessa tietyssä kohtaa ennen kuin se alkaa repiä hihnaa. Lisäksi voi kokeilla sellaista, että lenkille lähtiessä jättää johonkin kivenkoloon jonkun hyvän palkan ja sitten palatessa hakee tämän yhdessä koiran kanssa. Myös lelua voi käyttää.

      Muita ideoita ovat loppumatkasta esimerkiksi pallon lierittäminen eteenpäin niin että koira saa kulkea pitkällä edessä ja touhuta pallon kanssa tai koiran ohjaaminen etsimään nameja (vaikeista) piiloista ennen sitä kohtaa, jossa repiminen alkaa.

      Oliko tässä kokeilemisen arvoisia vinkkejä?

      Vastaa

      • Kiitos, hyviä vinkkejä. Karvainen lelu meillä olikin joskus käytössä, mutta taisi kokea inflaation 😅 Eniten hihnan repimistä esiintyy metsälenkillä noin 30 min kohdalla. Siitä jos päästään yli, niin loppu 30 min voi sujua ihan hyvin. Lyhyen lenkin turhauma tulee vaikka 10 min päästä, jos kuono kääntyy kotia kohti. Sitä vielä mietin, että onko järkeä treenata kotiinpäin menoa esim. niin että kävellään 100 m ja käännös kotiin namien avulla ja taas käännös pois päin. Vai lisääkö se turhauman kokemusta koiralla?

        Vastaa

        • Moikka, kyllä kannattaa treenata tuolla tavalla!

          Vastaa

21. Koirani on 3,5v leikattu uros Perunkarvatonkoira. Koira on varautunut, epävarma, räyhää ja vetää remmissä eikä juurikaan kuuntele/tottele, kun on “tiloissa”. Koirien ohi ei päästä ollenkaan, joten melkoista ninjailua ja ahdistusta on meidän ulkoilut.

    Akuuteimmat ongelmat joihin kaipaan apua on kun miehen luona ovikello soi, koira ryntää ovelle, haukkuu rähinähaukkua kuola poskella eikä hiljene ennen kuin pääsee haistelemaan vierasta. Haisteltuaan koira kiertää vieraan taakse ja kun vieras lähtee liikkumaan niin nappaa, tai ainakin yrittää napata, lahkeesta.
    Stressaan ja häpeän ihan valtavasti itse näissä tilanteissa, joka luonnollisesti heijastuu koiraan.
    Koira rauhoittuu kyllä lopulta, kun vieraat istuu ja käy hakemassa heiltä namia tai alkaa leikkimään leluilla/tekemään temppuja, mutta pälyilee koko ajan vieraita ja jos he liikkuu, niin alkaa haukkumaan ja saattaa syöksyä kohti.
    Olen päätellyt, että on osittain vahtikäytöstä, lisäksi pelkoa/epävarmuutta ja myös uteliaisuutta.
    Miten tätä kannattaisi lähteä purkamaan?
    Kotona voin laittaa portin taakse (joka kyllä selkeästi turhauttaa), mutta miehen luona tätä mahdollisuutta ei ole. Kuonokoppaa opetan, koska en halua, että pääsee puremaan ketään. Miestäni on kerran purrut kädestä, kun yritti pukea koiralle haalaria sohvalla.
    En ollut itse paikalla ja luulen, että tuossa tilanteessa koki olonsa erittäin uhatuksi (oli lepäämässä sohvalla) eikä oltu silloin vielä kovin pitkään tunnettu mieheni kanssa. Ei tosin muutenkaan tykkää pukemisesta (lähtee aina karkuun), mutta minun kanssa tulee kyllä houkuttelemalla luokse.
    Viimeksi ollessaan miehelläni hoidossa, näytteli koira hampaita kun yritti houkutella tarpeille.
    Tällöin oli kyllä maha kuralla pari päivää sen jälkeen, joten epäilen, että saattoi olla kipeä ja samaan aikaan stressikuormaa liikaa.
    Tilanne on kuitenkin se, ettei mieheni halua toistaiseksi olla koiran kanssa kahdestaan ja ymmärrän hyvin. Aggressiivisuus ei ole toivottu ominaisuus. Eleiden lukemista vaikeuttaa koiran karvattomuus.
    Voitko auttaa? Pelkään, että joudun lopettamaan koiran, jos se vielä puree. Ollaan käyty kouluttajalla, mutta kun keskittymiskyky koiralla nolla, ei me hyödytä mitään hallitreeneistä.

    Vastaa

    • Moikka, tosi harmillinen tilanne, mutta siinäkin on positiivisia puolia: koira pystyy hyväksymään vieraat kun he ovat päässeet sisälle. Sinuna aloittaisin pois-palkkasanan opettamisesta jollakin helpolla kohteella. Voit käyttää miestä tässä vieraana, ja opeta koiralle helpossa tilanteessa mitä poiskääntyminen tarkoittaa. Koppa on hyvä harjoitella myös.

      Oletko kokeillut miehen luona mennä koiran kanssa ulos vieraita vastaan? Tämä voi joskus helpottaa, kun kaikki ei kulminoidu eteiseen.

      Vastaa

      • Ulosmenemistä vastaan hankaloittaa se, ettei aina tiedetä milloin vieras tulee. Meille siis pahin on miehen vuokranantaja, joka vähän tulee ja menee miten huvittaa. Myöskään yhteistyötä ei oikein saada aikaan, kun vieras alkaa jo tullessaan puhuttelemaan koiraa nimeltä ja ikäänkuin toruu haukkumisesta. Vaikka olen pyytänyt ettei noteeraisi koiraa ollenkaan. Itse ajattelen tämän niin, että koira vähän palkkautuu tästä, koska joka kerta haukkuminen tuntuu olevan voimakkaampaa, ja myös koiran huomio on sitten täysin vieraassa enkä saa sitä oikein siirrettyä itseeni.
        Tämä lahkeesta nappaaminen mietityttää myös. Mitä koira hakee tälläisellä käytöksellä? Yrittää häätää vieraat vai kertoa, että haistelu on kesken? Koiraa kuitenkin vieraat kiinnostaa siinä määrin, että haluaa ne käydä haistamassa, joten en ole halunnut lähteä sitä kieltämään. Se myös hieman nopeuttaa koiran hiljentymistä.
        Mahtaisikohan jätä-vihje ennakoiden toimia tässä, eli kun koira kiertää vieraan taakse ja kumartuu haistamaan, jätä-> koira perääntyy -> pois-> koira viedään kauemmaksi ja palkataan. Vai onko parempi ohjata ensin pois- ja kun vieras istuu, niin päästää sitten vasta haistamaan? Mietin myös kannattaisiko olla varuilta hihnassa, kunnes saadaan koppaan totutettua?
        Hakee kuitenkin nameja vieraalta, tykkää temppuilla ja syödä namimatosta, niin ehkä tekemisen kautta saisi rentoutta näihin tilanteisiin ja hiljalleen vieraan vahtiminenkin vähenisi?

        Vastaa

        • Joo, nuo yllättävät, kutsumattomat ja puhuttelevat vieraat ovat yleensä pahimpia. En sanoisi, että koira palkkautuu, vaan että sen uhkakokemus kasvaa kerta kerralta. Siksi kannattaa olla tarkkana, koska reaktio voi tosiaan mennä voimakkaaksi nopeasti. Lahkeesta nappaaminen usein on sitä, että koira yrittää ajaa ihmisen pois, mutta ei uskalla hyökätä edestäpäin.

          Kokeile tehdä niin, että kun koira lähestyy ihmistä, palkkaa se joka tapauksessa poispäin. Mitään käskyjä se ei varmaankaan siinä heti ala noudattamaan, mutta suorapalkka voi toimia. Tuokin on hyvä idea, että ensin pois ja sitten vasta tervehtimään kun ihminen istuu.

          Hhihna melkein aina voimistaa reaktioita, eli sitä en ehkä käyttäisi. Mieluummin kannattaa laittaa koira toiseen huoneeseen.

          Tekemisen kautta todellakin kannattaa lähestyä, ja hyvä nyrkkisääntö on, että koiraa voi ja kannattaa palkita aina, vaikka se tekisi jotain “väärää”, koska palkalla saadaan helpoiten se “väärä” toiminta katkaistua.

          Vastaa

          • Kiitos, kokeilen näitä keinoja. Olet oikeassa; se on siinä hetkessä niin tiloissa, että käskyt varmasti kaikuvat kuuroille korville.
            Yritän myös sanoa tälle vuokranantajalle, että yrittäisi olla hiljakseen ja puhuisi koiralle vasta, kun se on rauhoittunut. Tietenkin hän vähän jännittää koiraa ja tuskin mahtaa itselleen mitään..
            Lenkilläkin huomaan, että koira selkeästi reagoi voimakkaammin niihin ihmisiin ketkä jää tuijottamaan. Vaikea vieraita ihmisiä kieltää tuijottamasta, ja kun on vähän erinäköinen kuin normaali koira, niin ihmisiä kiinnostaa.

          • Sepä se, ihmisiä on todella vaikea ohjeistaa näissä tilanteissa!

22. Meille vaikeimpia ovat ohitustilanteet, joissa koirani on usein turhautunut (menee maahan makaamaan ja piippaa), mutta remmiräyhä tulee tilanteissa, joissa koira jännittää (toiset urokset ja koirat, jotka räyhäävät ensin). Joissain tilanteissa koirani tekee näitä molempia: näkee kaukana toisen koiran, heittäytyy makaamaan, piippaa luokse ja koiran lähestyessä alkaakin hermostuttaa, koira tuijottaa, pörhistää hännän, jäykistelee ja lopulta pelkoräyhää. Koira on siis todella leikkisä ja haluaisi tervehtiä monia koiria, mutta 100% omilla ehdoillaan, mikä ei koskaan tapahdu. Koirani ei komenna haukkumalla, se piippaa ja todella turhautuessaan pikemminkin kiljuu. Ja haukkuu pelottavat asiat, kuten uroskoirat, pyörät, patsaat, leijat ja äänet. Koiraa ei ole koskaan toruttu, huudettu tms. missään ohitustilanteessa, mutta toki näissä turhautumishetkissä se voi aistia turhautumisen myös ihmisestä ja kerätä stressikierroksia sen takia, vaikka kuinka iloisesti yrittäisi pyytää koiraa nousemaan ja väistämään. Ennakoiminen on todella vaikeaa, koska koira voi mennä pötkölleen heti toisen koiran ilmaantuessa näkösälle kymmenien tai sadan metrin päässä. Eli kysymykseni tähän liittyen olisivat: Mikä on paras tapa toimia tilanteessa, jossa koira on jo maassa makaamassa: kannattaako koittaa saada koira ylös ja yrittää viedä etäämmälle tekemään ohitus vai antaa koiran maata siinä, jos vaan toinen mahtuu tilanteessa jotenkin meidät ohittamaan? Kannattaako meidän panostaa treeneissä siihen, että palkka tulee kohti toista koiraa vai pois päin, kun joissain tilanteissa koiran toiminta turhautumisen ja hyökkäävyyden välillä on niin hiuksen hieno?

    Vielä remmiräyhästä: Koirani on 2,5v ja ollaan nyt 1,5v tervehditty kavereita niin, että koira pääsee toisen luokse vain vapaa-palkkasanalla istuttuaan ensin sivulla kontaktissa. Lenkillä tervehditään vain nämä kaverit ja kaikista muista mennään johdonmukaisesti seuruussa ohi niin, että pyritään ottamaan riittävä etäisyys onnistuneen suorituksen saamiseksi. Ohituksissa ollaan oikeastaan koiran koko elämän ajan pyritty siihen, että tehdään kaikki ohitukset samalla kaavalla koiran motivaatiosta riippumatta, että koiralla on ihmisen ohjaama toimintamalli, eikä sen tarvitse miettiä mitään omaa ratkaisua. Koira tietää, mitä siltä halutaan, koska se kääntää katseen toisesta koirasta ihmiseen ohituksen jälkeen tai pallopalkalla tekee täydellisiä ohituksia. Pallo ei kuitenkaan ole ratkaisu, sillä koira turhautuu myös siitä, että ulkoilu ei ole pelkkää pallottelua. Ilmeisesti ongelma meillä on se, että koira ei luota tuossa opetellussa ohituksessa tilanteen olevan ihmisen hallussa. Räyhäys alkoi meillä niin, että ensin toiset koirat räyhäsivät koiralleni, jossain vaiheessa oma koirani alkoi vastata niille ja lopulta oma koirani saattoi olla se aloittava/ainoa räyhääjä. Ja nämä kaikki vaiheet on koettu tuon saman ohitustavan ollessa käytössä, joten koirani ei selkeästi pidä sitä tarpeeksi turvallisena, vaikka etäisyyttä olisi kymmeniä metrejä. Ja toisaalta koirani ei ilmeisesti luota siihen, että ihmiseltä saatu lupa on ainoa tapa päästä/joutua kohtaamaan toinen koira läheltä. Kysymykset: Onko tuo yhden kaavan malli huono, jos koiralla on pelkoräyhäyksen lisäksi taipumusta turhautumiseen? Pitäisikö meillä olla eri ohitussana puhtaasti pelottaville asioille, jotta koira tietää, että tilanne ei voi johtaa vapaa-palkkasanaan eli kohtaamiseen (jota käytetään kavereita moikatessa)? Vai kannattaako meidän tehdä näitä kurssin pois-treenejä niin, että vahvistetaan sitä meillä jo käytössä olevan sanan merkitystä (vaikka se onkin vihje- eikä palkkasana) ja monipuolisesti treenejä tekemällä toivotaan, että koira oppii luottamaan ihmisen ohjaavan sen turvallisesti läpi ohitustilanteen?

    Vastaa

    • kannattaako koittaa saada koira ylös ja yrittää viedä etäämmälle tekemään ohitus vai antaa koiran maata siinä, jos vaan toinen mahtuu tilanteessa jotenkin meidät ohittamaan? Kannattaako meidän panostaa treeneissä siihen, että palkka tulee kohti toista koiraa vai pois päin, kun joissain tilanteissa koiran toiminta turhautumisen ja hyökkäävyyden välillä on niin hiuksen hieno?

      Voit kokeilla, kumpi onnistuu helpommin. Joillekin koirille on erittäin haastavaa nousta maasta, ja siitä tulee oma kamppailunsa helposti. Jos koira lähtee mukaan helposti, se on usein helpompi tapa, mutta joskus se ei ole mahdollista. Palkan suunnan suhteen voit tehdä niin, että käytät kohti-palkkaa vain tuttujen koirien kanssa ja muiden kanssa pois-palkkaa lähtökohtaisesti. Vieraiden koirien kanssa pois on helpompi opetella ja tuttujen kanssa voit olla varma, että motiivi on kohti.

      Vastaa

      • Kiitos vastauksista! Nämä pötkötystilanteet jakaantuvat siis niihin, joissa toisen koiran lähestyessä koirani alkaa räyhätä, ja niihin, joissa koira piippaa toisen koiran perään. Lopputulos määräytyy pitkälti toisen koiran sukupuolen mukaan eli urokset lopulta räyhätään ja narttujen perään jatketaan jumittamista ja piippausta. Se, saako koiraa ylös ja mukaan, on sen sijaan sattuman kauppaa. Aina sitä tulee kuitenkin yritettyä ja ilmeisesti voi jatkossakin yrittää. Usein toki koira piippaa vain entistä enemmän ja menee pahemmin kierroksille. Silloin mietin, olisiko helpompi vain jo lähtökohtaisesti antaa koiran maata, kun ei se kuitenkaan koskaan saa positiivista vahvistusta sille, että tuolla tyylillä pääsisi moikkaamaan.

        Vastaa

        • Totta, joskus voi toimia parhaiten se, että antaa koiran vain maata ja jopa palkitsee siitä/kannustaa siihen. Tämä saattaa rauhoittaa tilannetta parhaiten. Ja makaamisen jälkeen jos osoittautuu, että vastaantulija onkin poikakoira, voit silti sanoa pois/ohi ja koira voikin lähteä.

          Vastaa

    • Yhden kaavan malli ei ole huono, sen voi hetkellisesti purkaa osiin kun treenaa palkan suuntia, mutta lopulta se toimii entistä paremmin. Esimerkiksi pois-sanan irrallinen opettelu tukee teidän yhden kaavan mallia, ja alkaa todennäköisesti toimia siinä hyvin ja parantaa mallia. Suosittelen teille kahta sanaa harjoitteluun, eli toisaalta se saa mennä ja toisaalta pois tämä pois-sana voi olla se, mikä teillä on nyt käytössä kun koira ei pääse moikkaamaan. Erillisenä treenattu pois-sana parantaa koiran kontaktia ja lisää turvaa. Eli varsinaista sanaa ei välttämättä tarvitse vaihtaa. Teillä on tavallaan jo olemassa ohi-palkkasana, eli koira viedään tilanteesta ulos, niin sillä vanhallakin sanalla kyllä pärjää, mutta silloin kannattaa korostaa liikettä poispäin, eli vauhtia ja suuntaa toisesta poispäin. Ja vihjeestä voi rakentaa palkkasanan.

      Vastaa

      • Kiitos! Taidetaan itseasiassa treenata pois-sana uutena pelottaviin tilanteisiin ja käyttää vanhaa sanaa vihjeenä vain niissä hetkissä, kun koiralla on mahdollisuus vapaa-palkalla päästä lähemmäs. Koira yhdistää vapaa-palkkasanan vahvasti tuohon nyt käytössä olevaan sanaan, vaikka meillä on ollut kaksi eri palkkasanaa käytössä. (Vapaa-sanalla koira pääsee kohteen luokse ja jes-sanalla saa herkku- tai leikkipalkan.) Jatkossa pois-sana tulee pelottaviin tilanteisiin ja siihen ei liitetä ollenkaan vapaa-sanaa, jolloin pois tuo ehkä koiralle enemmän turvaa. Pitkällä tähtäimellä voidaan yrittää viedä kaikki ohitukset yhden kaavan malliin. Eiköhän nämä eri ohitusten palaset saa lopulta nivottua yhden vihjesanan alle siinä vaiheessa, kun ne alkavat sujua ja siten myös näyttää samalta. Se helpottaisi myös esimerkiksi koiran viemistä hoitoon, kun ei tarvitse miettiä useita motiiveja ja sanoja.
        Kiitos vielä vastauksesta! Tuntuu, että homma on nyt selkeä ainakin omassa päässä ja pitää vain saada käytäntöön.

        Vastaa

        • Joo, just näin kannattaa toimia! Pois-sana lisää koiran turvaa ja vahvistaa kontaktia, ja toisaalta kun turva lisääntyy, niin koira ei enää haluakaan niin paljon pois, eli vanha kaava alkaa toimia varmasti hyvin.

          Vastaa

23. Joo, näin jotenkin itsekin päättelin. Kuuntelin luentoa koira kotona, koirani haukahtelee ja pöhöttää kotona rappukäytävän ja ulkoa kuuluville äänille. Saattaa esim sänkyni alla nukkuessaan haukahdella äänille, miten tässä kohtaa tulisi toimia? Koskaan ei syöksy ovelle tai ääntä kohti haukkumaan vaan haukahtelee siitä paikasta missä on eikä edes päätään nosta.

    Vastaa

    • Käyttäisin tässä äänen nimeämistä, eli kuittaa ääni koiralle. Ei toimi heti, mutta toistojen kautta pöhähtely laantuu. Ja sehän on jo hyvin lievää nytkin.

      Vastaa

24. Heippa, jäikö kysyttävää/kommentoivaa tai muuta pohdituttavaa kurssin sisällöstä? Päivitämme kursseja koko ajan, joten kommentoi tähän kysymyksesi. Tässä voi myös kysyä omasta tilanteesta 🙂

    Vastaa

    • “Tärkeää on tunnistaa, miksi koira reagoi voimakkaasti ja mikä tunne on reaktion taustalla, sillä hoito ja koulutus riippuvat tästä syystä”
      Juuri tämä on mulle suurin ongelma, en ymmärrä miksi koira käyttäytyy näin? Jos ymmärtäisin, osaisin suhtautua paremmin. Kukaan ei ole mua pystynyt auttamaan tässä. Ulos lähtiessä aloittaa jo rappukäytävässä haukahtelun ja kiihtyy lisää, ulko-ovea kohti mentäessä. Syöksähtää ulos rähjäten. Huonoina päivinä rähjää kaikki ohikulkijat, vieraista koirista sekoaa, sen tunnistan, että pelkää. Lapsia pelkää. Mutta aikuisia ei pelkää, eikä autoja eikä pyöriä. Miksi rähjää ulkona tyhjälle? Miksi haukahtelee kotona muualta kuuluville äänille? Jonain päivinä enemmän, jonain vähemmän. Rauhallisen lapin loman jälkeen oli kolme päivää kuin eri koira, rauhallinen, kunnes vanha käytös palasi hälyisässä ympäristössä.

      Vastaa

      • Moikka, Uskon, että sinun koirallasi saattaa olla sekoitus monia syitä, eli tähän tyyliin:
        – Rappukäytävässä/pihalla kiihtyminen ja rähjäys on ehkä osittain oman alueen vahtimista ja siihen sekoittuneena turhautumista/uloslähdön odottamista
        – Tyhjälle räyhääminen voi olla hajuille räyhäämistä – vahtimista ja uhkaan reagointia/hälyttämistä
        – Kotona ääniin reagointi on hälyttämistä
        Tuo havainto, että rauhallisessa ympäristössä koira on tasainen ja hälyisässä reaktiot voimistuvat, kertoo siitä, että koiran kokonaiskuorma vaikuttaa reagointiin. Ehkä hälyisä ympäristö nostaa sen kierroksia, ja tämä altistaa reaktioille.

        Kuulostaako yhtään fiksulta arvaukselta?

        Vastaa

    • Hei,
      pari kysymystä pois-palkkasanan rakentamisesta ja erityisesti harjoituskohteen valitsemisesta, kun palkkasana jo osataan. Koirani ei pidä erityisesti autoilusta, mutta tulee autoon, ei esim. kynsienleikkuusta, mutta on oppinut pienen suostuttelun jälkeen myöntymään siihen. Nämä olisivat helpot kohteet, mutta en ole niitä käyttänyt, koska olen ajatellut, että viesti koiralle on silloin ristiriitainen. Näitä juttujahan ei voi välttää. Voiko näitä silti käyttää? Entä jokin koiralle miellyttävä kohde?

      Vastaa

      • Moikka,
        Voit käyttää auton tai kynsileikkureiden kanssa pois-palkkasanaa, kun teet sitä erillisenä harjoituksena, eli koira voi edelleen mennä autoon kun et sano palkkasanaa ennen autoa. Pois-palkkasanaa kannattaa opettaa lievästi epämiellyttävillä kohteilla, koska niissä koiran motivaatio on alun perinkin aidosti poispäin. Miellyttävästä kohteesta pois toimii myös, mutta siinä voi tulla harjoittelun ristiriita, kun koira ehkä haluaisikin mennä kohteelle. Miellyttävästä kohteesta poispäin olisi ennemmin ehkä jätä-sanan tyyppinen luopumisasia, kun taas pois-palkkasanan opettaminen perustuu siihen, että palkka tulee aina turvaa kohti, eli poispäin uhkasta.

        Vastaa

    • Hei, meillä on 2,5-vuotias sekarotuinen rescuekoira, joka on tullut perheeseemme ( minä, mies ja 12- ja 10-vuotiaat pojat) Romaniasta viisi kuukautta sitten. Koira on pieni keskikokoinen koira, painaa noin 16,5 kiloa. Koira on kotiutunut sangen hienosti, ohitukset sujuvat pääasiassa hyvin, mutta koira pelkää etenkin isompia koiria, joille alkaa rähjätä. Olemme harjoitelleet “pois”-sanaa ja U-käännöstä, ja se on alkanut toimia jo melko hyvin. Vaikka koira haukkuisikin kerran, saan sen ottamaan kontaktia minuun ja kääntymään pois tilanteesta “pois”-sanan avulla. Seuraavaksi täytyy alkaa harjoitella sivuohitusta, koska kaikissa tilanteissa ei pysty kääntymään poispäin. Vieraisiin ihmisiin koira suhtautuu ensin vähän jännittäen, etenkin kun vieras tulee meille kotiin, mutta aika nopeasti koira hyväksyy uudet ihmiset palkkojen avulla. Koira onkin hyvin hellyydenkipeä ja uusi rapsuttaja kelpaa sangen nopeasti.

      Suurimpana haasteena on koiran pelko lapsia, etenkin pieniä lapsia kohtaan. Veljelläni on 2,5-vuotias lapsi, jonka kanssa olemme päässeet tutustumaan vain pari kertaa. Lapsi jännittää koiraa ja koira lasta. Nyt päädyimme menemään takapakkia monta askelta, kun olimme kesällä kaikki mummuamme moikkaamassa. Olin alkujaan jo epäröivä, että tämä tulee olemaan liian pitkä aika koiralle ja lapselle olla samassa tilassa, mutta koska veljeni halusi tulla samaan aikaan mummua moikkaamaan, päätin, että meidän pitää mieheni kanssa varmistaa, että koira ei pääse liian lähelle lasta ja pääsee olemaan rauhassa eri huoneessa. Päivä sujuikin enimmäkseen hyvin, kunnes mieheni teki virheen lähtiessään pihalle laittamaan marjapensaisiin verkkoa päälle ja ottaessaan koiran mukaan, vaikka lapsi oli myös pihalla. Hän ei kuitenkaan odottanut, että minä ehdin pihalle huolehtimaan koirasta, vaan oli kiinnittänyt tämän hihnasta puuhun. Tässä lyhyessä ajassa lapsi oli ehtinyt mennä liian lähelle koiraa, jolloin koira oli reagoinut ja napannut häntä kiinni vaipasta ja samalla naarmuttanut lapsen selkää hampaillaan. Itselle tuli tästä todella paha mieli, ja olin todella vihainen miehelleni, koska koin, että hän veti maton alta minulta, joka vastaan pääasiassa koiran koulutuksesta, ja koiralta, ja jouduimme ottamaan monta askelta taaksepäin lähtöruudusta tähän lapseen totuttelussa. Myös lapsen pelko koiraa, ja nyt myös muita koiria, kohtaan voimistui uudestaan tämän kokemuksen myötä.

      Mietin nyt, miten lähteä rakentamaan uudestaan tätä suhdetta. Se tuntuu todella vaikealta.

      Poikiemme kaveritkaan eivät ole vielä päässeet käymään meillä kotona. Ovat käyneet ovella ja meillä on eteisen ja asuintilan välisessä ovessa portti, jonka takaa koira on saanut katsoa kavereita, ja nämä ovat saaneet heittää koiralle nameja. Olen harjoitellut koiran kanssa myös kuonokopan käyttöä, jos sen avulla pystyisi turvaamaan tilanteita, kun alamme harjoitella poikiemme kavereiden vierailuja kotonamme. Ja varmaan ensin kannattaa koiran pysytellä toisessa tilassa kuin kaverit ja sitten vaikka kuonokoppa päässä päästää haistelemaan kavereita?

      Vastaa

      • Moikka, harmittava juttu, mutta näitä vahinkoja valitettavasti aina sattuu, sille ei voi mitään. Lasten suhteen voi ajatella kolmenlaisia kohtaamisia: 1) passiivista altistusta, joka on turvallisin eli koira on portin takana tai näkee/kuulee lapsia muulla tavalla olematta samassa tilassa vapaana, 2) pois-palkkasanan avulla tutustumista, jolloin harjoitukset ovat hyvin lyhyitä (pari toistoa) ja 3) ns aktiivista altistusta, eli samassa tilassa olemista tai esimerkiksi lenkillä kulkemista samaan suuntaan/peräkkäin.

        Näistä vähiten kuormittavaa on passiivinen altistus ja muut enemmän kuormittavia, eli niissä täytyy rajoittaa aikaa ja korostaa palautumista. Kuonokoppa on myös hyvä juttu, se tuo ihmisille rentoutta. Ja lohdutukseksi, voi hyvin olla että tuo puussa kiinni-tilanne on ollut vaikeimmasta päästä, eli voi hyvin olla että koira pystyisi väistymään jos olisi vapaana. (tosin kaikki koirat eivät osaa väistää ilman apua)

        Vastaa

        • Kiitos vastauksesta. Olen itsekin ajatellut, että juuri tuo puuhun kiinni sitominen oli koiralle liian stressaava tilanne, ja siksi pääsi tämä ikävä vahinko tapahtumaan.
          Lähdemme varmaan poikien kavereihin tutustumisessa siitä, että he tulevat eteisen portin taakse ja siirtyvät suoraan yläkertaan, jonne meillä pääsee tulematta alakerran asuintiloihin.
          Ja pitää tosiaan vahvistaa sitä pois-palkkasanaa ihmisiä lähestyttäessä. Koira haukkui taas eilen illalla samalla kadulla asuvalle vanhalle naiselle, joka käveli ohitsemme lenkillä. Pois-palkkasanan kanssa sain koiran lopettamaan haukkumisen ja juoksemaan ohi.
          Olen huomannut, että tarvitsen itsekin vahvistusta sanan käytössä, jotta osaan ennakoida paremmin tilanteet, ja nyt kun olen rohkeammin lähtenyt heti juoksemaan, olemme päässeet koiran kanssa nopeammin pois sitä pelottavasta tilanteesta, ja se on rauhoittunut nopeammin.

          Lapsiin tutustumisessa mietin myös sellaista, kun asumme lähellä päiväkotia, että mahtaisiko se auttaa, jos palkkaisin koiraa aina kun kuljemme sen ohitse silloin, kun lapsia on pihalla? Päiväkodin ohitukset sujuvat siis ihan hyvin, eikä koira reagoi pihalla oleviin lapsiin, mutta voisiko palkkaamisella olla silti positiivista vaikutusta lapsiin tottumisessa?

          Vastaa

          • Kyllä auttaa jos palkitset koiraa päiväkodin kohdalla, se on erinomainen ajatus!

    • Moikka.
      Meillä on 9kk pennun kanssa ollut ongelma nyt noin kuukauden verran että ulos lähtiessä alkaa hyppii ovea vasten,haukkuu/kiljuu. Kiihtyminen/vinkuminen alkaa jo kun laitan valjaat/hihna.
      Hän hiljenee kun päästään omalta pihalta pois ns kadulle.
      Olen nyt viime päivinä yrittänyt syöttää nameja silloin kun hän on vielä suht rauhallinen ja suostuu ottaa nameja vastaan.
      Mutta aina kun ulko ovi aukeaa alkaa meteli.
      Tarvitsen kipeästi vinkkejä, mitä voisin vielä yrittää jotta lähteminen rauhoittuisi?

      Vastaa

      • Moikka,
        Kannattaa noissa lähtötilanteissa viivytellä mahdollisimman vähän, eli voit esim vain sujauttaa pannan ja lähteä nopeasti liikkeelle. Usein mitä enemmän koria joutuu omasta mielestään odottamaan, sitä voimakkaampi haukkuminen on. Eli poista ensin “esteitä” lähtötilanteesta. Sitten voit kokeilla sen jälkeen laittaa ulos yhden suuren palkkion mieluummin kuin useita pieniä nameja. Voit esimerkiksi kaivaa taskusta pakasterasian, jossa on reilusti nameja ja heittää sitä koiralle ovesta tullessa – isompi kertapalkkio (ja lisäksi toiminnallinen) voi olla hyvä. Ja tämän voi heittää ovesta suoraan koiran eteen lähtiessä. Tämä ongelma kyllä ratkeaa ajan kanssa, eli ei tarvitse pelätä, että koiran haukku lisääntyy – usein se alkaa vähentyä jo sillä, että koira pääsee omasta mielestään nopeasti ulos.

        Vastaa

        • Kiitos paljon vastauksesta. Kokeilen tätä.

          Vastaa

    • Hyvä kurssi, paljon tietoa.

      Pois sanan opettaminen ja palkitseminen poispäin treenin olen aloittanut nyt sisällä, pihassa ja kokeiluna lenkillä. Olemme alussa.

      Juniorini 6 kk on herkästi reagoiva sisällä ulkoa tuleviin ääniin, reagoi myös näkemiinsä asioihin sisällä ja pelästyy. Vieraan haukkuu kotona( ei kertaluonteista hälyttävää).
      On saanut pentuaikana paljon ihmiskontaktia, on liikkunut yleisillä kulkuvälineillä, oli hetken 4 koiran harrastuksessa jonka keskeytin kuormituksen vuoksi. Ei ole ollut negatiivisia kokemuksia pentuna. Remmilenkillä reagoi toisiin koiriin, vaikuttaa hälyttävältä haukulta, on myös pelkoa reagoinnissa ja hiukan menee ikäänkuin paniikkiin. Pihassa on oppinut tulemaan turvaan sisään ja minun luokse, palkitsen kynnysmatolla. Juniorin on vaikea rauhoittua, etsii kyllä nameja sisällä, syö luita, leikkisä. Reagointi osittain varmaan ikäkauteen liittyvää.

      Toinen koirani 7 vuotta on taas täysin äänetön sisällä, tykkää ihmisistä ja muut koirat kiinnostaa, enemmän reagoi lenkillä turhautuen. Reagoi lintuihin ja vahtii pihaa( täytyy säädellä pihaolo aikaa). Pitää haistelusta, eipä juuri pelkää mitään.

      Tavoitteeni on nyt yrittää estää juniorin reagoinnin laajentuminen.
      Tutkailen mihin tahtiin etenemme. Juniorilla ei muita koirakaveita. Toisella koirallani taas paljon koirakavereita, tykkää myös olla koirapuistossa.

      Tämä pari ulkoilee yhdessä, ovat kaksin työpäiväni ajan arkipäivät 7-9 tuntia.

      Vastaa

      • Kuulostaa hyvältä! Mitään kiirettä ei ole, vaan on juuri hyvä idea pohdiskella rauhassa, mistä aloittaa.

        Vastaa

        • Nyt olemme vaiheessa että 8 kk ikäinen neiti osaa pihassa tulla turvaan eteiseen kun pihassa liian jännää. Kuulee aika hyvin pois ohjeen eikä jää niin jumiin tunteeseen. Ryntää turvaan vauhdilla, myös syliini.

          Ulkoilussa ei noteeraa välillä toista koiraa jos etäisyys riittävä( n.10-20 m). Teemme nyt pientä kiertoa pois sanan kanssa.

          Liikkuvat ihmiset ohittaa, mutta paikalla oleviin reagoi haukahtelemalla.
          Kotiin tulevat ihmiset kohtaa ensin innoissaan ja jos vieras liikkuu haukkuu.

          Nyt harvemmin menee aivan ” paniikinomaiseen” huutavaa moodiin.

          Välillä hetkellisesti kohtaa jopa koirakkoja innoissaan ja hiljaa( pienet koirat), kunnes voi alkaa haukkumaan. Nämä tilanteet tulleet eteen kun toinen koirani 7 v. on päinvastainen tapaus ja haluaisi tervehtiä kaikki koiria ja ihmisiä, tykkää tutustua kaikkiin.
          Tämä koira on hyvin itsevarma ja päättäväinen, täysin vastakohta 8 kk ikäiselle neidolle. Lenkkeilen yleensä kumpikin koira mukana.

          Juniorille ostin nyt magnesiumia ja B- vitamiini lisää. Ovat raakaruokasyöjiä muutenkin ja saanneet lisäravinteita yms. Tällä hetkellä juniori syö huonosti, mutta minusta on muutenkin menossa hiukan vauhdikas teinikausi ja riehakkuutta löytyy. Eka juoksu oli 6 kk iässä.

          Tytöillä on puuhaa, virikettä..mutta juniorille ei ole oikein vielä löytynyt tekemistä joka rauhoittaisi. Tätä ei tee haistelujututkaan .

          Vastaa

          • Moikka, kuulostaa hyvältä! Rauhoittava tekeminen löytyy ajan kanssa, riittää hyvin kun tarjoaa erilaisia mahdollisuuksia ja kokeilee erilaisia asioita, koira sitten alkaa näyttää mikä toimii, kun on siihen valmis.