Kysytään koiralta® – koira aktiivisena osapuolena

Kysytään koiralta® on Jaana Pohjolan kehittämä lähestymistapa koiran kouluttamiseen, käytösongelmien ratkaisemiseen ja koiran ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen. Sen lähtökohtana on ajatus siitä, että koira ei ole vain kouluttamisen kohde, vaan aktiivinen osapuoli, joka voi omalla käyttäytymisellään, valinnoillaan ja aloitteillaan vaikuttaa siihen, mitä tilanteessa tapahtuu.

Mitä tarkoittaa, että koiralta kysytään?

Koiralta kysyminen ei tarkoita sitä, että voisimme tietää varmasti, mitä koira ajattelee tai tuntee. Sen sijaan voimme rakentaa tilanteita, joissa koiralla on mahdollisuus tehdä valintoja ja vaikuttaa siihen, mitä tapahtuu, ja havainnoida sen käyttäytymistä.

Koira voi esimerkiksi osoittaa, haluaako se lähestyä jotakin asiaa vai ottaa siihen lisää etäisyyttä, mikä sitä juuri siinä tilanteessa motivoi, haluaako se jatkaa harjoittelua tai milloin se tarvitsee tauon. Käsittelytilanteessa koira voi kertoa, onko se valmis jatkamaan, ja lenkillä se voi tehdä aloitteita siitä, minne se haluaa mennä. Kysytään koiralta® -ajattelussa tällaisia valintoja ja aloitteita ei nähdä harjoittelua häiritsevinä asioina, vaan tietona, jota ihminen voi käyttää oman toimintansa muuttamiseen. Aineistossa sama ajatus näkyy esimerkiksi siinä, että koira voi vaikuttaa harjoituksen taukoihin, tehtäviin ja toistojen määrään.

Koiran vastaus näkyy siinä, mitä se tekee, kun sillä on aidosti mahdollisuus valita.

Koiran ääni mukaan harjoitteluun

Kysytään koiralta® -ajattelu ei ole syntynyt tarpeesta tehdä koiran kouluttamisesta monimutkaisempaa. Se on syntynyt käytännön työssä vastaan tulleista ongelmista.

Kun koira kiihtyy, turhautuu, välttelee tehtävää, menettää motivaationsa tai harjoittelu ei muuten etene toivotulla tavalla, huomio kohdistuu helposti koiran käyttäytymiseen. Miten koira saataisiin keskittymään paremmin, odottamaan rauhallisemmin tai suorittamaan tehtävä varmemmin?

Minua alkoi kiinnostaa toinen kysymys: mitä jos ongelman ratkaisemiseksi tarvitsisimme enemmän tietoa koiralta?

Ihminen voi havainnoida koiraa ja tehdä sen käyttäytymisestä päätelmiä, mutta emme voi varmasti tietää, miltä harjoitus koirasta tuntuu, milloin tehtävä muuttuu sille liian vaikeaksi tai haluaako se juuri siinä hetkessä jatkaa. Sen sijaan että yrittäisimme aina päätellä kaiken koiran puolesta, voimme joissakin tilanteissa antaa sille mahdollisuuden vaikuttaa itse siihen, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Tästä ajatuksesta aloin rakentaa tapoja, joilla koira voisi saada harjoittelussa oman äänensä kuuluviin. Kysytään koiralta® -koulutuksissani olen käsitellyt valinnan mahdollisuuksia jo vuodesta 2017 lähtien. Vanhoissa koulutusmateriaaleissani niitä tarkasteltiin muun muassa taukojen, tehtävien valinnan ja niiden tilanteiden kautta, joissa koira ei ymmärrä tai pysty tekemään sille annettua tehtävää.

Ajatus on vuosien aikana laajentunut harjoittelusta paljon pidemmälle. Sama kysymys voidaan esittää lenkillä, hoitotoimissa, harrastuksissa ja tavallisessa arjessa: onko koiralla tapa kertoa meille jotakin – ja muuttaako sen vastaus sitä, mitä me teemme?

Koiran kuunteleminen ei tarkoita sitä, että vastuu päätöksistä siirretään koiralle tai että koira saa aina haluamansa. Ihminen kantaa edelleen vastuun koiran turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Mutta vastuun kantaminen ei edellytä sitä, että ihmisen täytyy päättää kaikesta.

Kysytään koiralta® ei lopulta tarkoita vain sitä, että osaamme kysyä koiralta. Olennaisempaa on, mitä teemme sen vastauksella.

Koira ei ole koulutuksen kohde vaan aktiivinen toimija

Koirankoulutuksessa ihminen määrittelee usein tavoitteen: mitä koiran halutaan tekevän, milloin harjoitellaan ja mistä koiraa palkitaan. Näin voi olla myös silloin, kun koulutus perustuu positiiviseen vahvistamiseen. Kysytään koiralta® tuo tämän rinnalle toisen näkökulman: miten koira itse voi vaikuttaa tilanteeseen ja ihmisen toimintaan?

Koira tekee jatkuvasti aloitteita ja yrittää vaikuttaa ympäristöönsä. Se voi lähestyä, vetäytyä, pysähtyä, vaihtaa toimintaa, pyytää jotakin tai kieltäytyä. Jos katsomme vain ennalta määriteltyä koulutustavoitetta, osa näistä viesteistä voi näyttäytyä häiriöinä tai ei-toivottuna käytöksenä. Kysytään koiralta® -ajattelussa ne voivat sen sijaan olla arvokasta tietoa siitä, mitä koira tavoittelee, tarvitsee tai yrittää tilanteessa muuttaa.

Tavoitteena ei ole luopua kouluttamisesta tai siitä, että ihminen asettaa rajoja ja tavoitteita. Tarkoitus on rakentaa vuorovaikutusta, jossa ihminen vaikuttaa koiraan, mutta myös koiran toiminnalla on todellisia vaikutuksia ihmiseen.

Aito motivaatio – koira kertoo, mikä sille on palkitsevaa

Koulutuksessa ihminen valitsee usein palkkion koiran puolesta. Kysytään koiralta® -ajattelussa lähtökohta on toinen: koira itse määrittää, mikä sille on palkitsevaa. Ihmisen tehtävänä on havainnoida, kokeilla ja oppia tunnistamaan, mitä juuri tämä koira juuri tässä tilanteessa tavoittelee.

Palkkio ei siksi tarkoita vain ruokaa tai lelua. Koiralle arvokasta voi olla esimerkiksi mahdollisuus päästä haistelemaan, jatkaa matkaa haluamaansa suuntaan, päästä lähemmäs kiinnostavaa asiaa tai ottaa siihen lisää etäisyyttä. Myös palkkion merkitys voi muuttua tilanteesta toiseen. Se, minkä koira valitsee, antaa samalla ihmiselle tietoa koiran motivaatiosta ja siitä, miten se tilanteen kokee.

Sen sijaan, että kysymme vain “millä saan koiran tekemään tämän?”, voimme kysyä: “mitä koira itse tässä tilanteessa tavoittelee?”

Lue lisää: Koiran aito motivaatio ja palkitseminen

Hallinnan tunne syntyy mahdollisuudesta vaikuttaa

Koiran hyvinvoinnin kannalta on merkityksellistä, kokeeko se voivansa omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, mitä sille tapahtuu. Kysytään koiralta® -ajattelussa koiran hallinnan tunnetta lisätään rakentamalla tilanteisiin ennakoitavuutta, valinnanmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia vaikuttaa tapahtumien kulkuun.

Käytännössä tämä voi tarkoittaa hyvin pieniä asioita. Koira voi saada valita kahdesta palkkiosta, ottaa etäisyyttä pelottavaan asiaan, pitää tauon harjoittelusta tai poistua käsittelytilanteesta. Olennaista ei ole valintojen määrä vaan se, että ainakin osa koiran tekemistä valinnoista todella muuttaa sitä, mitä ihminen seuraavaksi tekee. Omaehtoisessa käsittelyssä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koira voi osallistua toimenpiteeseen aktiivisesti ja vaikuttaa siihen, milloin harjoittelua jatketaan.

Koiran toimijuuden lisääminen ei tarkoita sitä, että koira päättää kaikesta. Ihminen vastaa edelleen turvallisuudesta, hyvinvoinnista ja arjen välttämättömistä rajoista. Kysymisen arvoisia ovat ne tilanteet, joissa meillä todella on mahdollisuus antaa koiran vaikuttaa.

Vuoropuhelu kulkee molempiin suuntiin

Koirankoulutuksessa kiinnitetään paljon huomiota siihen, miten ihminen saa viestinsä koiralle ymmärrettäväksi. Opetamme vihjeitä, palkitsemme toivottua käyttäytymistä ja pyrimme tekemään omasta toiminnastamme koiralle ennakoitavaa. Kysytään koiralta® -ajattelussa yhtä tärkeä kysymys on: miten koira saa oman viestinsä ihmiselle ymmärrettäväksi?

Kun koiran aloitteilla on seurauksia, koira oppii, millä tavoin se voi vaikuttaa ihmisen toimintaan. Se voi esimerkiksi pyytää päästä haistelemaan, ehdottaa kulkusuuntaa, hakeutua kosketukseen tai kertoa tarvitsevansa lisää etäisyyttä. Samalla ihminen oppii tunnistamaan oman koiransa tapoja viestiä. Näin vuorovaikutuksesta tulee vähitellen ennakoitavampaa molemmille. Aineistossa juuri ennakoitavuus, valinnanvapaus ja molempiin suuntiin kulkeva viestintä liitetään koiran ja ihmisen välisen suhteen rakentumiseen.

Tavoitteena ei ole, että koira oppii vain kuuntelemaan ihmistä paremmin. Myös ihmisen pitää oppia kuuntelemaan koiraa.

Lue lisää: Vuoropuhelu lenkillä koiran kanssa

Miltä Kysytään koiralta® näyttää käytännössä?

Koiralta voi kysyä monissa tavallisissa arjen ja harjoittelun tilanteissa. Kysymiseen ei tarvita erityistä harjoitusta tai tiettyä tekniikkaa. Olennaista on, että koiralle rakennetaan mahdollisuus tehdä aloite tai valinta ja että sen valinnalla on tilanteessa todellinen merkitys.

Lenkillä koira voi esimerkiksi kertoa, haluaako se pysähtyä haistelemaan, vaihtaa suuntaa, lähestyä kiinnostavaa asiaa tai ottaa johonkin lisää etäisyyttä. Hihnassa kulkemisesta voidaan näin rakentaa teknisen suorituksen sijaan vuoropuhelua, jossa sekä koira että ihminen vaikuttavat yhteiseen liikkumiseen.

Käsittelyssä koira voi hakeutua itse käsittelyasentoon, osallistua toimenpiteeseen tai kertoa tarvitsevansa tauon. Harjoittelussa ja harrastuksissa se voi vaikuttaa esimerkiksi palkkioon, taukoihin tai siihen, haluaako se jatkaa tekemistä.

Myös käytösongelmissa koiran valinnat voivat antaa tärkeää tietoa. Jos koira esimerkiksi reagoi toiseen koiraan, olennaista voi olla selvittää, pyrkiikö se lähemmäs vai kauemmas. Sen sijaan että kysymme ensimmäiseksi, miten käytös saadaan loppumaan, voimme kysyä, mitä koira yrittää käytöksellään saada aikaan.

Lue lisää: Koiran valinnanvapaus harjoittelussa

Koiralta kysyminen ei tarkoita rajattomuutta

Koiran valintojen ja aloitteiden kuunteleminen ei tarkoita sitä, että koira saisi aina tehdä mitä haluaa. Koiran elämässä on paljon asioita, joista ihminen joutuu päättämään. Ihminen vastaa koiran turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä siitä, että yhteinen arki on mahdollista.

Kysytään koiralta® -ajattelussa olennaista on erottaa toisistaan tilanteet, joissa valinnanvaraa ei juuri ole, ja tilanteet, joissa sitä voidaan lisätä. Eläinlääkärissä välttämätön toimenpide voi joskus olla tehtävä koiran vastustuksesta huolimatta. Sen sijaan monessa arjen, käsittelyn ja kouluttamisen tilanteessa ihmisellä on huomattavasti enemmän mahdollisuuksia antaa koiran vaikuttaa kuin ensiksi ajattelisi.

Myös kouluttamisella voi edelleen olla selkeä tavoite. Koiralle voidaan opettaa taitoja ja siltä voidaan pyytää asioita. Erona on se, että tavoitteen rinnalla säilyy kiinnostus siihen, mitä koira itse tilanteesta kertoo.

Koiralta ei tarvitse kysyä kaikesta. Mutta silloin kun voimme kysyä, saamme usein tietoa, jota emme saisi päättämällä kaiken etukäteen sen puolesta.

Miten Kysytään koiralta® syntyi?

Kysytään koiralta® on syntynyt Jaana Pohjolan käytännön asiakastyön, eläinten käyttäytymistieteellisen koulutuksen ja koirien kanssa tehdyn koulutustyön pohjalta. Vuodesta 2017 alkaen olen järjestänyt eri puolilla Suomea yhdistyksille ja muille tahoille Kysytään koiralta® -koulutuskokonaisuuksia, joissa samaa ajatusta tarkasteltiin kolmesta eri näkökulmasta: palkitsemisen ja aidon motivaation, omaehtoisen käsittelyn sekä valinnanvapauden ja koiran ja ihmisen välisen vuoropuhelun kautta.

Näitä yhdisti yksi kysymys: miten voisimme saada koiralta itseltään enemmän tietoa siitä, mikä sille on tärkeää? Palkitsemisessa tämä tarkoitti sen selvittämistä, mitä koira todella tavoittelee ja mikä sitä motivoi. Omaehtoisessa käsittelyssä huomio siirtyi siihen, miten koira voi vaikuttaa käsittelytilanteeseen ja miten ihminen vastaa sen aloitteisiin. Valinnanvapautta ja vuoropuhelua käsittelevässä koulutuksessa sama ajatus ulottui harjoitteluun ja tavalliseen arkeen, esimerkiksi lenkille: mitä tapahtuu, kun koira ei ole vain ihmisen ohjauksen kohde, vaan aktiivinen osapuoli yhteisessä tekemisessä?

Vuosien aikana Kysytään koiralta® on laajentunut näistä erillisistä koulutuskokonaisuuksista osaksi kaikkea koulutustani. Se kulkee mukana käsittelyssä, hihnakäytöksessä, reaktiivisten koirien kanssa työskentelyssä, harrastamisessa ja tavallisessa arjessa. Menetelmät ja harjoitukset voivat vaihtua, mutta taustalla toistuvat samat kysymykset: mitä koira tässä tilanteessa tavoittelee, mitä se yrittää saada aikaan, millaisia valinnanmahdollisuuksia sillä on ja mitä sen käyttäytyminen kertoo meille?

Kysytään koiralta® on siis vuosien aikana muuttunut kolmen koulutuksen kokonaisuudesta laajemmaksi tavaksi tarkastella koiran ja ihmisen välistä vuorovaikutusta. Sen ytimessä ovat edelleen koiran aito motivaatio, valinnanmahdollisuudet, hallinnan tunne ja aktiivinen toimijuus.

Kysytään koiralta® ei lopulta ole vain tapa kouluttaa koiraa. Se on tapa suhtautua koiraan.

Kysytään koiralta® näkyy kaikessa työssämme

Kysytään koiralta® ei ole Eläinkoulutus.fi:ssä erillinen harjoitus tai yksittäinen kurssi. Sama ajattelu kulkee mukana verkkokursseilla, henkilökohtaisessa käytösneuvonnassa ja koulutuksissa – riippumatta siitä, ratkaistaanko hihnassa vetämistä, reaktiivisuutta, pelkoa, käsittelyn haasteita tai jotakin muuta arjen ongelmaa.

Siksi emme etsi ensimmäiseksi keinoa saada koiraa lopettamaan näkyvää käytöstä. Pyrimme selvittämään, miksi koira toimii niin kuin toimii, mitä se yrittää tilanteessa saavuttaa tai välttää ja millaiset muutokset voisivat helpottaa sen tilannetta. Joskus ratkaisu on uuden taidon opettaminen. Toisinaan tärkeämpää on muuttaa ympäristöä, vähentää tilanteen vaikeutta, lisätä palautumista tai antaa koiralle enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa.

Koiran kuunteleminen ei myöskään tarkoita, että kaikki vastuu siirtyisi koiralle. Päinvastoin: mitä enemmän koira meille kertoo, sitä enemmän meillä on tietoa tehdä sen kannalta parempia päätöksiä.

Kysytään koiralta® on yksi syy siihen, miksi emme tarjoa yhtä oikeaa harjoitusta kaikille koirille. Sama näkyvä käytös voi syntyä eri syistä – ja koira itse voi auttaa meitä ymmärtämään, mistä kannattaa aloittaa.

Lue lisää: Koiran omaehtoinen käsittely

Kun koiraa kuunnellaan, myös suhde muuttuu

Kysytään koiralta® -ajattelun tavoitteena ei ole vain löytää parempia tapoja kouluttaa koiraa. Kun koiran aloitteisiin, valintoihin ja pieniin viesteihin aletaan kiinnittää enemmän huomiota, myös tapa katsoa omaa koiraa voi muuttua.

Koira ei näyttäydy vain käyttäytymisenä, jota pitäisi vahvistaa, vähentää tai hallita. Sen käyttäytymisestä tulee myös tapa saada tietoa koirasta. Mitä se tavoittelee? Mitä se yrittää välttää? Milloin se haluaa jatkaa ja milloin lopettaa? Millaiset asiat tuottavat sille iloa, turvallisuuden tunnetta tai mahdollisuuden vaikuttaa omaan elämäänsä?

Samalla vuorovaikutuksesta voi tulla vastavuoroisempaa. Kun koira huomaa, että sen hienovaraisillakin viesteillä on vaikutusta, sen ei aina tarvitse viestiä voimakkaammin tullakseen kuulluksi. Kysytään koiralta® -aineistossa juuri koiran hienovaraisten signaalien vahvistaminen ja mahdollisuus vaikuttaa omaan tilanteeseensa ovat keskeisiä ajatuksia.

Ehkä tärkein kysymys ei lopulta olekaan, kuinka hyvin koira kuuntelee meitä. Vaan kuinka hyvin me opimme kuuntelemaan koiraa.

Eläinkoulutusblogista Eläinkoulutus.fi:ksi

Eläinkoulutus.fi:n tarina alkoi vuonna 2009, kun Jaana Pohjola perusti Eläinkoulutusblogin jakaakseen ajatuksia eläinten käyttäytymistieteen yliopisto-opinnoissa vastaan tulevista aiheista.

Opiskeluajan blogista kasvoi vuosien aikana Eläinkoulutus.fi – sivusto, jonka kautta Jaana on jakanut tietoa eläinten käyttäytymisestä ja auttanut koiranomistajia vuodesta 2010 lähtien.

Myös tapa tarkastella koiran ja ihmisen suhdetta on kehittynyt vuosien varrella. Käytännön asiakastyö, käyttäytymistieteellinen tieto ja ennen kaikkea koirat itse ovat vieneet ajattelua yhä enemmän kohti vuoropuhelua: sen lisäksi, että mietimme, miten voimme vaikuttaa koiran käyttäytymiseen, voimme kysyä, miten koira voi vaikuttaa meidän toimintaamme.

Tästä ajattelusta on kasvanut Kysytään koiralta®.

Sivuston pääpaino ei ole siinä, miten opetamme tai koulutamme eläimiä vaan pikemmin siinä, mitä voimme itse oppia niiltä ja miten voimme ymmärtää toisiamme paremmin.

– Jaana Pohjola

Jatka Kysytään koiralta® -ajattelun parissa

Kysytään koiralta® -ajattelu kulkee mukana Eläinkoulutus.fi:n verkkokursseilla. Kursseilla voit soveltaa samoja periaatteita käytännössä oman koirasi kanssa – esimerkiksi palkitsemisessa, hihnakäytöksessä, käsittelyssä ja käytösongelmien ratkaisemisessa.

→ Tyytyväinen lenkkikaveri

→ Omaehtoisen käsittelyn kurssit

→ Reaktiivinen koira

→ Tutustu kaikkiin verkkokursseihin