EK-logo-vaaka_5@4x.svg

Rescuekoira – kotiutuminen, käyttäytyminen ja hyvinvointi

Rescuekoira oRescuekoira – kotiutuminen, käyttäytyminen ja hyvinvointi

Rescuekoira on ennen kaikkea yksilö, ei kokoelma menneisyytensä kokemuksia. Uuteen kotiin muuttaminen voi olla koiralle suuri elämänmuutos, mutta kotiutuminen ei etene kaikilla samalla tavalla. Osa koirista sopeutuu nopeasti, osa tarvitsee paljon aikaa ja yksilöllistä tukea.

Rescuekoiran kotiutumista ei kannata arvioida pelkästään sen perusteella, kuinka nopeasti koira oppii uuden kodin tavoille. Olennaisempaa on, miten koira kokee uuden ympäristönsä, millaisia mahdollisuuksia sillä on vaikuttaa omaan elämäänsä ja miten sen hyvinvointia voidaan tukea.

Tutkimusten perusteella rescuekoiran käyttäytyminen voi muuttua huomattavasti vielä kuukausia muuton jälkeen. Muutokset eivät kuitenkaan aina ole suoraviivaisia: koira voi alkaa suhtautua joihinkin asioihin rennommin ja reagoida toisiin entistä voimakkaammin.

€97.30139.00€

Tyytyväinen rescue koira -verkkokurssi

Ymmärrä rescuekoiran taustaa, käyttäytymistä ja yksilöllisiä tarpeita – ja rakenna turvallista yhteistä arkea omaan tahtiin.

Mikä on rescuekoira?

Rescuekoiralla tarkoitetaan tavallisesti koiraa, joka on saanut uuden kodin eläinsuojelutoiminnan kautta. Suomessa käsitettä käytetään erityisesti ulkomailta tuotavista löytökoirista, entisistä katukoirista ja tarhoilla eläneistä koirista.

Rescuekoira voi olla pentu tai aikuinen. Se on voinut syntyä kadulle, elää tarhalla tai viettää osan elämästään tavallisessa perheessä. Kaikkien rescuekoirien taustaa ei tunneta tarkasti.

Rescuekoiraa ei kuitenkaan pidä automaattisesti pitää kaltoinkohdeltuna tai traumatisoituneena. Kodittomuus ei yksin kerro, millaisia kokemuksia koiralla on ollut tai miten se suhtautuu ihmisiin, toisiin koiriin ja ympäristöönsä.

Kotimainen aikuinen kodinvaihtaja ja ulkomailta tuotu rescuekoira voivat kohdata monia samanlaisia haasteita. Molemmat joutuvat sopeutumaan uuteen ympäristöön, ihmisiin ja arkirutiineihin. Niiden aikaisemmat kokemukset ja yksilölliset tarpeet voivat silti olla hyvin erilaisia.

Rescuekoiran tausta ei yksin ennusta sen käyttäytymistä

Rescuekoirista puhutaan usein yhtenä ryhmänä, vaikka niiden aikaisemmat elinolosuhteet voivat poiketa toisistaan huomattavasti.

Koiralla, joka on elänyt vapaana muiden koirien joukossa, voi olla hyvin erilaisia kokemuksia kuin koiralla, joka on viettänyt suuren osan elämästään tarhalla. Myös ihmisiin, käsittelyyn, sisätiloihin ja liikenteeseen liittyvät kokemukset voivat vaihdella.

Munkeboe ym. (2021) vertasivat Tanskaan tuotuja entisiä katukoiria Tanskassa kasvatettuihin koiriin. Tutkimuksen omistajakyselyssä entisillä katukoirilla esiintyi yhdeksää tutkituista 45 käyttäytymisestä useammin. Erot liittyivät pelkoon, stressiin ja aggressiivisuuteen.

Valtaosassa tutkituista käyttäytymisistä vastaavaa eroa ei kuitenkaan havaittu.

Tutkimuksen kiinnostava havainto liittyi myös siihen, kuka koiran käyttäytymistä arvioi. Eläinlääkärit raportoivat rescuekoirilla huomattavasti enemmän ongelmia kuin omistajat. Yksi mahdollinen selitys on, että eläinlääkärikäynti on koiralle aivan erilainen tilanne kuin tavallinen kotiarki.

Koiran käyttäytyminen ei ole pysyvä ominaisuus, joka näkyy samanlaisena kaikkialla. Ympäristö ja tilanne vaikuttavat siihen, millaisia käyttäytymisiä koiralla esiintyy.

Rescuekoiran ensimmäiset päivät – turvallisuus ennen harjoittelua

Uuteen kotiin muuttaminen muuttaa koiran elämässä lähes kaiken. Tutut hajut, äänet, ihmiset, lepopaikat ja päivittäiset rutiinit voivat vaihtua kerralla.

Ensimmäisten päivien tärkein tavoite ei ole opettaa koiralle mahdollisimman paljon uusia taitoja. Tärkeämpää on huolehtia siitä, että koira voi levätä, syödä, liikkua turvallisesti ja vähitellen tutustua ympäristöönsä.

Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää karkaamisen ehkäisyyn. Uusi koira ei välttämättä tunne ympäristöään eikä osaa hakeutua takaisin kotiin säikähtäessään. Sopivat, huolellisesti säädetyt varusteet, tarvittaessa kahden kiinnityspisteen käyttö sekä turvalliset ovitilanteet ovat tärkeitä.

Myös kodin sisällä koiralla on hyvä olla rauhallinen paikka, jossa sitä ei häiritä. Lepopaikan tulisi olla sellainen, että koira voi halutessaan vetäytyä sinne eikä sen tarvitse puolustaa rauhaansa.

Alussa kannattaa välttää tarpeetonta vierailijoiden määrää ja liian vaativia ympäristöjä. Koiran ei tarvitse heti tutustua kaikkiin sukulaisiin, naapuruston koiriin tai kaupungin vilkkaimpiin ulkoilureitteihin.

Turvallinen alku ei kuitenkaan tarkoita täydellistä ärsykkeettömyyttä. Koira tarvitsee mahdollisuuksia tutustua ympäristöönsä omaan tahtiinsa ja saada siitä myönteisiä kokemuksia.

Kauanko rescuekoiran kotiutuminen kestää?

Rescuekoiran kotiutumisesta puhuttaessa törmää usein niin sanottuun 3–3–3-sääntöön, jonka mukaan koira tarvitsee kolme päivää rauhoittumiseen, kolme viikkoa uusiin rutiineihin tutustumiseen ja kolme kuukautta kotiutumiseen.

Ajatus voi auttaa ymmärtämään, että sopeutuminen vie aikaa. Kyseessä ei kuitenkaan ole tutkimuksellisesti vahvistettu aikataulu, jonka mukaan kaikkien koirien kotiutumista voisi arvioida.

Hoth-Zimak ym. (2026) seurasivat 158 ulkomailta adoptoitua rescuekoiraa kuuden kuukauden ajan. Koirien käyttäytymisessä tapahtui keskimäärin myönteisiä muutoksia, joista suuri osa havaittiin ensimmäisten kuuden viikon aikana. Kehitys ei kuitenkaan ollut suoraviivaista, eivätkä kaikki koirat edistyneet samalla tavalla.

Tutkimuksessa esimerkiksi kahden koiran voimakas pelko esti niitä poistumasta kodista koko kuuden kuukauden seurannan ajan.

Kotiutumisen onnistumista ei siksi kannata arvioida kalenterista. Kolmen kuukauden kuluminen ei tarkoita, että koiran pitäisi jo selviytyä kaikista tavallisista arjen tilanteista.

Koiran tarpeet eivät määräydy sen perusteella, kuinka kauan se on asunut uudessa kodissaan, vaan sen perusteella, miten se pystyy toimimaan ja voimaan nykyisessä ympäristössään.

Miksi rescuekoiran käyttäytyminen muuttuu kotiutumisen aikana?

Moni rescuekoiran omistaja huomaa, että ensimmäisinä päivinä rauhalliselta vaikuttanut koira alkaa myöhemmin haukkua, vahtia, innostua tai reagoida ympäristön tapahtumiin voimakkaammin.

Muutosta tulkitaan joskus niin, että koira on aluksi ollut stressaantunut ja alkaa vasta myöhemmin näyttää todellista luonnettaan.

Tämä voi olla yksi mahdollinen selitys, mutta ei ainoa.

Koiran käyttäytymiseen vaikuttavat jatkuvasti sen tunnetila, aikaisemmat kokemukset, oppiminen, ympäristön tapahtumat ja mahdollisuudet vaikuttaa tilanteisiin.

Alussa hiljainen koira on voinut olla varovainen tai kuormittunut. Toisaalta se on saattanut yksinkertaisesti kohdata vähemmän tilanteita, joissa haukkumisesta olisi sille hyötyä.

Myöhemmin koira voi alkaa esimerkiksi ilmoittaa rappukäytävän äänistä, puolustaa lepoaan tai reagoida vieraisiin ihmisiin. Käyttäytyminen voi muuttua myös siksi, että koira on oppinut, mitä sen toiminnasta seuraa.

Bohland ym. (2023) seurasivat 99 tarhalta adoptoitua koiraa kuuden kuukauden ajan. Tutkimuksessa vieraisiin ihmisiin kohdistuva aggressiiviseksi luokiteltu käyttäytyminen, kiihtyvyys ja kosketusherkkyys lisääntyivät seurannan aikana, kun taas yksinoloon liittyvä käyttäytyminen väheni.

Myös Hoth-Zimakin ym. (2026) tutkimuksessa vieraiden ihmisten lähestymiseen liittyvä aggressiiviseksi luokiteltu käyttäytyminen lisääntyi ensimmäisen viikon 4,7 prosentista kuuden kuukauden 15,3 prosenttiin. Tutkimuksen määritelmään sisältyivät esimerkiksi haukkuminen, muriseminen, hampaiden näyttäminen ja pureminen. Luvut eivät siis tarkoita purevien koirien osuutta.

Tutkimukset eivät osoita, että kotiutuminen tekisi koirasta aggressiivisen. Ne kuitenkin haastavat ajatuksen, että koiran pitäisi käyttäytyä koko ajan rauhallisemmin kotiutumisen edetessä.

Käyttäytymisen muutosta ei pidä automaattisesti tulkita hyväksi tai huonoksi. Sen syyt ja vaikutukset koiran hyvinvointiin on selvitettävä.

Rescuekoiran tavallisia haasteita

Rescuekoira pelkää ihmisiä tai vieraita tilanteita

Koira voi suhtautua varovaisesti vieraisiin ihmisiin, käsittelyyn, liikenteeseen, uusiin ääniin tai kodin esineisiin.

Munkeboen ym. (2021) tutkimuksessa entisillä katukoirilla raportoitiin joitakin pelkoon ja stressiin liittyviä käyttäytymisiä useammin kuin Tanskassa kasvatetuilla koirilla. Tutkimuksen perusteella ei kuitenkaan voida päätellä, että jokainen rescuekoira olisi erityisen pelokas.

Pelkoa ei kannata yrittää poistaa pakottamalla koiraa kohtaamaan pelottavia asioita. Tärkeämpää on huolehtia siitä, että koira pystyy tarkkailemaan ympäristöään riittävän turvalliselta etäisyydeltä ja poistumaan tilanteesta tarvittaessa.

Koiran ei tarvitse heti tervehtiä vieraita, kulkea vilkkailla kaduilla tai antaa kaikkien koskea itseensä. Turvallisuuden tunnetta voidaan rakentaa vähitellen myönteisten kokemusten, ennakoitavuuden ja koiran omien valintojen avulla.

Rescuekoira ei osaa olla yksin

Yksinolo voi olla rescuekoiralle vaikeaa monesta syystä. Koira ei välttämättä ole aikaisemmin ollut yksin, se voi olla tottunut muiden koirien seuraan tai uusi ympäristö voi tuntua vielä turvattomalta.

Hoth-Zimakin ym. (2026) tutkimuksessa ensimmäisen viikon aikana 44,9 prosentilla arvioiduista koirista raportoitiin tutkimuksen määritelmän mukaisia yksinoloon liittyviä ongelmia. Kuuden kuukauden kuluttua osuus oli 23,9 prosenttia.

Tutkimuksessa ongelmiksi luokiteltiin yli kolme minuuttia kestänyt ääntely ja/tai esineiden tuhoaminen yksinolon aikana. Tämä ei ole sama asia kuin kliinisesti todettu eroahdistus.

Tulos osoittaa, että yksinoloon liittyvä käyttäytyminen voi muuttua huomattavasti kotiutumisen aikana. Se ei kuitenkaan tarkoita, että vaikeudet aina poistuisivat itsestään.

Yksinolon onnistumista kannattaa selvittää esimerkiksi videoinnin avulla. Rauhalliselta vaikuttava koira voi olla yksin ollessaan levoton, ja toisaalta yksittäinen haukahdus ei vielä tarkoita eroahdistusta.

Yksinolon harjoittelu kannattaa aloittaa koiran nykyisten valmiuksien perusteella. Jos koira hätääntyy yksin jäädessään, toistuvia ahdistavia yksinolotilanteita on tärkeää ehkäistä samalla, kun ongelman syitä selvitetään.

Kotiutumiseen käytetty aika voi auttaa koiraa, mutta aika ei yksin ole hoitomenetelmä.

Lue lisää: koiran eroahdistus – oireet, syyt ja hoito

Rescuekoira haukkuu tai reagoi lenkillä

Uusi ulkoiluympäristö voi olla koiralle hyvin erilainen kuin sen aikaisemmat elinolosuhteet.

Kapeat jalkakäytävät, vastaan tulevat koirat, liikenne, polkupyörät ja taluttimessa kulkeminen voivat muodostaa tilanteita, joihin koiralla ei ole aikaisempia toimintamalleja.

Hoth-Zimakin ym. (2026) tutkimuksessa vain noin kolmasosa koirista kulki ensimmäisellä viikolla taluttimessa omistajan mukana ilman kuvattuja vaikeuksia. Kuuden kuukauden kuluttua osuus oli kasvanut yli puoleen.

Myös lenkeillä havaittu pelokkuus ja kiihtyneisyys vähenivät keskimäärin seurannan aikana.

Haukkuminen tai hihnassa ryntäily ei kuitenkaan yksin kerro, pelkääkö koira, turhautuuko se vai yrittääkö se saavuttaa jotakin muuta.

Koiran auttaminen alkaa siitä, että selvitetään käyttäytymisen syitä. Joillekin koirille tärkeintä on lisätä etäisyyttä, toisille tarjota vaihtoehtoisia toimintatapoja ja kolmansille vähentää arjen kokonaiskuormitusta.

Lue lisää reaktiivisen koiran käyttäytymisestä ja sen taustasyistä

Lue lisää: koira

Rescuekoira vastustaa käsittelyä

Uuteen kotiin saapunut rescuekoira saattaa antaa ihmisen käsitellä itseään hyvin rauhallisesti. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita, että koira pitäisi käsittelystä tai kokisi tilanteen turvalliseksi.

Bohlandin ym. (2023) tutkimuksessa koirien kosketusherkkyys lisääntyi kotiutumisen aikana erityisesti myöhemmissä mittauspisteissä.

Yksi mahdollinen selitys on, että uudessa kodissa esimerkiksi kynsienleikkaus, peseminen ja turkinhoito tulevat ajankohtaisiksi vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua adoptiosta.

Koiran käsittelyyn liittyvät vaikeudet eivät siis välttämättä ole uusia ongelmia. Ne voivat tulla näkyviin vasta silloin, kun koira kohtaa tilanteita, joita sen ei ole aikaisemmin uudessa kodissa tarvinnut kohdata.

Käsittelyn onnistumista ei kannata arvioida pelkästään sen perusteella, pysyykö koira paikallaan tai antaako se toimenpiteen tehdä.

Koira voi olla liikkumatta myös siksi, ettei se koe voivansa vaikuttaa tilanteeseen.

Siksi rescuekoiran käsittelyssä kannattaa alusta lähtien rakentaa yhteistyötä. Koira voi oppia osallistumaan käsittelyyn omaehtoisesti, ja ihminen voi opetella tunnistamaan, milloin koira tarvitsee tauon tai helpomman harjoituksen.

Lue lisää:

Koiran omaehtoinen käsittely

Pelkoaggressiivinen koira

Tutustu myös koiran käsittelyä ja hoitotoimenpiteitä käsitteleviin artikkeleihimme.

Rescuekoiran luottamus rakentuu arjen kokemuksista

Rescuekoiran kanssa saatetaan keskittyä nopeasti siihen, että koira oppii tulemaan luokse, kulkemaan hihnassa, olemaan yksin ja käyttäytymään toivotulla tavalla.

Nämä voivat olla hyödyllisiä taitoja, mutta ne eivät yksin kerro koiran turvallisuuden tunteesta tai suhteesta ihmiseen.

Koira voi totella myös tilanteessa, jossa sitä pelottaa. Se voi pysyä paikallaan, vaikka haluaisi poistua. Se voi antaa koskea itseensä, vaikka käsittely tuntuu epämiellyttävältä.

Siksi luottamusta ei kannata arvioida vain sen perusteella, kuinka paljon koira antaa ihmisen tehdä.

Luottamuksen rakentamisessa olennaista on, että ihminen toimii koiran näkökulmasta ennakoitavasti ja ottaa sen viestit vakavasti.

Kun koira väistää, ihminen voi antaa tilaa. Kun koira epäröi, tilannetta voidaan helpottaa. Kun koira hakeutuu ihmisen luokse, ihminen voi tarjota sille turvaa ja tukea.

Koiran ei tarvitse oppia sietämään kaikkea. Sen kannattaa oppia, että ihminen auttaa sitä selviytymään vaikeista tilanteista.

Rescuekoiran hyvinvointi rakentuu myös valinnanmahdollisuuksista

Rescuekoiran kotiutumisessa keskitytään usein siihen, että koira oppii uuden kodin säännöt ja rutiinit. Vähintään yhtä tärkeää on tarkastella, millaisia mahdollisuuksia koiralla on vaikuttaa omaan elämäänsä.

Englund ja Cronin (2023) käsittelevät tutkimuskatsauksessaan valinnanmahdollisuuksien, hallinnan tunteen ja eläinten hyvinvoinnin välisiä yhteyksiä. Mahdollisuus vaikuttaa ympäristön tapahtumiin on tärkeä näkökulma eläinten psykologisen hyvinvoinnin tutkimuksessa.

Katsaus ei osoita, että jokin yksittäinen valinnanmahdollisuus nopeuttaisi rescuekoiran kotiutumista. Sen esittämä hyvinvointinäkökulma antaa kuitenkin perusteen tarkastella koiran arkea myös hallinnan tunteen kautta.

Koiralle voidaan tarjota mahdollisuuksia valita esimerkiksi lepopaikkansa, liikkumissuuntansa turvallisessa ympäristössä tai se, haluaako se lähestyä vierasta ihmistä.

Koiran ei tarvitse saada päättää kaikesta. Ihminen vastaa turvallisuudesta ja huolehtii arjen välttämättömistä asioista.

Valinnanmahdollisuudet voivat kuitenkin auttaa rakentamaan arkea, jossa koira ei ole pelkästään ihmisen päätösten kohde vaan aktiivinen toimija.

Rescuekoiran kotiutuminen ei ole vain sitä, että koira oppii luottamaan ihmiseen. Se on myös sitä, että ihminen oppii kuuntelemaan koiraa.

Mistä tietää, että rescuekoira alkaa kotiutua?

Rescuekoiran kotiutumista arvioidaan helposti sen perusteella, kuinka monta ongelmaa on saatu ratkaistua. Koira haukkuu vähemmän, pystyy olemaan yksin tai antaa käsitellä itseään aikaisempaa helpommin. Nämä voivat olla merkittäviä edistysaskelia, mutta ne eivät yksin kerro koiran hyvinvoinnista.

Kotiutumisen edistymisestä voivat kertoa esimerkiksi levollisempi uni, mahdollisuus palautua jännittävistä tilanteista, lisääntynyt uteliaisuus, myönteinen oma-aloitteinen toiminta ja kyky hakeutua turvalliseksi koettuun paikkaan.

Hoth-Zimakin ym. (2026) tutkimuksessa leluilla leikkivien koirien osuus kasvoi ensimmäisen viikon 49 prosentista kuuden kuukauden 71,8 prosenttiin. Myös ruoan ottaminen omistajalta ulkona yleistyi.

Nämä havainnot voivat liittyä koiran sopeutumiseen, mutta yksittäinen merkki ei silti kerro kaikkea. Esimerkiksi lisääntynyt leikkiminen voi olla myönteinen muutos, mutta myös hyvin kiihtynyt koira voi leikkiä.

Samoin hiljainen ja paikallaan pysyvä koira ei välttämättä ole rentoutunut. Koiran hyvinvointia kannattaa tarkastella kokonaisuutena ja seurata, miten sen käyttäytyminen muuttuu erilaisissa tilanteissa.

Koiran hyvinvointi ei ole sama asia kuin ihmisen näkökulmasta helppo käyttäytyminen.

Milloin rescuekoiran kanssa kannattaa hakea apua?

Kaikkia kotiutumisen haasteita ei tarvitse ratkaista yksin, eikä avun hakemista kannata lykätä vain siksi, että koira on ollut uudessa kodissa vasta vähän aikaa.

Erityisesti voimakas pelko, paniikinomainen yksinolo, toistuvat aggressiiviset tilanteet tai arkea merkittävästi rajoittava käyttäytyminen ovat syitä selvittää tilannetta ajoissa.

Jos koira ei esimerkiksi uskalla poistua kodista, ei pysty lepäämään tai reagoi jatkuvasti ympäristön tavallisiin tapahtumiin, pelkkä ajan kuluminen ei välttämättä riitä.

Myös terveydentila on tärkeä selvittää. Kipu, sairaudet ja muut fyysiset ongelmat voivat vaikuttaa käyttäytymiseen ja vaikeuttaa kotiutumista.

Hyvässä käytösneuvonnassa tarkastellaan koiran koko elämäntilannetta. Käyttäytymisen lisäksi huomioidaan terveydentila, palautuminen, ympäristö, aikaisemmat kokemukset ja koiran mahdollisuudet vaikuttaa omaan arkeensa.

Tavoitteena ei ole vain saada hankala käyttäytyminen loppumaan, vaan auttaa koiraa voimaan paremmin.

Rescuekoiran kanssa voi rakentaa hyvän elämän

Rescuekoiran kanssa eläminen voi olla hyvin palkitsevaa. On hienoa huomata, miten aiemmin vaikeat tilanteet helpottuvat, koira alkaa levätä rennommin ja sen mahdollisuudet osallistua yhteiseen arkeen lisääntyvät.

Kaikista rescuekoirista ei kuitenkaan tule koiria, jotka nauttivat vilkkaista ympäristöistä, vieraiden ihmisten seurasta tai suurista koiratapahtumista. Eikä tarvitsekaan tulla.

Hyvä elämä ei tarkoita kaikille koirille samoja asioita. Yksi nauttii pitkistä metsäretkistä, toinen rauhallisesta kotiympäristöstä ja kolmas monipuolisesta yhteisestä tekemisestä.

Rescuekoiran onnistunut kotiutuminen ei lopulta tarkoita sitä, että koirasta tulee mahdollisimman helppo lemmikki.

Se tarkoittaa sitä, että koiralle rakennetaan elämä, jossa sen on mahdollista tuntea olonsa turvalliseksi, toteuttaa omia tarpeitaan ja toimia yhdessä ihmisen kanssa.

Tyytyväinen rescue koira -verkkokurssi

Rescuekoiran kotiutuminen ei ole vain alkuvaiheen projekti, vaan hyvän yhteisen elämän rakentamista.

Tyytyväinen rescue koira -verkkokurssilla opit ymmärtämään koirasi käyttäytymistä pintaa syvemmältä ja tukemaan sen hyvinvointia yksilöllisesti.

Kurssin lähtökohtana on koiralähtöinen arki, jossa koiran tunteet, tarpeet ja mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämäänsä otetaan vakavasti.

Tutustu Tyytyväinen rescue koira -verkkokurssiin ja rakenna koirallesi hyvän elämän edellytykset.

€97.30139.00€

Tyytyväinen rescue koira -verkkokurssi

Ymmärrä rescuekoiran taustaa, käyttäytymistä ja yksilöllisiä tarpeita – ja rakenna turvallista yhteistä arkea omaan tahtiin.


Lähteet

Bohland, K. R., Lilly, M. L., Herron, M. E., Arruda, A. G. & O’Quin, J. M. (2023). Shelter dog behavior after adoption: Using the C-BARQ to track dog behavior changes through the first six months after adoption. PLOS ONE, 18(8), e0289356. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0289356

Englund, M. D. & Cronin, K. A. (2023). Choice, control, and animal welfare: Definitions and essential inquiries to advance animal welfare science. Frontiers in Veterinary Science, 10, 1250251. https://doi.org/10.3389/fvets.2023.1250251

Hoth-Zimak, L., Kickstein, J., Klima, A., Mackensen, H., Müller, E., Louton, H. & Döring, D. (2026). Behavioural adaptation of 158 rescued dogs from abroad during the first six months after adoption in Germany. Scientific Reports, 16, 23613. https://doi.org/10.1038/s41598-026-62598-w

Munkeboe, N., Lohse-Lind, A., Sandøe, P., Forkman, B. & Nielsen, S. S. (2021). Comparing behavioural problems in imported street dogs and domestically reared Danish dogs—The views of dog owners and veterinarians. Animals, 11(5), 1436. https://doi.org/10.3390/ani11051436

Yksilöllinen puhelinneuvonta

Yksilöllistä apua ongelmiin lemmikkisi kanssa, helposti ja nopeasti! Puhelinneuvonnassa apunasi on eläinten käytösneuvoja ja -kouluttaja Jaana Pohjola.