Koiran matkapahoinvointi – miksi koira kuolaa tai oksentaa autossa?

Koiran matkapahoinvointi voi näkyä paljon ennen kuin koira oksentaa. Koira voi lipoa huuliaan, nieleskellä, kuolata, olla levoton tai muuttua tavallista vaisummaksi. Erityisen tavallista matkapahoinvointi on pennuilla, mutta myös aikuinen koira voi kärsiä siitä.

Matkapahoinvointia kannattaa hoitaa jo ensimmäisistä oireista lähtien. Kyse ei ole vain siitä, tuleeko autoon oksennus. Toistuva pahoinvointi voi tehdä matkustamisesta koiralle epämiellyttävää ja ajan myötä jo auto, autoon meneminen tai ajomatkan alkaminen voi alkaa ennakoida huonoa oloa.

Mistä koiran matkapahoinvointi johtuu?

Matkapahoinvointi liittyy liikkeen aistimiseen ja siihen, miten aivot käsittelevät tasapainoelimestä, näköaistista ja muista aisteista tulevaa tietoa.

Siksi matkapahoinvointi on tavallista erityisesti pennuilla ja nuorilla koirilla. Iän myötä oireilu voi helpottaa.

Kaikki autossa ilmenevä huono olo ei kuitenkaan ole matkapahoinvointia. Autoilu voi aiheuttaa koiralle myös pelkoa, stressiä tai voimakasta kiihtymistä, ja näiden oireet voivat näyttää osittain samoilta.

Lisäksi nämä kaksi ongelmaa voivat ruokkia toisiaan: ensin koira voi voida autossa fyysisesti pahoin ja myöhemmin alkaa jännittää autoa, koska se on oppinut yhdistämään matkustamisen pahaan oloon.

Mistä tunnistaa koiran matkapahoinvoinnin?

Oksentaminen on matkapahoinvoinnin selkein oire, mutta usein sitä edeltää useita hienovaraisempia merkkejä.

Koira voi esimerkiksi:

• lipoa huuliaan tai nieleskellä tavallista enemmän
• kuolata
• läähättää
• olla levoton tai vaihtaa jatkuvasti asentoa
• muuttua hiljaiseksi tai vaisuksi
• oksentaa matkan aikana
• alkaa vältellä autoon menemistä.

Jos koira tärisee jo ennen auton liikkumista, ei halua mennä autoon tai reagoi voimakkaasti jo auton näkemiseen, mukana voi olla myös autoiluun liittyvää pelkoa tai ennakoivaa pahoinvointia.

→ Lue myös: Koira tärisee autossa – mistä se voi johtua?

Koira kuolaa autossa – onko se matkapahoinvointia?

Runsas kuolaaminen on yksi tavallisista matkapahoinvoinnin merkeistä. Koira ei siis tarvitse oksentaa, jotta sillä voisi olla paha olo.

Kuolaamisen yhteydessä kannattaa tarkkailla, milloin oire alkaa. Jos kuolaaminen alkaa vasta auton lähdettyä liikkeelle ja voimistuu matkan jatkuessa, matkapahoinvointi on yksi mahdollinen selitys.

Jos koira alkaa kuolata jo ennen ajamista tai heti autoon mennessään, se voi puolestaan ennakoida tulevaa pahoinvointia tai jännittää matkustamista aikaisempien kokemustensa vuoksi.

→ Lue myös: koira kuolaa autossa

Mitä tehdä, jos koira voi pahoin autossa?

Ensimmäinen tavoite ei ole totuttaa koiraa kestämään pahoinvointia, vaan vähentää itse pahoinvointia.

Jos koira kuolaa voimakkaasti, oksentaa tai vaikuttaa toistuvasti pahoinvoivalta automatkoilla, asiasta kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa. Matkapahoinvointiin on saatavilla lääkitystä, ja lääkityksen käyttäminen voi olla tärkeää myös autoiluun liittyvän pelon ehkäisemisessä.

Samalla voidaan tarkastella käytännön asioita: matkan pituutta, ajotapaa, matkustuspaikkaa ja sitä, millaisessa asennossa koira pystyy matkustamaan mahdollisimman vakaasti.

Koiraa ei tarvitse opettaa sietämään pahoinvointia harjoittelemalla yhä pidempiä automatkoja. Jos jokainen harjoitus tuottaa huonon olon, koira saa samalla lisää kokemuksia siitä, että autossa oleminen ennustaa epämiellyttävää oloa.

Missä koiran on helpointa matkustaa?

Koirat voivat voida eri tavalla eri osissa autoa. Siksi matkustuspaikan vaikutusta kannattaa havainnoida. Usein matkapahoinvointia helpottaa, jos koira on matalalla, makuuasennossa.

Turvallisuudesta ei tietenkään kannata tinkiä, mutta turvallisten vaihtoehtojen sisällä voidaan kokeilla esimerkiksi sitä, auttaako koiraa vakaampi matkustusasento tai erilainen sijoittuminen autossa.

Oleellisempaa on kysyä: missä koira pystyy olemaan mahdollisimman vakaasti, ja missä oireet alkavat vähäisimpinä?

Voiko koiran matkapahoinvointi mennä ohi iän myötä?

Monilla pennuilla matkapahoinvointi vähenee kasvun myötä. Tätä ei kuitenkaan kannata käyttää perusteena sille, että pennun annetaan voida pahoin automatkoilla ja odotetaan ongelman poistuvan itsestään.

Vaikka fyysinen matkapahoinvointi myöhemmin helpottaisi, koiralle voi jäädä vahva muistijälki siitä, että autossa tulee huono olo.

Silloin voidaan päätyä tilanteeseen, jossa koira ei enää varsinaisesti kärsi matkapahoinvoinnista, mutta autoilu itsessään on muuttunut epämiellyttäväksi tai pelottavaksi.

Koira saattaa esimerkiksi pysähtyä auton lähelle, kieltäytyä hyppäämästä sisään, täristä, läähättää tai yrittää pois autosta.

Matkapahoinvointi vai autoilun pelko?

Näitä ei aina pysty erottamaan toisistaan yhden oireen perusteella – eikä niitä tarvitsekaan väkisin erottaa. Hyödyllisempää on tarkastella oireiden ajoitusta. Jos oireet alkavat pääasiassa auton liikkuessa, matkapahoinvointi on yksi tärkeä mahdollisuus.

Jos koira alkaa oireilla jo ennen matkaa, esimerkiksi auton nähdessään tai autoon mennessään, se kertoo siitä, että itse auto tai matkustamista ennakoivat tapahtumat ovat saaneet koiralle merkityksen.

Ja koiralla voi hyvin olla molemmat yhtä aikaa.

Siksi matkapahoinvoinnin hoitaminen ja koiran kokemuksen parantaminen eivät ole kaksi erillistä projektia. Fyysistä pahoinvointia kannattaa vähentää samalla kun huolehditaan siitä, ettei koiraa pakoteta tilanteisiin, joita se jo voimakkaasti jännittää.

→ Lue myös: Koira haukkuu autossa – mistä haukkuminen voi johtua?

Milloin eläinlääkäriin?

Eläinlääkäriin kannattaa olla yhteydessä etenkin silloin, kun koira oksentaa automatkoilla toistuvasti, kuolaa voimakkaasti tai matkapahoinvointi vaikeuttaa välttämätöntä matkustamista.

Myös aikuisena äkillisesti alkanut pahoinvointi on eri asia kuin pennusta asti esiintynyt matkapahoinvointi. Jos koiran vointi muuttuu selvästi tai oireita esiintyy myös muualla kuin autossa, syytä kannattaa selvittää eläinlääkärissä.

Lääkitys on toimiva apu koiran matkapahoinvointiin

Koiran matkapahoinvointia ei tarvitse yrittää ratkaista pelkällä totuttamisella. Matkapahoinvointiin käytettävien lääkkeiden tehosta on tutkimusnäyttöä: esimerkiksi maropitantin on osoitettu vähentävän koirien oksentamista automatkoilla selvästi lumelääkkeeseen verrattuna.

Lääkityksestä voi olla hyötyä myös silloin, kun koira on jo ehtinyt yhdistää auton pahoinvointiin. Lääke ei itsessään poista opittua autoilun pelkoa, mutta pahoinvoinnin tehokas hoitaminen voi luoda edellytykset uudenlaisille kokemuksille. Jos koira voi jokaisella automatkalla pahoin, sille on vaikea opettaa, että matkustaminen voi olla turvallista ja neutraalia. Kun fyysinen paha olo saadaan hallintaan, koira voi vähitellen saada kokemuksia matkustamisesta ilman aiemmin ennakoitua pahoinvointia.

Siksi lääkitystä ei kannata ajatella kouluttamisen vastakohtana. Jos koiralla on sekä matkapahoinvointia että siihen liittyvää jännittämistä, paras lopputulos voi syntyä hoitamalla pahoinvointia eläinlääkärin ohjeiden mukaan ja muuttamalla samalla koiran kokemusta autoilusta.

Lähteet

• Conder, G. A., Sedlacek, H. S., Boucher, J. F. & Clemence, R. G. (2008). Efficacy and safety of maropitant, a selective neurokinin 1 receptor antagonist, in two randomized clinical trials for prevention of vomiting due to motion sickness in dogs. Journal of Veterinary Pharmacology and Therapeutics, 31(6), 528–532. PubMed
• Benchaoui, H. A. ym. (2007). Efficacy of maropitant for preventing vomiting associated with motion sickness in dogs. Veterinary Record, 161(13), 444–447. PubMed
• Gandia Estellés, M. & Mills, D. S. (2006). Signs of travel-related problems in dogs and their response to treatment with dog-appeasing pheromone. Veterinary Record, 159(5), 143–148. Tutkimuksessa automatkustamiseen liittyvät ongelmat jakautuivat mm. pahoinvointiin ja jännittyneisyyteen liittyviin oireprofiileihin. PubMed
• Mariti, C. ym. (2012). Survey of travel-related problems in dogs. Veterinary Record. Tutkimuksessa tarkasteltiin 907 koiran automatkustamiseen liittyviä ongelmia ja niiden yhteyttä koirien kokemuksiin matkustamisesta. PubMed
• Kenward, H. ym. (2015). Nausea: current knowledge of mechanisms, measurement and clinical impact. The Veterinary Journal. Katsaus käsittelee pahoinvoinnin mekanismeja, tunnistamista ja pahoinvointilääkkeiden vaikutuksia eläimillä. PubMed