Koiran mittaus näyttää ihmisen näkökulmasta yksinkertaiselta: koira seisoo paikallaan, mitta asetetaan sään kohdalle ja muutamassa hetkessä kaikki on ohi. Koiralle tilanteessa tapahtuu kuitenkin paljon muutakin.
Vieras ihminen lähestyy koiraa, tulee lähelle ja mahdollisesti kumartuu sen ylle. Koiraa pyydetään seisomaan paikallaan samalla, kun sen ympärillä liikutaan ja sen päälle tuodaan vieras esine. Ympärillä voi lisäksi olla muita koiria, ihmisiä ja ääniä. Ei siis ole yllättävää, että koira voi osata seistä hienosti kotona mutta alkaa mittaustilanteessa väistää, peruuttaa tai kääntyä pois mittakepin alta.
Toinen koira ei pysy hetkeäkään paikallaan, vaan pyörii, istuu tai yrittää päästä mittaajan luo. Jännittyneempi koira voi madaltaa asentoaan, jähmettyä tai yrittää poistua tilanteesta. Jos koiran viestejä ei huomata ja mittaamista jatketaan, koira voi lopulta myös murista tai näykkäistä.
Silloin ongelma ei välttämättä ole siinä, ettei koira osaa seistä paikallaan. Mittaustilanne itsessään voi olla sille vaikea.
- Koiran mittaus pähkinänkuoressa
- Miksi koira pelkää tai jännittää mittausta?
- Mistä huomaa, että mittaus on koiralle vaikea?
- Mutta koira antaa kyllä käsitellä itseään
- Paikallaan pysyminen ei kerro vielä, miltä koirasta tuntuu
- Mittaamista ei kannata harjoitella vain mittaamalla
- Valmistele koira mittaukseen tai tuomarin käsittelyyn
- Mitä tehdä, jos koiraa jännittää mittaaminen?
- Mittaus on myös luoksepäästävyystilanne
- Lue lisää
- Usein kysyttyä koiran mittaamisesta
- Lähteet
Koiran mittaus pähkinänkuoressa
Mittausta ei kannata käyttää testinä sille, kestääkö koira tilanteen. Koiraa voidaan valmistella mittaukseen jo etukäteen.
Koiran säkäkorkeutta käytetään agilityssa koiran kokoluokan määrittämiseen. Koiran koolla suhteessa hyppykorkeuteen on myös biomekaanista merkitystä.
Mittaustilanteessa yhdistyvät paikallaan seisominen, vieraan ihmisen läheisyys ja mittavälineen tuominen koiran päälle.
Koira voi väistää mittaa, peruuttaa, madaltaa asentoaan, jähmettyä, pyöriä tai yrittää poistua tilanteesta.
Murina tai näykkäisy ei välttämättä tule “tyhjästä”, vaan koira on voinut osoittaa tilanteen vaikeutta jo aikaisemmin hienovaraisemmin.
Kotona hyvin onnistuva seisominen tai käsittely ei vielä tarkoita, että varsinainen mittaustilanne olisi koiralle helppo.
Miksi koira pelkää tai jännittää mittausta?
Mittaustilanteessa yhdistyy monta asiaa, jotka voivat olla koiralle yksittäin helppoja mutta yhdessä vaikeita. Koiran pitäisi seistä melko tarkasti paikallaan samalla, kun vieras ihminen tulee lähelle, kumartuu sen ympärillä ja tuo mittavälineen koiran selän päälle. Nykyisessä artikkelissakin juuri väistäminen, peruuttaminen, paikallaan pysymisen vaikeus ja murina nousevat tyypillisiksi ongelmiksi.
Jos koira jännittää vieraita ihmisiä tai käsittelyä muutenkin, mittaaminen voi olla erityisen haastavaa. Toiselle koiralle ihminen ei ole ongelma, mutta mitta tuntuu oudolta. Kolmas osaa sekä seistä että olla käsiteltävänä, mutta näiden asioiden yhdistäminen vieraassa ympäristössä on sille vielä vaikeaa.
Koirien suhtautumista juuri harrastuskoiran mittaamiseen on tutkittu vähän, mutta eläinlääkinnällisestä käsittelystä tiedetään, että käsittelyn tapa vaikuttaa koiran kokemukseen. Vuonna 2025 julkaistussa tutkimuksessa rajoittavammat käsittelytavat olivat yhteydessä suurempiin pelkopisteisiin ja esimerkiksi useampiin pakenemis-, välttämis- tai muihin kielteisiin käyttäytymisreaktioihin verrattuna vähäisempään rajoittamiseen (Cisneros ym. 2025).
Tämä on mittaustilanteessa tärkeä näkökulma. Jos koira väistää mittaa tai liikkuu pois, ensimmäinen ratkaisu ei kannata olla koiran pitäminen entistä tiukemmin paikallaan, jotta mittaus saadaan suoritettua. Paikallaan pysyminen ei vielä tarkoita, että koiran olo olisi muuttunut turvallisemmaksi.
Sen sijaan kannattaa selvittää, mikä osa tilanteesta on koiralle vaikea. Vieras ihminen? Ihmisen lähestyminen? Paikallaan seisominen? Mittaväline? Sen liikuttaminen koiran ympärillä? Vai kaikkien näiden asioiden yhdistelmä?
Mistä huomaa, että mittaus on koiralle vaikea?
Kaikki koirat eivät murise tai yritä paeta. Usein ensimmäiset merkit ovat huomattavasti pienempiä.
Koira voi siirtää painoaan taaksepäin, madaltaa asentoaan, kääntää päätään pois tai ottaa pienen askeleen sivulle mittaajan lähestyessä. Se voi yrittää poistua mittavälineen alta, muuttua levottomaksi tai alkaa yhtäkkiä liikkua enemmän. Toinen koira puolestaan vähentää liikkumistaan ja jähmettyy paikalleen.
Myös hyvin pieni muutos koiran asennossa on mittaamisen kannalta kiinnostava. Jos koira painuu kasaan juuri silloin, kun mitta tuodaan sen päälle, kyse ei välttämättä ole siitä, ettei koira “osaa seistä oikein”. Asennon muuttuminen voi itsessään kertoa siitä, miltä mittaustilanne koirasta tuntuu.
Käsittelytutkimuksissa on havaittu muun muassa asennon madaltumista, välttelyä, pakenemisyrityksiä, vapinaa, ääntelyä ja muita käyttäytymismuutoksia käsittelyn aikana. Cisneros ym. (2025) havaitsivat asennon madaltumista 63 prosentilla tutkimuksen koirista käsittelyn aikana. Tutkimus koski eläinlääkinnällistä tutkimusta eikä koiran mittaamista, joten prosenttilukua ei tietenkään voi siirtää mittaustilanteisiin, mutta se havainnollistaa hyvin sitä, kuinka tavallinen käsittelyyn liittyvä käyttäytymismuutos voi olla.
Jos koira alkaa lopulta murista tai näykkäistä, tilannetta ei kannata tulkita vain mittauksen vastustamiseksi. Silloin koira on jo päätynyt käyttämään hyvin selvää viestiä saadakseen tilanteeseen muutoksen.
Mittaamisessa kannattaa siksi opetella huomaamaan koiran ensimmäinen “tämä ei tunnu hyvältä” eikä odottaa viimeistä.
Mutta koira antaa kyllä käsitellä itseään
On helppo ajatella, ettei mittauksen pitäisi olla koiralle vaikea, jos se muuten suhtautuu käsittelyyn hyvin. Koira antaa omistajan koskea itseään, eläinlääkärissä tutkiminen onnistuu ja vieraatkin ihmiset saavat silittää sitä. Miksi juuri mittaaminen sitten olisi ongelma?
Mittaaminen on kuitenkin oma tilanteensa. Siinä koiran pitäisi yhdistää monta asiaa samaan suoritukseen: vieraan ihmisen läheisyys, paikallaan seisominen, ihmisen liikkuminen koiran ympärillä sekä mittavälineen lähestyminen ja kosketus selän alueelle. Lisäksi kaiken pitäisi tapahtua ympäristössä, jossa koira ei välttämättä muutenkaan ole täysin rento.
Koirat myös erottelevat tuttuja ja vieraita ihmisiä, ja ihmisen tuttuuden merkitys riippuu tilanteesta (Gácsi ym. 2014). Käsittelyä koskevissa tutkimuksissa koiran käyttäytymiseen ovat puolestaan vaikuttaneet sekä käsittelyn vaihe että ympäristö, jossa tutkiminen tapahtuu (Stellato ym. 2020; Mandese ym. 2020).
Siksi “koira antaa käsitellä itseään” ei vielä tarkoita, että se osaa olla mitattavana. Mittaamiseen tarvittavat asiat kannattaa ajatella omana kokonaisuutenaan, johon koiraa voidaan valmistella.
Paikallaan pysyminen ei kerro vielä, miltä koirasta tuntuu
Mittaamisessa lopputulos näyttää helposti yksinkertaiselta: jos koira pysyi paikallaan ja mitta saatiin otettua, mittaus onnistui.
Koiran näkökulmasta onnistumisia voi kuitenkin olla hyvin erilaisia.
Yksi koira seisoo rennosti mittaajan lähestyessä ja pysyy samassa asennossa mittavälineen tullessa sen päälle. Toinen seisoo yhtä lailla paikallaan, mutta madaltaa asentoaan, jäykistyy tai lakkaa liikkumasta mittaajan lähestyessä.
Molemmista saadaan ehkä mittaustulos, mutta koiran kokemus tilanteesta ei välttämättä ole lainkaan samanlainen. Käsittelytutkimuksissa esimerkiksi madaltunut asento, välttely ja pakenemisyritykset ovat olleet koirilla havaittavia pelkoon liittyviä käyttäytymismuutoksia (Stellato ym. 2020).
Tästä syystä koiran valmistelussa mittaukseen tavoitetta kannattaa ajatella laajemmin kuin paikallaan pysymisenä. Tavoitteena ei ole vain koira, joka voidaan mitata, vaan koira, joka ymmärtää tilanteen ja pystyy osallistumaan siihen mahdollisimman rennosti.
Mittaamista ei kannata harjoitella vain mittaamalla
Jos koira jo väistää mittavälinettä, madaltuu sen alla tai yrittää poistua tilanteesta, saman kokonaisen mittaustilanteen toistaminen ei välttämättä tee tilanteesta helpompaa.
Käsittelyä koskevassa tutkimuksessa koirat, joiden eläinlääkärikäynneillä käytettiin yhteistyötä tukevia ja stressiä vähentäviä menettelyjä, osoittivat ajan myötä suurempaa kortisolitason laskua kuin tavanomaisesti käsitellyt koirat (Squair ym. 2023). Tutkimus ei koskenut harrastuskoirien mittaamista, mutta se tukee yleisempää ajatusta siitä, että sillä, miten käsittelytilanne rakennetaan, on merkitystä.
Mittaustilanne voidaan siksi ajatella useaksi pienemmäksi asiaksi. Koiran täytyy pystyä olemaan tilanteessa vieraan ihmisen kanssa, seisomaan mittaamiseen sopivassa asennossa ja suhtautumaan mittavälineeseen sekä sen liikkumiseen ympärillään.
Jos jokin näistä on vielä vaikeaa, koko mittausta ei tarvitse harjoitella kerta toisensa jälkeen.
Harjoittelun tarkoitus ei ole selvittää, kuinka paljon mittaamista koira kestää. Tarkoitus on tehdä mittaamisesta koiralle niin tuttu tilanne, ettei sen tarvitse vain kestää sitä.
Valmistele koira mittaukseen tai tuomarin käsittelyyn
Jos koira väistää mittaa, madaltuu mittavälineen alla, ei pysy mitattavana tai jännittää mittaajan lähestymistä, Koiran valmistelu mittaukseen -verkkokurssi on suunniteltu juuri mittaustilanteeseen valmistautumiseen. Tavoitteena on, ettei ensimmäinen varsinainen mittaus olisi samalla testi siitä, miten koira tilanteesta selviää.
Tutustu Koiran valmistelu mittaukseen -verkkokurssiin
Jos haaste liittyy laajemmin näyttelyihin ja vieraan ihmisen käsittelyyn – esimerkiksi koira jännittää tuomarin lähestymistä, väistää kosketusta, ei anna katsoa hampaita tai on murissut tuomarille – sopivampi kokonaisuus on Koiranäyttelykurssi – varmuutta tuomarikohtaamisiin.
Tutustu Koiranäyttelykurssiin – varmuutta tuomarikohtaamisiin
Mitä tehdä, jos koiraa jännittää mittaaminen?
Jos koira väistää mittaa, peruuttaa, madaltuu tai yrittää poistua tilanteesta, tärkeintä ei ole saada mittausta väkisin loppuun. Koira kertoo käyttäytymisellään, että jokin tilanteessa on sille vielä liian vaikeaa.
Erityisesti murinaan kannattaa suhtautua vakavasti. Murisevaa koiraa ei pidä vain pitää paikallaan ja jatkaa mittaamista. Jos koiran varhaisempia viestejä ei huomioida ja se oppii, ettei väistäminen, peruuttaminen tai murina vaikuta tilanteeseen, seuraavalla kerralla sen voi olla tarpeen reagoida voimakkaammin. Murinan rankaiseminenkaan ei poista sitä tunnetta, jonka vuoksi koira murisi.
Jos mittaaminen ei onnistu, hyödyllisempää on ottaa selvää siitä, mikä osa tilanteesta tuottaa vaikeuksia. Onko koiralle hankalaa vieraan ihmisen lähestyminen, paikallaan seisominen, mittaväline, sen tuominen selän päälle vai näiden asioiden yhdistelmä?
Samalla kannattaa muistaa, ettei harjoittelun tarvitse alkaa aidosta mittaustilanteesta. Mittaamiseen liittyviä osia voidaan tehdä koiralle tutuiksi erikseen ja koiran omaan tahtiin ennen kuin ne yhdistetään kokonaiseksi tilanteeksi.
Tavoitteena ei ole koira, joka pysyy paikallaan, koska sillä ei ole muuta vaihtoehtoa. Tavoitteena on koira, joka tietää mitä tapahtuu ja pystyy osallistumaan mittaamiseen mahdollisimman turvallisin mielin.
Mittaus on myös luoksepäästävyystilanne
Jos koira jännittää mittaamista, ongelma ei aina rajoitu mittavälineeseen. Mittaaminen on samalla tilanne, jossa vieras ihminen lähestyy koiraa ja toimii hyvin lähellä sitä.
Siksi kannattaa tarkastella, miten koira suhtautuu vieraisiin ihmisiin myös muissa vastaavissa tilanteissa. Väistääkö se lähestyvää ihmistä? Jähmettyykö kosketuksessa? Onko eläinlääkärissä, näyttelyissä tai muissa käsittelytilanteissa samanlaisia vaikeuksia?
Jos näin on, kyse ei välttämättä ole vain mittaamisongelmasta, vaan laajemmasta vieraan ihmisen lähestymiseen tai käsittelyyn liittyvästä haasteesta. Silloin mittaamisen lisäksi kannattaa tarkastella koiran luoksepäästävyyttä kokonaisuutena.
Lue lisää
Koiran luoksepäästävyys
Jos koira jännittää mittaajan lisäksi muitakin vieraita ihmisiä, väistää kosketusta, jähmettyy tai murisee lähestyvälle ihmiselle, kannattaa tarkastella luoksepäästävyyttä laajempana kokonaisuutena.
Koira jännittää tuomarin käsittelyä
Näyttelyissä vieraan ihmisen lähestyminen, koskettaminen ja hampaiden katsominen voivat tuottaa hyvin samanlaisia haasteita kuin mittaaminen. Jos koira väistää tuomaria, ei anna koskea tai murisee käsittelyssä, lue myös näyttelykäsittelyä käsittelevä artikkeli.
Lue: Tuomarin kosketus jännittää
Harrastuskoira – paljon muutakin kuin lajitaidot
Mittaaminen ja luoksepäästävyys ovat esimerkkejä taidoista, joita koira tarvitsee varsinaisten lajitaitojen ympärillä. Harrastuskoira-sivulta löydät lisää artikkeleita koiran vireestä, keskittymisestä, pohjataidoista ja harrastamisen haasteista.
Usein kysyttyä koiran mittaamisesta
Lähteet
Cisneros, A., Carroll, A. D., Moody, C. M. & Stellato, A. C. (2025). Handle with care: Dogs show negative responses to restrictive handling restraints and tools during routine examinations. Applied Animal Behaviour Science, 286, 106601. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2025.106601
Squair, C., Proudfoot, K., Montelpare, W. & Overall, K. L. (2023). Effects of Changing Veterinary Handling Techniques on Canine Behaviour and Physiology Part 1: Physiological Measurements. Animals, 13(7), 1253. https://doi.org/10.3390/ani13071253
Squair, C., Proudfoot, K., Montelpare, W., Doucette, T. & Overall, K. L. (2024). Effects of changing veterinary handling techniques on canine behaviour and physiology Part 2: Behavioural measurements. Animal Welfare.
Stellato, A. C., Flint, H. E., Dewey, C. E., Widowski, T. M. & Niel, L. (2021). Risk-factors associated with veterinary-related fear and aggression in owned domestic dogs. Applied Animal Behaviour Science, 241, 105374. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2021.105374.
Wess, L., Böhm, A., Schützinger, M., Riemer, S., Yee, J. R., Affenzeller, N. & Arhant, C. (2022). Effect of cooperative care training on physiological parameters and compliance in dogs undergoing a veterinary examination – A pilot study. Applied Animal Behaviour Science, 250, 105615. https://doi.org/10.1016/j.applanim.2022.105615
