Asiakaskokemus Koiranäyttely-kurssin käyneeltä Linda-koiran omistajalta.
Olin eilen Linda-basenjini (jo 9v.) kanssa ensimmäisessä näyttelyssä käsittelytreeni-kurssin jälkeen, joten siitä pieni kertomus taustoineen.
Olemme vuosia kiertäneet Lindan kanssa näyttelyitä ja vaikka kyseessä on ns. “kokenut koira”, niin välillä on ollut tilanteita, joissa Linda on reagoinut murahtamalla tai valenäykkäyksellä tuomarin kosketukseen.
Käsittelytreeni-kurssin aikana aloin todella ymmärtämään, kuinka haastavia näyttelytilanteet Lindalle oikeasti ovat, ja kuinka sen antamia merkkejä jännittämisestä/epävarmuudesta on ylitetty monta kertaa.
Teimme kurssin aikana ja sen jälkeen lähes päivittäin temppuja “hampaat” (hampaiden kosketus) ja “koskee” (vartalon kosketus), joissa on pyritty siihen, että Linda itse tulee kohti käsiä. Vikan kurssikerran jälkeen tämä kuvio vielä selkiytyi palkkasanan “jess” siirtämisen vasta siihen, kun osio on kokonaan loppu ja sitä ennen käytän vain kehusanoja tsemppaamaan, että hienosti sujuu. Ennen tätä eilistä näyttelyä varsinaista pöytätreeniä ehdittiin tehdä itseasiassa vain muutamia kertoja niin, että tuttu ihminen toimi tuomarina. Sain tässä yhteydessä kuulla lausahduksia, että: “eihän tässä nyt mitään treenattavaa ole, kun ei se Linda mua jännitä” ja totesin siihen aina, että sehän on just se hyvä juttu.
Mutta täytyy myöntää, että itsekin olin hieman epäuskoisissa fiiliksissä, että miten tuo ensimmäinen näyttelykokemus pitkän tauon ja näiden treenien jälkeen oikein sujuu, kun meillä ei ollut pohjalla yhtään todellista vieraan ihmisen käsittelytilannetta. Lisähaastetta tilanteeseen toi se, että näyttely olikin hallitiloissa, joka on ollut meille aina haastavampi paikka verrattuna ulkona olevaan näyttelyyn ja tuomarina oli tummapiirteinen mies, joiden kohdalla yleensä nämä reagoinnit ovat tapahtuneet. Jouduin itseänikin tsemppaamaan, ettei oma jännitys liikaa puskisi esiin. Mun oli pakko luottaa siihen, että mä osaan kyllä lukea Lindasta, jos tilanne alkaa menemään liian vaikeaksi.
Ja miten sitten käytännössä meni?
Linda oli todella rennon oloinen pöydällä, keskittyi selvästi muhun ja “tehtäviin”. Tuomari katsoi hampaat ja kävi läpi vartaloa, enkä huomannut Lindassa yhtään merkkiä epämukavuudesta! Yleisessä olemisessa oli läsnä tietynlainen varmuus.
Käsittelytreenikurssin opit selvästikin toimii meille, joten kiitos 🙂 ja jatkamme toki harjoittelua.
