Etenemistahdista

Jos haluat todella rakentaa jälkikoiran ja sille vahvat pohjataidot, etene kurssilla järjestelmällisesti ja pikku askelin – älä harpo. Hiirenaskelin pääsee tutkitusti nopeammin ja virheettömämmin tavoitteisiin, kuin loikkimalla eteen ja taakse.

Nämä kaikki ovat koiralle opetettavissa olevia taitoja!

Jos et etene kurssin julkaisutahdissa, ei hätää! Sinulla säilyy pääsy sivustolle kurssin jälkeenkin.

Rakenna kriteeriportaat

Hyvä koulutussuunnitelma auttaa edistymään. Osassa kurssin harjoituksista on listattuna valmiita kriteeriportaita. Kriteeri on käytännössä se asia, mitä koira siinä harjoituksessa tekee – se asia, joka käynnistää sinut palkitsemaan koiran. Jokainen kriteeriporras on koulutusvaihe matkalla kohti tavoitteena olevaa taitoa.

Jos haluat rakentaa pohjataidoista vakaan perustan, koiran pitää osata jokainen kriteeri hyvin, ennen kuin voitte turvallisesti nousta seuraavalle portaalle. Toisaalta myös yhdelle portaalle jumiutuminen pitkäksi aikaa ja täydellisyyden tavoittelu kesken matkan on haitallista: vaarana on, että “lukitset” koiran osaamisen tietylle tasolle ja vaikeutat sen nousua seuraavalle. Käyttäytymisestä tulee jo niin vahva, että sen vaihtelu vähenee, etkä pääse nappaamaan seuraavasta edistysaskeleesta kiinni! Lisäksi älykkäimpien koirien mielestä junnaaminen on mahdottoman tylsää ja koiran motivaatio alkaa kärsiä.

– Jos sinulla on taipumus harppoa ja kiirehtiä liian nopeasti eteenpäin, pidä kirjaa kriteeriportaiden onnistumisesta riittävän monta kertaa peräkkäin, ja anna itsellesi lupa edetä vasta sitten.
– Jos sinulla on taipumus jumittaa ja hidastella, pidä kirjaa kriteeriportaiden onnistumisesta riittävän monta kertaa peräkkäin, ja muistuta itsellesi, että nyt on aika nostaa kriteeriä!

Molemmissa tapauksissa on hyötyä siitä, että kirjaat suunnitelmaan väliportaita! Kun portaat ovat pikkuruisia vaatimustason nostoja, huomaat miten edistytte ja kiipeätte lähes koko ajan!

Mitä tarvikkeita tarvitset kurssilla

– Katjan Suositus: Sekä ilmaisu- että etsintäharjoituksia varten 2-3 Kong Classic -lelua, joista yhden olet valmis pilkkomaan palasiksi. Varsinkin palasiksi pilkottavan Kongin väriksi kannattaa valita punainen, jonka koira näkee huonosti ja itse näet hyvin, ellei sinulla ole värinäön heikkouksia.

– Katjan Suositus: Älypuhelin tai muu laite, millä saat helposti videoitua ja katsottua harjoituksia. Videointi on äärimmäisen hyvä apu ilmaisu- ja jälkiharjoituksissa. Videolta näet, mitä tuli itse tehtyä ja mitäs se koira oikeastaan tekikään! Ja tarvittaessa: montako sekuntia?

– Panta tai valjaat: Kurssilla on paljon harjoituksia, joissa koira ei tarvitse välttämättä mitään varusteita. Itse en myöskään tarkoituksellisesti ehdollista koiriani virittymään tiettyyn harrastuslajiin, mielentilaan tai käyttäytymiseen tietyistä varusteista. Jos haluat niin tehdä, ota selvää oman jälkilajisi varusteita koskevista määräyksistä. Esimerkiksi peltojälkilajien kokeissa koiralla on kansainvälisten määräysten mukaisesti isolenkkinen ketjupanta tai ketjupanta + ns. Tynnyrivaljaat. Jos käytät pantaa, huolehdi, että se on tiukahko ja kiinteä niin, etteivät koiran etutassut voi tarttua siihen. Myöhemmin jälkiharjoituksissa kytke liina pantaan niin, ettei pannan mahdollinen kuristava tai puolikuristava toiminto ole käytössä. Jos käytät kurssin harjoituksissa mitä tahansa valjaita, tarkista, että koiran on ne päällä helppo kulkea nenä lähes maassa/lattiassa kiinni ja mennä valitsemaasi esineilmaisuasentoon. Myöhemmin jälkiharjoituksissa, jos koira jäljestää liinatuntumalla / vetää, liinan kiinnitysmahdollisuus valjaiden vatsapuolelle voi olla hyödyllinen. Pääasia, että koiran kurkkua ei kurista, kun se etenee kirsu maata nuuhkuttaen.

– Talutin: Koira kytkettynä tehtävissä harjoituksissa käytä turvallisuussyistä liinaa, jossa ei ole mitään ylimääräisiä renkaita tai lenkkejä. Huonolla tuurilla hihnassa olevat metallirenkaat voivat tassun alle jäädessään murtaa koiralta varpaan! Jos haluat käyttää aina samoja varusteita kuin jälkikokeessa, ota selvää oman jälkilajisi varusteita koskevista määräyksistä. Esimerkiksi peltojälkilajien kokeissa koiralla on kansainvälisten määräysten mukaisesti 10 metrin mittainen jälkiliina.

– Muut tarvikkeet: Olen suunnitellut kurssin niin, ettei sinun tarvitsisi hankkia mitään erityistä. Joissain harjoituksissa on tarvikkeita, joita todennäköisesti löytyy joka kodista. Kurssilla esittelen myös ns. purkkiradan, mutta pärjäät hyvin vaikket panostaisi sellaiseen.

Millaisia jälkilajeja voi harrastaa?

Suomessa on useita jälkikoirien käyttötarkoituksia ja koelajeja sääntöineen. Osassa lajeista jäljestäminen on kokeen ainoa osio, mutta useimmissa lajeissa vain yhtenä osiona muiden osa-alueiden joukossa.

Esimerkkejä jälkilajeista:

– Jälkikoe (PAJÄ), JK1-3, ns. “metsäjälki”
– Etsintäkoe (PAEK), EK1-3, sisältää myös metsäjälkiosion
– Erikoisjälki (PAEJ), IFH, ns. “peltojälki”
– Kansainvälinen jälkikoirakoe (IGP-FH), ns. “peltojälki”
– Suojelukoe (PASU), IGP, sisältää myös peltojälkiosion
– Pelastuskoirat suorittavat omia jälkikokeitaan Suomen Palveluskoiraliiton (SPKL) tai Suomen – – – Pelastuskoiraliiton (SPeKL) vaatimusten mukaisesti. Lajiliitoista riippumattomana pelastuskoirien lopullisena tavoitteena on VIRTA (Pelastuskoirakon käyttöönottotarkastus viranomaiskäyttöön) ja tietenkin sen jälkeen jatkuva taitojen ylläpito ja työskentely pelastuskoirana tositoimissa.
– Tunnistusetsintä, ns. “ID-jälki” ei ole erillinen koelaji, mutta se on aihe, jota olen livekursseilla kouluttanut paljon. Ajattelen, että oikeastaan jokaisen jälkikoiran on ymmärrettävä ikään kuin lukita itsensä juuri sen yksilön jäljelle, jota se on lähetetty seuraamaan. Kaikki muut ihmisten ja eläinten jäljet ympäristössä ovat harhajälkiä, eikä koiran kuulu vaihtaa eri tyypin jäljelle kesken matkan.
– Koiria koulutetaan myös seuraamaan riistan jälkiä, metsästyksessä ja liikenneonnettomuuksissa haavoittuneiden eläinten jälkiä, laitumilta karanneita tuotantoeläimiä ja kadonneita lemmikkejä. Tällä kurssilla olemme ihmisten jäljillä, mutta ehkä saat vinkkiä myös näille eläinten jäljille ja verijäljille – ainakin yksäreillä ja livekoulutuksissa olen soveltanut samoja harjoituksia myös näiden jälkilajien koirille.

HUOM! Kurssin pääpolun olen pyrkinyt suunnittelemaan niin, ettei sen harjoituksista olisi haittaa minkään lajin sääntöjen kannalta. On silti ERITTÄIN TÄRKEÄÄ, että tutustut oman lajisi sääntöihin ja vastaat itse siitä, että koulutat koiraasi kohti sitä osaamista, mikä on oman lajisi määräysten ja henkilökohtaisten tavoitteidesi mukaista!

Katjan Suositus: Jos et ole varma, mitä jälkilajeja tulette harrastamaan, kouluta niin, että selviätte mistä tahansa! “Helposta” lajista “vaikeaan” siirtyminen on hankalaa sitten, jos koira on tottunut helppoon ja sille on kertynyt paljon kokemusta helposta. Kuten kriteeriportaiden kohdalla, myös isommassa mittakaavassa koiran osaaminen voi olla lukittu tietylle tasolle tai esimerkiksi tiettyihin jäljestysympäristöihin tai -olosuhteisiin.

Helppo ja vaikea ovat yllä kuitenkin lainausmerkeissä ihan syystä. “Vaikein” laji ei ole vaikea koiranpennulle. Sehän opettelee uusia temppuja, konsepteja ja sääntöjä joka tapauksessa! Aiempaa oppimishistoriaa ei vielä paljoakaan ole, joten kaikki taidot ovat uutta, mutta mikään taito ei välttämättä ole sen vaikeampi oppia kuin toinen. Ihmisten “vaikeaksi” määrittelemästä jälkilajista tulee pennun “normaali”, ja jos myöhemmin päätätkin harrastaa helpompaa lajia, niin sepä vasta helppoa onkin! (Ja samahan pätee ihmisiin, mikäli luet tätä aloittelevana jälkikoiranohjaajana. Lue tämä kappale uudelleen ja kuvittele pennun tilalle itsesi!)

Joskus myös ajattelin, että eri jälkilajit eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Mitä enemmän olen eri lajeihin ja koulutusmenetelmiin vuosien varrella tutustunut, sitä enemmän ne ovat alkaneet sulautua mielessäni yhteen. Lajien arvosteluperusteissa on eroja, mutta hyvä jälkikoira on hyvä jälkikoira, piste.

Esimerkiksi, vaikka lajissa ei arvosteltaisi jäljestävän koiran mielentilaa tai jäljellä pysymisen tarkkuutta, ne ovat silti tärkeitä. Liian kiihtyneessä mielentilassa koiran nenän keräämä hajuinformaatio ei kulje aivoihin asti, jolloin koira on vaarassa hukata jäljen tai esineitä. Tai jos koiralla on tapana huidella ydinjäljeltä ilmavainujen perään, voi se ajautua vaikealla alustalla tai tuulisessa paikassa liian kauas jäljestä ja kadottaa sen.

Hyvän jäljestämisen / jälkikoiran perikuva:
– harmoninen, tasapainoinen, motivoitunut, keskittynyt
– tarkka, pysyy ydinjäljellä
– valitsee oikean suunnan
– pysyy oikealla jäljellä
– osaa ja haluaa löytää esineet ja ilmaista ne
– Itsenäinen ongelmanratkaisussa jäljellä, ei tukeudu ohjaajaan

Nämä kaikki ovat koiralle opetettavissa olevia taitoja!