Koiralle on tyypillistä haukkua ja ilmoittaa mahdollisista vaaroista. Valitettavasti tätä puolta koirista ei tunnisteta tai hyväksytä kovin hyvin, ja haukkuisuus saattaa tulla koiran omistajalle ikävänä yllätyksenä. Pentuna koira ei vahdi tai hälytä useinkaan, ja kun se aloittaa haukkumisen nuorena aikuisena, omistaja voi olla nopeasti kriisissä. Naapurit huomauttelevat, sukulaiset paheksuvat, tuttavat pyörittelevät silmiään. Miten kiltistä pennusta kuoriutui tällainen haukkuja? 

Haukkuminen on koiralle normaalia, lajityypillistä toimintaa. Valitettavasti koirien haukkuisuutta vähätellään, ja tiettyjen rotujen kohdalla annetaan ymmärtää, että haukkuisuus olisi enemmän kasvatuskysymys kuin rodun piirre. Haukkumiseen liittyy koiran omistajia syyllistävä asenne. 

Koiran hälytyshaukkuun ja yölliseen ääniin reagointiin voi puuttua, mutta puuttuminen on tehtävä koiralähtöisellä tavalla. Valitettavasti erilaiset haukunestopannat ovat suosittuja, vaikka ne ovat erittäin epäeettinen tapa manipuloida koiraa. Koiran haukkuminen ei ole vain sattumanavaraista mölyä, vaan sillä on aina tilanteeseen sidottu viesti ja tarkoitus. 

Tämän luennon kuunneltuasi osaat asettaa viisastelijoiden näkemykset oikeaan mittakaavaan ja toimia haukkuisan koirasi hyvinvoinnin huomioiden haukkuisuuden vähentämiseksi.

“SUURI KIITOS, antoisasta luennosta ja hyvistä vinkeistä. Tuntuu, että tunnen taas koiriani paremmin. Arvostan sinun johdonmukaista koiralähtöistä suhtautumistasi. Hyvä, että annat esimerkkejä tilanteista, sillä aina ei itse tule ajatelleeksi miten se käytännössä voisi toimia, kun jo vuosia on opetettu ihan toisenlaista ajatusmallia edellisten koirien kanssa.”