Kissat ja kädet

Tärkein periaate kissojen kanssa on seuraava: älä anna käsiesi liittyä mihinkään kissan mielestä ikävään tai uhkaavaan tapahtumaan.

Olipa kissa sitten aktiivinen tai passiivinen, reipas tai arka, se on siitä huolimatta saaliseläin. Se inhoaa tarrautumista, kiinnipitämistä, puristamista ja estämistä. Se rakentaa ja muokkaa joka päivä suhdettaan ihmiseen ja omistajaansa. Se turhautuu ja muuttuu araksi tai jopa hyökkääväksi, jos se ei pysty lukemaan ihmisiä tai ennakoimaan heidän tekemisiään.

Kissan ja ihmisen välinen suhde muodostuu toistuvista vuorovaikutustilanteista, joihin kumpikin osapuoli suhtautuu edellisten vuorovaikutustilanteiden kokemusten perusteella. Tästä johtuu se, että eläinten kanssa on hyvin hankalaa esiintyä sekä hyvänä että pahana poliisina vuorotellen. Ikävät toimenpiteet haittaavat suhdetta ja edellyttävät paljon hyvä kokemuksia taustalle, jotta suhde ei mene täysin väärille urille. Kissan, kuten muidenkaan eläinten ja ihmisten suhde ei ole luonteeltaan johtaja-alainen tai käskyttäjä-suorittaja, koska sellainen suhde ei kestäisi aikaa. Heti jos eläimellä on tällaisessa tilanteessa mahdollisuus valita, tuleeko se vuorovaikutustilanteeseen, se ei tule. Kissan tapauksessa se välttää ihmiskontaktia tai käyttäytyy ristiriitaisesti, jos sillä on ristiriitaisia odotuksia vuorovaikutukseen.

Kissan silittäminen alentaa verenpainetta. Se on myös kissalle tärkeä kanssakäymisen muoto. Kissaa voi silittää jatkovarren avulla, mikäli se ei siedä kättä lähellään. Silittäminen tutkitusti laskee kissan stressitasoa ja pienentää alttiutta sairastua tulehduksiin. Pari kymmenen minuutin silittelyä päivittäin tuo hyvä oloa kissalle ja omistajalle, molempien stressi laskee ja mielihyvä lisääntyy. Kun mielihyvä lisääntyy, tunnetila on positiivinen. Kun tunnetila on positiivinen, mielialakin on korkea ja niin edelleen.

Hyvät vuorovaikutuskokemukset puskuroivat osaltaan huonoja, eli kissa ”kestää” huonoja kokemuksia paremmin, jos sillä on paljon hyviä taustalla. Huonoja kokemuksia ei tulisi kuitenkaan järjestää muuten kuin pakkotilanteissa, jos vaihtoehtoja ei ole. Arkipäivän toimet eivät saisi olla kissalle ikäviä, puhumattakaan siitä, että se joutuisi elämään jatkuvassa valmiustilassa omassa kodissaan suihkupullojen tai muiden ns. koulutusmenetelmien takia. Ne eivät kuulu kissan elämään lainkaan, koska niillä on hyvinvointia alentava ja stressiä lisäävä vaikutus.

Omistajan ensisijainen kontaktipinta kissaan on käsi. Käsi silittää, käsi nostaa, käsi pitelee lelua, käsi ojentaa ruokakupin ja niin edelleen. On todella huono juttu, jos käsi tekee välillä jotain ikävää. Kissa kykenee toki tulkitsemaan ihmisen eleistä, mitä on tulossa, mutta käden käyttäminen kurittamiseen tai väkisin pitelyyn ei ole perusteltua. Se aiheuttaa kissassa ristiriitaisia tunteita ja pahimmillaan pelkoa, joka voi purkautua hyökkäyksenä. Johdonmukaisuus tarkoittaa sitä, että positiivisena esitelty asia ei äkkiä muutu uhkaavaksi, vaan se säilytetään hyvässä valossa vaikka väkisin. Samaa periaatetta on syytä noudattaa leikissä; jos et halua, että kissa käyttää käsiä leluinaan, älä esitä niitä leluvalossa.

Tämä on haasteellista, kun kissoille joudutaan joskus tekemään asioita väkisin. Ongelmaan on kuitenkin olemassa muutamia käytännön kikkoja, jotka esittelen alla olevassa videossa. Liittymällä eläinkoulutusblogin jäseneksi näet tämän ja kymmeniä muita videoita.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Päästäkää kissat piiloon!

Kissakodit, hoitolat, eläinlääkärit ja löytöeläintalot. Kaikki sellaiset paikat, joissa kissa viettää muutamia päiviä tai kauemmin ja jotka ovat sille ennalta tuntemattomia. Sellaiset paikat aiheuttavat melkein kaikissa kissoissa stressiä. Kissan historiasta ja luonteesta riippuu, millä tavalla se uuteen ympäristöön sopeutuu. Kun kissa vaihtaa kodista toiseen, stressiä on yleensä helpompi hallita kuin niissä tilanteissa, joissa kissa joutuu hoitolaan tai löytöeläintaloon. Kodista kotiin vaihtamisessa tilaa ja rakenteita on yleensä enemmän, mikä nopeuttaa kissan sopeutumista.

Uusi ympäristö on aina stressaava, mutta yhtä stressaavaa on tulla suljetuksi pieneen tilaan, jossa ei pääse uusia ja outoja ärsykkeitä pakoon. Häkkiin tai kissahuoneeseen sulkeminen aiheuttaa turhautumista, mikä puolestaan pitkittyessään voi muuttua akuutista stressistä krooniseksi. Krooninen stressi ei ole toivottava tila, ja sitä pitäisi kaikin keinoin ehkäistä alusta asti. Yksi ongelma on kissan stressin havaitseminen; kissat ilmentävät stressiä eri tavoin. Osa kissoista aktiivisemmin ja osa passiivisemmin.

Todella arkojen kissojen kanssa ei voi aloittaa stressinhallintaa mistään korvan takaa rapsuttelusta (vaikka se kesymmillä kissoilla toimiikin hyvin), vaan jostain paljon kauempaa. Monesti kissan käyttäytymistä seurataan silloin, kun ihminen on paikalla katsomassa, ja se ei aina kerro koko totuutta. Kissa voi hyvin olla kohtuullisen ok ympäristöön nähden, mutta ei ole tottunut ihmisiin. Tai joskus voi olla toisinpäin – kissa on ihmisten kanssa hyvin, mutta sitä stressaa suljettu häkki. Joka tapauksessa suosittelen kaikille kissaihmisille, sekä kissanomistajille että niiden parissa työskenteleville, että teette tarkoituksella havainnointiharjoituksia. Ottakaa tavaksi keskustella siitä, millä perusteilla arvioitte kissan hyvinvointia. Se on valtavan opettavaista.

Uudet käytännöt aiheuttavat aina muutosvastarintaa, mutta mikäli muutoksilla voidaan nopeuttaa uusien kotien löytymistä, luulisi motivaatiota löytyvän. Eläinhoitolassa stressinhallinta on myös oleellista; parhaimmillaan kissa nauttii olostaan hoitolassa ja omistaja hakee kotiinsa hyvin levänneen ja tyytyväisen kissan.

Löytöeläintaloissa ja hoitoloissa kannattaa tehdä muutama virikeohjelma paperille, niitä on helppo muunnella ja tehdä kissakohtaisia muutoksia tarpeen mukaan. Kun ohjelmat on tehty valmiiksi, niitä on helppo toteuttaa ja teipata kunkin kissan oveen. Ne on mahdollista toteuttaa yhtä helposti kuin yksilöllinen ruokinta, lääkintä ja muut hoitotoimet, kunhan ne on ensin suunniteltu!

Haluatko apua virikeohjelman suunnitteluun? Ota yhteyttä!

Liity jäseneksi, niin näet videon jossa käyn läpi tutkimuksen piiloutumisvirikkeen vaikutuksista löytöeläintalossa. Kun katsot videon, niin ymmärrät, miksi piiloutuminen on niin tärkeää kissoillekin ja tiedät, miksi kaikissa kissahäkeissä ja -huoneissa pitäisi olla yksi tietty varuste.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Kissasta tyytyväinen automatkustaja – katso vinkit videosta

Kissojen kuljettaminen voi olla haastavaa. Harjoittelussa kannattaa keskittyä moneen tekijään, joista yksi on kuljetusboksin valinta ja siihen opettaminen, katso aiheesta lisää täältä. Toinen asia on itse autoon tutustuttaminen.

Matkustaminen voi olla hauskaa ja se tarjoaa parhaimmillaan kissalle uusia kokemuksia. Matkalle mukaan otettava kissa on kiva, kun ei tarvitse stressata miten kissa suhtautuu. Lyhyille ja miksei pidemmillekin reissuille kissa on mukava ottaa mukaan, kun voi luottaa siihen, että autossa oleminen ei ole pelkkää huutamista ja valitusta.

Kissoja on erilaisia; osa nauttii uusista asioista, ja osa on hieman varauksellisempia. Kaikki kissat on kuitenkin mahdollista opettaa matkustamaan, kun tekee siitä kissan mielestä kannattavaa ja hauskaa.

Mikäli sinun kissasi ei pidä matkustamisesta, mieti aluksi, missä syy mahtaa piillä. Tarkista ainakin seuraavat asiat:

  1. Vastustaako kissa kuljetusboksia?
  2. Onko kissa boksissa tyytyväinen, mutta liikkuvassa autossa pakka hajoaa?
  3. Onko kissalla huonoja kokemuksia matkan määränpäässä? Yhdistääkö se autoilun mukaviin asioihin vai ikäviin asioihin?

Näihin kaikkiin syihin voit vaikuttaa harjoittelemalla.

Katso videosta, miten kissaa voi tutustuttaa autoon omalla pihalla 🙂 Liittymällä jäseneksi pääset katsomaan videon.

Kirjaudu sisään nähdäksesi piilotetun sisällön.

Eikö sinulla ole tunnuksia? Hanki Maksullinen jäsenyys nähdäksesi piilotetun sisällön.

Miksi kissani piilottelee sängyn alla?

Kissoja on kahdenlaisia. Ne reagoivat stressiin eri tavoin. Osalle kissoista tyypillistä on vetäytyä stressaavassa tilanteessa, kuten uuteen kotiin muutossa. Kissa voi piileskellä sängyn alla tai vaatekaapissa useita viikkoja, ja se ei näyttäydy omistajalleen juuri lainkaan. Olo saattaa tuntua epätoivoiselta, mutta kun ymmärtää kissan käyttäytymistä, voi tilannetta helpottaa ja kotoutumista nopeuttaa yksinkertaisilla toimenpiteillä. Vaikka matka piilostaan sähisevän kissan sylissä pitämiseen voi olla pitkä, sitä voi nopeuttaa kun on suunnitelma, jota noudattaa.

  1. Anna kissan tutustua asuntoon. Mitä tutummaksi paikat tulevat, sitä turvallisemmaksi kissa voi olonsa kokea. Tilan rajaamista en pidä perusteltuna ratkaisuna muuten kuin turvallisuussyistä hetkellisesti. Kissa todennäköisesti tutustuu paikkoihin silloin kun ihmiset nukkuvat ja se on hyvä asia. Pidä huoli siitä, että piiloja on riittävästi sekä vesipisteitä useampi kuin yksi – arat kissat saattavat unohtaa juomisen helposti.
  2. Käytä yö hyödyksi. Kissan on turvallista tutustua ihmisiin silloin kun he nukkuvat. Nukkuminen kissan kanssa on hyvä ja helppo tapa sosiaalistaa arkoja kissoja. 
  3. Hyödynnä piiloja ja lisää turvan tunnetta. Kissaa ei kannata väkisin ajaa pois piilostaan vasn houkutella sitä tutustumaan tilaan uusien piilojen ja turvasatamien avulla. Tee sohvan alta lakanatunneli pöydän alle tai vaatekaapista kissatorniin. Huolehdi siitä, että raapimisalustoja on hyvissä paikoissa ja kokeile laittaa kissanminttua uusiin piiloihin. Pahvilaatikot kahdella uloskäynnillä ovat hyviä ja edullisia tapoja aktivoida kissaa liikkumaan, samoin fleecehuovista tehdyt teltat sopivissa paikoissa saattavat auttaa. 

Tutustuminen tilaan ja ihmisiin on aikaa vievä prosessi, jota ei voi pakolla nopeuttaa. Tärkeää on itse esiintyä aina hyvässä valossa, eikä milloinkaan antaa kissalle huonoja kokemuksia ihmisistä. Väkisin sylissä pitämisellä ei saa hyvää aikaan, omaehtoisuus kissan puolelta täytyy olla ykköstavoite. Prosessit ottavat aikaa, mutta hyvän suunnitelman kanssa tekeminen tuottaa tulosta, ja arinkin kissa yleensä kömpii piilostaan ulos jonain päivänä. 

Millä perusteella kissa valitaan?

Löytöeläintaloissa elävien kissojen olisi tärkeää löytää oma tai uusi koti mahdollisimman nopeasti. Kissakin voi laitostua, mikä ei auta sitä uuteen ympäristöön sopeutumisessa. Kissoja voi ryhmitellä persoonallisuuksien mukaan muutenkin kuin perinteisellä arka/rohkea -akselilla, joka itse asiassa ei kerro juuri mitään oleellista kissan luonteesta.

Kissoja hankkivat ihmiset arvostavat sitä, että kissojen kanssa pääsee vuorovaikutukseen kissataloilla ennen valintatilannetta. Mitä leikkisämpi kissa on, sitä todennäköisemmin se tulee valituksi. Sama pätee sosiaalisuuteen (*mikä ei ole luonteenpiirre vaan opetettavissa oleva asia) – mitä enemmän kissa hakee kontaktia, sitä todennäköisemmin se löytää uuden kodin.

Myös häkin sijainnilla näytti olevan vaikutusta – silmän korkeudella olevien häkiien kissat kiinnostavat ihmisiä eniten. Lisäksi häkkien sisustus voi vaikuttaa; kissat, joiden häkeissä oli leluja, herättivät mielenkiintoa.

No mitäs nyt sitten. Eläintalot, panostakaa kissojen sosiaalistamiseen ja siihen, että asiakas saa tavata kissan rauhallisessa ympäristössä. Suosittelen, että käytössä olisi joku tila, joka olisi kissan kannalta mukavasti sisustettu ja jossa kissa olisi tottunut olemaan (tämä voi olla vaikka toimisto tai keittiö), jossa asiakas saa tutustua kissoihin. Lisäksi pidän erittäin tärkeänä kissojen kotiutumisen kannalta sitä, että sen sijaan, että kissoja luokitellaan arat/rohkeat, huolehdittaisiin mieluummin siitä, että jokainen henkilökunnasta ja vapaaehtoisista ymmärtää miten kissaa sosiaalistetaan tuloksellisesti.

paranneltuhäkkiperushäkki